Tarinoita kamalista kätilöistä?

Onpa ap:lla ollut hirveä kätilö.



Minulle sattui ihana kätilö oys:ssa viime vuonna. Hän piti huolen koko synnytyksen ajan, että saan asianmukaista kivunlievitystä. Hän haki ajoissa anestesialääkärin panemaan epiduraalin. Sen vaikutus lakkasi, mutta tikkauksen ajaksi sain puudutuspiikkejä eikä ompelu siksi sattunut.

Tee valitus! Ei mennyt ihan oikein tuo. Kyllä mullakin epiduraali laitettiin kiinni ponnistusvaiheen alkaessa. Mulle tehtiin eppari ja repesin kolmesta kohtaa sillä tavalla et ommella piti. Ilman muuta kätilö puudutti ensin.

mutta vaikeasti todistettavissa, eli valitus kannatas tehdä, mutta millä sanomiset sun muut todista...

mutta aina kannattaa antaa palaute kirjallisena ,kun samasta ihmisestä kovin usein tullee negatiivista palautetta, niin siihen kyllä puututaan...





muille äideille, olkaa aktiivisia, pankaa jalat ristiin, älkää antako ommella jos sattu ja puudutusta ei anneta, ohjatkaa miehenne tai tukihenkilönne olemaan puolestapuhujana jne

tuollaiseen kohteluun ei saa alistua !

mutta vaikeasti todistettavissa, eli valitus kannatas tehdä, mutta millä sanomiset sun muut todista...

Ellei kätilö ihan suoraan ole siihen valehdellut puuduttaneensa, niin siitähän se näkyy. Ja onko isä tms. ollut tilanteessa, kyllä hänenkin sanansa painaa.

Tee ap joku kirjallinen ilmoitus tuosta, asia selvästi painaa sinua edelleen, saisit ainakin tunteen, että olet yrittänyt jälkeenpäin tehdä asialle jotain. Inhottava kokemus, ikävä juttu sinulle. :(

Itselläni ei valittamista, TAYS:ssa ihan hienoa kohtelua sain pitkin matkaa. Pieni tahtojen taistelu meillä oli kätilön kanssa salissa, no hän voitti ja kaikki oli taas ok. ;)

Missä sairaalassa tuo aloittajan kertoma kätilö työskenteli?

minullakin pari kamalaa kokemusta. Ekassa synnytyksessä 3. kätilö oli aivan kamala, vanha kääkkä. Ei kuullut mitä minä, mieheni tai lääkäri sanoi. Meiltä kysyi aina ihan läheltä, että mitä? Mutta ei koskaan vastannut. Synnytys oli kestänyt jo 20 tuntia ja lääkäri kävi tutkimassa tilannetta, että pitääkö leikata yms. Lääkäri kun lähti niin kätilö kysyi meiltä, että mitä se sanoi (virolainen lääkäri, puhui ihan suomea)kun en ymmärtänyt! Siinä vaiheessa olin ihan paniikissa, että kuin tästä selviydytään. Sitten työvuoronsa viimeisen puol tuntia istui tuolilla ja katseli vaan meitä, välillä sanoi nyt pitää vaan jaksaa. Onneksi kätilö ehti vaihtua ennen ponnistusvaihetta ja 22h piinan jälkeen poika saatiin ulos kohdusta.



Toinen oli pari vuotta sitten 3. lapsen syntyessä. Meidät otti vastaan hyvin epäkohtelias kätilö, puhui töykeästi, tuli väärän ihmisen kansion kanssa sanomaan miehelle, että eihän se edellinen mikään 4-kiloinen ole ollut. Mies sitten sanoi takaisin, että edellisiä on kaksi ja molemmat on olleet melkein 4-kiloisia. Sitten kätilö huomasi erheensä, mutta ei pyytänyt anteeksi, kävi vaan hakemassa mun kansion.

Mittausten jälkeen aloin pyytämään saliin pääsyä, johon hän vain tokaisi, että ei tässä mitään hätää ole. Sanoin, että haluan lääkityksen ja hän siihen, että epiduraalin voi kohta laittaa. Kieltäydyin epistä ja pyysin spinaalia ja kätilö alkoi väittelemään, että se auttaa vaan niin lyhyeksi aikaa jne.

Samassa ovesta tuli toinen kätilö ja kysyi mihin hän menee, niin tämä töykimys sanoi, että tule vaikka tähän ja minä sanoin ääneen luojan kiitos! Päästiin saliin, pyysin spinaalin, sain sen ja tunnin päästä tyttö oli maailmassa.



Töykimyksestä tein valituksen, koska ekasta jäi aikanaan tekemättä ja se harmittaa vieläkin. Osastolla juttelin ensikertalaisen äidin kanssa, jonka synnytyksessä tämä töykimys oli ja sanoin hänellekin, että jos yhtään kaivelee käytös, niin valitus tai vähintään kirje tälle kätilölle.

Ei kuullut mitä minä, mieheni tai lääkäri sanoi. Meiltä kysyi aina ihan läheltä, että mitä? Mutta ei koskaan vastannut. ... Lääkäri kun lähti niin kätilö kysyi meiltä, että mitä se sanoi ... kun en ymmärtänyt! ... istui tuolilla ja katseli vaan meitä, välillä sanoi nyt pitää vaan jaksaa.

hyvin epäkohtelias kätilö, puhui töykeästi, tuli väärän ihmisen kansion kanssa sanomaan miehelle ... Sitten kätilö huomasi erheensä, mutta ei pyytänyt anteeksi, kävi vaan hakemassa mun kansion. Mittausten jälkeen aloin pyytämään saliin pääsyä, johon hän vain tokaisi, että ei tässä mitään hätää ole. ... kätilö alkoi väittelemään, että se auttaa vaan niin lyhyeksi aikaa jne. ... tämä töykimys sanoi, että tule vaikka tähän ja minä sanoin ääneen luojan kiitos!

Mikä tästä kaikesta tekee niin ylitsepääsemättömän järkyttävät kokemukset? Käytät tehokkaasti provosoivia ilmauksia "alkoi väittelemään, vain istui ja katsoi" yms. Siis toinen on todellakin istunut (VAIN istui) ja sanonut mielipiteensä (alkoi väittelemään?), miksi niitä pitää vielä maustaa tämmöisillä termeillä? En edelleenkään ymmärrä millä tavalla hän oli erinomaisen töykeä, en väitä etteikö olisi voinut olla tai ettetkö olisi voinut niin kokea, mutta ymmärräthän sinä, ettei tuo sinun kirjoituksesi anna sellaista kuvaa. Okei, väärän ihmisen kansio - miksi sitä olisi pitänyt teiltä pyytää anteeksi? "Hän vain lähti hakemaan mun kansion", siis mitä hänen olisi pitänyt tehdä, joku pahoittelutanssiko?

Ihan tavallisia arkielämän tilanteita, jotka eivät perusvastaanotolla hetkauttaisi (toivottavasti!) kenenkään maailmaa, mutta miksi kätilön/hoitohenkilökunnan jokaista sanaa arvioidaan kuin jumalten sanaa, kaikesta mistä vaan voi löytää negatiivisimman sävyn, se esiin kaivetaan.

Vaikka se naiselle onkin ainutlaatuinen tilanne (joka synnytys), niin kätilö hoitaa niitä monta päivässä eikä varmaan tule mieleen/jaksa tehdä jokaisesta vaaleanpunaista ja ruusuntuoksuista kokemusta joka vitsin vaativalle äitihahmolle... Vähän armoa hei pliis.

Totta kai kivun tuottaminen tai vähättely, aliarvioiminen, suoranaiset ilkeilyt yms. pitäisi ammattitaidoisen ihmisen jättää väliin, mutta puhunkin nyt vain tuollaisesta puhtaasta ylitulkitsemisesta ja jokaisen sanan ja katseen yliruotimisesta.

Ekan synnytyksen kolmas vuorossa ollut kätilö oli sietä mieltä että ihminen mitään kipulääkkeitä tarvii. Mitä nyt olin jo 15 tuntia kärsinyt käynnistetyn synnytyksen kivuista ennen kuin hän tuli vuoroon. Kätilö ärähteli että 'ole hiljaa' kun valitin että sattuu. Oltiin jo kysytty mahdollisuutta että pääsisikö leikkaussaliin, kun vauva ei suunnittelekaan syntyvänsä, mutta kätilön mielestä kaikki lapset on syntyneet. Hän yritti kaikin keinoin saadaa vauvaa ulos, mutta joutui lopulta kutsumaan lääkärin paikalle, joka ilmoittikin, että ei tätä enää jatketa nyt mennään leikkaussaliin. Koitti vielä väittää lääkärille, että ponnistuvaihe on kestänyt vasta tunnin, vaikka oikeasti jo 2.



Synnytyksestä jäi niin pahat traumat sekä miehelle että minulle, niin että meinasi esikoinen jäädä kuopukseksi.



Mutta muutaman vuoden päästä uskalsin sit kuitenkin, ja kohtelu oli kuin kuninkaallisille. Se tekemäni valitus oli papereideni joukossa:)

Ja ensimmäinen vaatimukseni oli ollut, että kyseinen ekan kerran kätilö ei tule 10 metriä lähemmäksi minua koko sairaalassaoloaikana.

kyllä osaa olla kamalia kätilöitä.



mulla kans kätilö kieltäytyi antamasta toista annosta epiduraalia, vaikka olin vasta 6,5 senttä auki. jos olisin tiennyt että saan epiduraalin vain kahdeksi tunniksi, olisin ollut kokonaan ilman. sinne synntyskertomukseen oli luritellut ihan omaa diipadaapaa..olin muka pyytänyt lisää puudutetta kun olin 9,5 senttiä auki ja sitä ei voinut enää antaa.



muutenkin oli ihan kauhea akka.. mieheni koitti pitää puoliani ja koitti pyydellä puudutetta lisää ja sanoi että vaimoni ei kestä tuota, kätilö sanoi vain ivallisesti miehelleni "mitäs se isä tietää synnyttämisestä"... ja muutenki lauko tuommosia inhottavuuksia.



ja kätilö ei ollu ollenkaan läsnä synnytyksessä vaikka mitään kiirettä ei ollut, mahdettiin olla ainoat.



kaverini joutui käymään samaisen kätilön takia pelkopolilla. ja useamman jo synnyttänyt tuttava sanoi myös että se oli kauhea kätilö.



pyysin esimerkiksi kahteen otteeseen, että haluaisin ponnistaa jakkaralta, mutta ei ottanut kuuleviin korviin. hän oli päättänyt kuinka tämä lapsi synnytetään.



varmaan joku sadisti joka haluaa nähdä sen kaiken kivun. ei ollut kaverillenikaan antanut puudutetta vaikka kerennyt olisi. MIES PITÄISI VALMENTAA PITÄMÄÄN PUOLIA, koska ite on jotenki heikoilla siinä tilanteessa. mies voisi vastaavassa tilanteessa vaikka pyytää lääkärin sinne ja sille sanoa puudutteista ja muista.



kätilön vuoro vaihtui kesken synnytyksen ja se edellinen oli mukava, joka antoi epiduraalinkin. mielestäni siinä vierellä oli jo pöydällä odottelemassa uusi satsi puudutetta. siitäkin sanoin sille, mutta ei ottanut kuuleviin korviin.



tulipas johdonmuikainen teksti(:

että siinä kyllä kätilöllä on väliä! Voi jäädä kauheat traumat jos kätilö on hirvitys.

Täällä ilmeisesti käy joku kätilöntapainen puolustelemassa sitä epäammatillista käytöstä, jota kollegansa (ja varmaan myöskin itse) harjoittavat synnyttäviä naisia kohtaan! Se on kuule sellainen juttu, että moniin ammattikuntiin mahtuu sekä äärimmäisen hyviä että äärimmäisen huonoja työntekijöitä (ja kaikkea siihen väliin) ja hoitoala ei ole mikään poikkeus tässäkään. Mikäpä olisi sen parempi pesti narsistille kuin olla KÄTILÖ! Hän voi tietoisesti toteuttaa sadistista persoonaansa kiduttamalla ja kiusaamalla puolustuskyvytöntä naista synnytystilanteessa. Kovin moni kun ei jaksa valitusta tehdä kätilön paskamaisesta käytöksestä, vaan yrittää unohtaa ja jatkaa elämäänsä, niin siten nää persoonallisuushäiriöiset hoitsut pääsee kuin koira veräjästä ja  saavat pitää työnsä. Nämä ala-arvoisesti työnsä hoitavat ja tietoisesti tuskaa synnyttäjälle tuottavat kätilöt kuitenkin itse tietävät, että ovat saattaneet käytöksellään aiheuttaa elinikäisen psyykkisen trauman synnyttävälle naiselle ja saavat siitä ilmeisen syvää nautintoa. He tietävät myös, että Suomessa, vaikka valitus tai muistutus heidän tekemisistään tehtäisiin, niin se hyvin harvoin johtaa yhtään mihinkään. Ilmeisesti synnyttävien pitäisi pyytää miestään tai tukihenkilöään käyttämään kyseenalaisissa tilanteissa nykyteknologiaa, eli kännykän nauhoittavia ominaisuuksia, jotta kätilön vittuilu tulisi nauhalle! Narsisti kun ei kuitenkaan ole niin fiksu, jotta olisi vielä tähän päivään mennessä keksinyt, että miten ääni- tai kuvatallennetodiste kumotaan ;)

Esikoisessa muistan,että tikkaus tuntui kuin ankkurilla olisi köyttä tikattu alapäähän.Sain kuulemma jonkun paikallispuudutteen,mutta ei mitään tehoa.Kysyinkin sitten montako tikkiä meni.-Eihän niitä nykypäivänä edes lasketa.Veikkaan jossain 3-13 välillä...ei mitään hajua.Itselleni osui mukavat kätilöt kumpaankin synnytykseen ja toisessa kätilö pahoitteli viereisestä huoneesta kuuluvaa kiljuntaa,ettei kannata kuunnella,siellä synnytettiin ja itse olin vasta aloittelemassa.Eipä tuo haitannut,sanoinkin,että siellä vain ollaan askel edellä minua.

Huh mitä kokemuksia. Mulla on 3 synnytystä ja vaan hyviä kokemuksia kätilöistä. KIpeä olen ollut , mutta sitä ei kai voi kätilön syyksi lukea. Onkohan niillä äideillä joilla on kamalat kätilöt, myös ihan hirveet terkat, lapsilla välinpitämättömät hoitajat ja ammattitaidottomat opet...

Kätilöni oli aivan ihana! Kertoi kokoaika mitä tekee, miten voi tehdä, kertoi vaihtoehdoista, ei vähätellyt tuntemuksiani jne. Mutta se opiskelija! Ei esitellyt itseään, ponnistusvaiheessa asettui jakkaralle tuijottamaan jalkoväliäni ja melkein pyörtyi. Avustava kätilö tuhahti "pois tieltä siitä nyt" tälle opiskelijalle. Myöhemmin sain kuulla,että tämä oli opiskelijan eka synnytys. Öö... niin minunkin..

Vanhempi nainen, mutta ilmeisesti kokemuksesta ei ollut hyötyä tai sitten oli tympiintynyt työhönsä. Joka tapauksessa tiuski koko ajan sekä minulle että miehelle. Kivunlisvistystä en saanut, vaikka siitä ajoissa puhuin. Olisi laittanut väkisin peräruiskeen, mutta kun en halunnut (koska suoli oli edelliselläkin kerralla tyhjentynyt ilman), niin tuhahti, että ainoastaan yhdellä hänen uransa aikana on ollut varaa kieltäytyä siitä, mutta hän antaa nyt sinulle periksi. Salissa kun kyselin synnytysjakkarasta ym. niin sanoi, osaatkos sitä käyttää. Eikös se oli vähän niin kuin kätilön tehtävä neuvoa? Muutenkin puheeni synnytysasennosta kaikui kuuroille korville. Ei suostunut tekemään sisätutkimusta kun sanoin, että odotettaisiinko supistuksen yli ja tehtäisiin sitten, vaan lähti huoneesta pois eikä tullut moneen tuntiin takaisin. Jne jne. Listaa ja tiuskimisia voisi jatkaa vielä pitkään, mutta kaikenkaikkiaan kätilö oli KAMALA ja ammattitaidoton. Onneksi en ollut hommissa ekaa kertaa, muuten olisi itku tullut, kun meinasi tulla nytkin!

Vanha harmaatukkainen nainen. Sain kyllä epiduraalin, mutta se meni väärään paikkaan eikä tehonnut, tajusin sen vasta tokassa synnytyksessäni. Sain epiduraalin kanssa samaan aikaan ilokaasua ja se auttoi jkv ja luulin, että tässä nämä epiduraalin tehot sitten on. Kätilö vaan ihmetteli, että olen niin kipuherkkä, kun kiljun vaikka on epiduraali ja kaikki. Vuoron vaihtuessa (synnytys kesti 32h) kertoi selkä muhun päin raporttinsa seuraavalle, kuitenkin niin kovalla äänellä, että kuulin kaiken. Kertoi, että synnytys ei oikein etene, synnyttäjä on pelokas ja todella kipuherkkä eikä oikein osaa hommaa. Kiva sitten siinä synnyttää kun dissataan täysin.



Seuraavassa synnytyksessä epiduraali meni myös pieleen, ehkä mun skolioosin takia. Ajattelin taas, että tätä tää on, epiduraali saatu ja se auttaa ministi...Tämä ihana kätilö katsoi mua ja sanoi, että jos epiduraali toimii, noin kipeä ei voi olla. Kutsui sitten anestesialääkärin testaamaan ja kas kummaa, kylmätunto oli ihan sama "puudutetulla" alueella ja puuduttamattomalla. Sitten laitettiin uusiksi ja sillä kertaa onnistui, lähes kaiki kivut hävisivät!



Eikä se edes se kivuliaisuus ekassa synnytyksessä ollut pahinta, vaan ylenkatseisesti puhuminen ja mun dissaaminen.

kamalat tuskat epiduraali ei auttanut,lisättiin 4kertaa mutta kipu tuli melkein heti takaisin. roikuin mieheni lahkeessa ja kiroilin.kätilö istui tuolilla ja seurasi monitorista että "vauvan sydänäänet ovat hyvät niin ei mitään hätää, olet niin nuori ettet edes tiedä mitä oikea kipu on".



lopulta hätäsektio ja jälkeenpäin kuulin käytävällä kun kätilö puhui toisen kätilön kanssa huoneessaan ja kuiski jotain että "ei ollut sun vika,et voinut tietää ettei se tule,toimit ihan oikein" veikkaan että puhuivat musta,en ole tietty varma.mutta ei todella toiminut oikein. olisi seurannut minua eikä sitä laitetta!



hätäsektion jälkeen olin todella kipeä ja sain epiduraalia sen jälkeenkin vielä.en saanut kävellä vasta kun puolentoista vuorokauden päästä,vatsani turposi kun ilma kerääntyi mahaan,olin niin kipeä,itkin ja huusin kovaan ääneen ekan tulevan yön. uusi kätilö tuli ja repi minut väkisin ylös ja sanoi että minun pitää kävellä niin vatsa alkaa toimimaan. mun jalat ei toiminut ja joka paikka oli niin kipeä,vatsalihaksista ei tietoakaan. lopulta kätilö luovutti repimisen kun itkin ja huusin sängyn reunalla puoli-istuvassa asennossa ja sanoi että "kärsi sitten".



aamulla kaksi kätilöä tuli huoneeseeni ja sanoi että nyt ois aika mennä suihkuun,koitetaan pääsetkö ylös. itkin etten varmana nouse,yölläkään en pääässyt niin kätilöt olivat todella vihaisia kun ihemttelivät miksi yöllä olin yrittänyt ja selitin mitä se kamala akka yritti.pyytelivät miljoonasti anteeksi ja lupasivat olla varovaisia,lopulta yhteisvoimin saivat mut ylös ja taluttivat suihkuun istumaan. oli rankka synnytys!

Ja monta kätilöä nähty. Muut olivat ihania, mutta esikoista synnyttäessäni yksi tokaisi tipalla vauhditetuista supistuksista, etteivät ne vielä ole kipeitä ollenkaan! Tyyliin odotapas vain! Tosiasia on, että ne olivat synnytyksieni kipeimmät supistukset, sillä koin kipua myös supistusten välillä, enkä voinut rentoutua ollenkaan. Niitä kesti 3 tuntia, en voinut liikkua, johtoja meni joka puolelta, seurasin vain monitoria ja tuntui, että toisinaan olin tajuntani rajamailla tai en ainakaan enää läsnä. En tiedostanut supistusten aikana, mitä teen. Toinen synnytys meni luonnollisemmin, onneksi.

mulla oli todella mukava kätilö. Sain epiduraalin melkein heti kun sitä pyysin, ainoa minkä takia jouduin odottamaan oli se että oli 1 anestesialääkäri silloin paikalla ja hänellä oli 2 muuta potilasta sitä ennen.



Mut emmä tiiä, jos mulla ois ollu noin paskoja kätilöitä kun teillä jollai ni mä olisin vaatimalla vaatinu kätilön vaihtoon. Viimeistään mieheni olisi sanonut aika tökerösti kätilölle kun olisin häntä pyytänyt pitämään puoliani ja siinä vaiheessa kätilön asenne ois joko muuttunu tai mies ois hilpassu ettimään uuden kätilön.



Serkullani oli sillon paska kätilö. Hänen miehensä ei päässyt mukaan synnytykseen kun oli sillon ulkomailla. Se oli kyllä heidän 4 lapsi joten mies tiesi miltä synnytys tuntuisi. Serkkuni oli ottanu äitinsä mukaan ja äiti oli passittanut kätilön aika lailla huutamalla pois huoneesta ja vaatinut toisen kätilön paikalle. Ja saikin sen toisen kätilön paikalle jonka jälkeen homma alkoi sujumaan. He tekivät vielä kirjallisen valituksen kätilön toiminnasta. Jatkosta en tiedä, saiko kätilö potkut vai mikä lie olla meininki.

Täällä pohjoisessa, kun pitää valita synnytyssairaala ennalta, niin tietäisi sitten, että millaista kohtelua missäkin saa? Oliko joku esimerkeistä LKS:sta? Mie oon valinnu sen synnytyspaikaksi....