Uuden työni vuorot eivät salli miehen pitkään suunniteltua mökkireissua. Mies ehdotti...
... että lapset menisivät ensin pe hoitoon miehen veljen perheelle ja lauantaina miehen serkkutytön perheelle. Oli jo asian varmistanut, että näin onnistuisi. Lapset 4v ja 2,5v.
Minusta ei hyvä idea. Varsinkin pienempi on tosi vähän ollut yökylässä missään, ja nyt kahtena peräkkäisenä päivänä eri paikkoihin.
En halua ilkeillä miehelleni, mutta nyt kun juuri sain työn, niin hänen pitäisi taipua ja jäädä kotiin lasten kanssa, jotta pääsen töihin, eikä lapsia tarvitsisi muutenkin raskaan päiväkotiviikon jälkeen alkaa riepottelemaan sinne sun tänne!
MIELIPITEITÄ??
Kommentit (250)
tajuaa kuinka onnellisessa parisuhteessa elää. Me tuemme toisiamme, emme todellakaan koita tahallaan vaikeuttaa toisen menoja. Mistä tuo katkeruus kumpuaa? Miksi pitää tahallaan vaikeuttaa toisen elämää, pilata hänen pitkään suunnittelemansa mökkireissu, mitä siitä saa? Tai miksi joka "antaa miehen mennä" ja pirkottelee lakanoihin partavettä, tajuatko itse miten typerältä tuo kuulostaa?
Kamalaa katkeruutta ja kostonhimoa, sen sijasta kun voisi toivottaa toisella mukavaa reissua ja olla iloinen siitä että pitkään suunniteltu reissu vihdoinkin toteutuu.
Vertaisin tätä siihen, että lapsi odottaa kuin kuuta nousevaa että pääsee kavereiden kanssa Linnanmäelle, ja matka siirtyy pariin otteeseen eteenpäin, ja VIHDOIN kun se on toteutumassa, niin äiti ilmottaisi "et päääse mukaan, varasin sinulle JUURI SILLE päivälle hammaslääkärin!" Ja tämän äiti olisi tehnyt vaikka _tiesi_ että lapsen pitkään odottama reissu juuri sinä päivänä.
Miksi pitää omaa miestä kohdella kuin paskaa?
Ja minusta tämä koko soppa on ap:n vika, ja syystä siitä että HÄN otti töitä tuolle mökkiviikonlopulle vaikka tiesi asian. Ja muutenin, mies on hankkinut hoitopaikat ja muut, missä siis ongelma? Paitsi siinä että ap haluaa ärsyttää miestä ja olla päästämättä häntä mökille, ilmeisesti häntä ärsyttää se että mies pääsee viettäämään kivan viikonlopun. Ja
Ilmainen vinkki ap:lle (ja muutamille muillekin ketjuun kirjoittaneille) kannattaa panostaa siihen että se oma kumppani on onnelinen, sillä hyvä kiertää. Jos taas lataa suhteen täyteen negatiivista energiaa, turhia riitoja jne. niin se synnyttää vain katkeruutta.
lapsi odottaa kuin kuuta nousevaa että pääsee kavereiden kanssa Linnanmäelle, ja matka siirtyy pariin otteeseen eteenpäin, ja VIHDOIN kun se on toteutumassa, niin äiti ilmottaisi "et päääse mukaan, varasin sinulle JUURI SILLE päivälle hammaslääkärin!" Ja tämän äiti olisi tehnyt vaikka _tiesi_ että lapsen pitkään odottama reissu juuri sinä päivänä.
Aikuinen pystyy ymmärtämään ja kestämään vastoinkäymisiä. Lapsi ei. Jos hankkii lapsia, pitää vaan sietää se että aina ei ole kivaa. jos miehen reissut on tärkeämpiä kuin koko perheen hyvinvointi niin aika metsässä ollaan.
Tuon saman tekstin voisi vaihtaa naistakin koskevaksi.
Istuisitte alas ja pohtisitte, mikä miehelle on perhe, mitkä asiat ovat tärkeitä jne. Voisiko hän ajatella sellaista elämää, jossa ei tarvitse ottaa lapsia ja näiden tunteita lainkaan huomioon.Parisuhteissa kannattaa muistuttaa molempia aina välillä siitä, että toinen ei ole itsestäänselvyys eikä nykytilanne ikuinen. Jos miestä ahdistaa se, että olet töissä ja hän joutuu lapsista vastuuseen, voitte keskustella mahdollisuudesta laittaa lapset vuoropäiväkotiin, jolloin miehen ei tarvitse ottaa heistä mitään vastuuta. Tällöin lapsilla olisi hyvä, pysyvä hoitopaikka työvuorojesi aikana ja mies voisi elää poikamiehenä. Siitähän tässä on kyse, miehen oikeudesta olla välittämättä muista.
Ei vielä, että miesraukalta menee kauan odotettu mökkireissu sivusuun, joutuu hän lässyttämään ja kuuntelemaan "parisuhteen tila" - paskanjauhannat läpi. Ja vielä sietämään vittuilut js uhkailut. Tuo olisi liian raakaa.
"Itsellä heräsi kyllä mielenkiinto että mitä siellä mökillä oli tarjolla jotain niin ainutkertaista ettei sitä voi joskus toiste tehdä??"
En ole ap:n mies ;) mutta itsellä ainakin ollut paljon hyviä mökki ja muitakin reissuja jotka ovat olleet todella ainutkertaisia juttuja. Kerran olimme kaikki serkut samaan aikaan sukumökillä, mieletön kokemus, ulkomaita myöden KAIKKI tulivat paikalle, ja ketään muita ei mökillä ollut.
Samoin tapaamme kerran vuodessa vanhan harrastusporukan kanssa, olimme todella tiivis joukkue vuosikaudet, itse pelasin kuusi vuotta heidän kanssaan. Toki osaan pitää yhteyksiä muutenkin, mutta joukkue on "hajonnut" useammille paikkakunille Suomessa ja osa ulkomailla tästäkin porukasta, eli tuo vuosittainen tapaaminen on hyvin tärkeä.
Ja onhan noita muitakin, esimerkiksi luokkakoukouksia ym. joihin haluaa mennä ja ne ovat aika ainutlaatuisia juttuja.
Voin vastata omasta ja mieheni puolesta (en ole ap), että meillä järjestetään lapsuuden ystävien tapaamisia kerran vuodessa tai kerran kahdessa vuodessa niin, että on todella työn takana löytää viikonloppu, joka kaikille sopii. Nämä ovat meille todella tärkeitä reissuja ja suurin piirtein ne kaikki muut viikonloput vuodessa vietetään lasten kanssa.
Ap:n tilanteessa, etenkin jos kyseessä olisi tällainen tosi tärkeä viikonloppu, tekisin joko miehen suunnitelman mukaan tai yrittäisin saada oman äitini tulemaan meille.
Miksi ap:n sitten pitäisi viettää arkivapaansa lastensa kanssa? No siksi, että näin tehdään YLEENSÄ, silloin kuin ei ole jotain tosi tärkeää menoa. Jos ap:lle vuoden kuluessa tulee joku tosi tärkeä reissu, varmasti hänen miehensä silloin on lasten kanssa ne ap:n vapaapäivät.
Jos pari kertaa vuodessa haluaa osallistua johonkin itselle tosi tärkeään menoon ja järjestää lapsille hoidon siksi ajaksi, en sanoisi, että lapsia riepotellaan ja että ei osata laittaa lapsia omien tarpeiden edelle.
Onko teillä minkäänlaista kokemusta työelämästä??? Ap on juuri aloittanut uudessa työpaikassa ja hän on koeajalla! Ei puhettakaan siitä, että häntä onniteltaisiin uudesta työstä tai että miehen odotettaisiin tukevan häntä uran alkuun. Ehei! Ap kohtelee miestään kuin paskaa, koska hän otti työn vastaan eikä heti työhaastattelussa ilmoittanut, ettei voi tehdä töitä silloin ja silloin koska miehellä on mökkireissu tiedossa!
Please naiset, sanokaa että ette ole tosissanne! Tämä ketju ainakin avasi minun silmiäni siitä, miksi miesten on helpompi edetä ja tienata työelämässä; naisten odotetaan joustavan töistään jopa miehen mökkireissun takia, vetoamalla perheen ja parisuhteen huoltamiseen. En tiedä onko tämä huvittavaa, ärsyttävää vai vain surullista.
tajuaa kuinka onnellisessa parisuhteessa elää. Me tuemme toisiamme, emme todellakaan koita tahallaan vaikeuttaa toisen menoja. Mistä tuo katkeruus kumpuaa? Miksi pitää tahallaan vaikeuttaa toisen elämää, pilata hänen pitkään suunnittelemansa mökkireissu, mitä siitä saa? Tai miksi joka "antaa miehen mennä" ja pirkottelee lakanoihin partavettä, tajuatko itse miten typerältä tuo kuulostaa?
Kamalaa katkeruutta ja kostonhimoa, sen sijasta kun voisi toivottaa toisella mukavaa reissua ja olla iloinen siitä että pitkään suunniteltu reissu vihdoinkin toteutuu.
Vertaisin tätä siihen, että lapsi odottaa kuin kuuta nousevaa että pääsee kavereiden kanssa Linnanmäelle, ja matka siirtyy pariin otteeseen eteenpäin, ja VIHDOIN kun se on toteutumassa, niin äiti ilmottaisi "et päääse mukaan, varasin sinulle JUURI SILLE päivälle hammaslääkärin!" Ja tämän äiti olisi tehnyt vaikka _tiesi_ että lapsen pitkään odottama reissu juuri sinä päivänä.Miksi pitää omaa miestä kohdella kuin paskaa?
Ja minusta tämä koko soppa on ap:n vika, ja syystä siitä että HÄN otti töitä tuolle mökkiviikonlopulle vaikka tiesi asian. Ja muutenin, mies on hankkinut hoitopaikat ja muut, missä siis ongelma? Paitsi siinä että ap haluaa ärsyttää miestä ja olla päästämättä häntä mökille, ilmeisesti häntä ärsyttää se että mies pääsee viettäämään kivan viikonlopun. Ja
Ilmainen vinkki ap:lle (ja muutamille muillekin ketjuun kirjoittaneille) kannattaa panostaa siihen että se oma kumppani on onnelinen, sillä hyvä kiertää. Jos taas lataa suhteen täyteen negatiivista energiaa, turhia riitoja jne. niin se synnyttää vain katkeruutta.
Siis kyse on yhdestä viikonlopusta, jolle mies on järjestänyt lastenhoidon! ja sitten revetaan uhkailemaan avioerolla jne jne.
Istuisitte alas ja pohtisitte, mikä miehelle on perhe, mitkä asiat ovat tärkeitä jne. Voisiko hän ajatella sellaista elämää, jossa ei tarvitse ottaa lapsia ja näiden tunteita lainkaan huomioon. Parisuhteissa kannattaa muistuttaa molempia aina välillä siitä, että toinen ei ole itsestäänselvyys eikä nykytilanne ikuinen. Jos miestä ahdistaa se, että olet töissä ja hän joutuu lapsista vastuuseen, voitte keskustella mahdollisuudesta laittaa lapset vuoropäiväkotiin, jolloin miehen ei tarvitse ottaa heistä mitään vastuuta. Tällöin lapsilla olisi hyvä, pysyvä hoitopaikka työvuorojesi aikana ja mies voisi elää poikamiehenä. Siitähän tässä on kyse, miehen oikeudesta olla välittämättä muista.
niin ettei se hänen reisuunsa mitenkään estä tai hankaloita vaimon työnalkua.
Onko teillä minkäänlaista kokemusta työelämästä??? Ap on juuri aloittanut uudessa työpaikassa ja hän on koeajalla! Ei puhettakaan siitä, että häntä onniteltaisiin uudesta työstä tai että miehen odotettaisiin tukevan häntä uran alkuun. Ehei! Ap kohtelee miestään kuin paskaa, koska hän otti työn vastaan eikä heti työhaastattelussa ilmoittanut, ettei voi tehdä töitä silloin ja silloin koska miehellä on mökkireissu tiedossa! Please naiset, sanokaa että ette ole tosissanne! Tämä ketju ainakin avasi minun silmiäni siitä, miksi miesten on helpompi edetä ja tienata työelämässä; naisten odotetaan joustavan töistään jopa miehen mökkireissun takia, vetoamalla perheen ja parisuhteen huoltamiseen. En tiedä onko tämä huvittavaa, ärsyttävää vai vain surullista.
tajuaa kuinka onnellisessa parisuhteessa elää. Me tuemme toisiamme, emme todellakaan koita tahallaan vaikeuttaa toisen menoja. Mistä tuo katkeruus kumpuaa? Miksi pitää tahallaan vaikeuttaa toisen elämää, pilata hänen pitkään suunnittelemansa mökkireissu, mitä siitä saa? Tai miksi joka "antaa miehen mennä" ja pirkottelee lakanoihin partavettä, tajuatko itse miten typerältä tuo kuulostaa? Kamalaa katkeruutta ja kostonhimoa, sen sijasta kun voisi toivottaa toisella mukavaa reissua ja olla iloinen siitä että pitkään suunniteltu reissu vihdoinkin toteutuu. Vertaisin tätä siihen, että lapsi odottaa kuin kuuta nousevaa että pääsee kavereiden kanssa Linnanmäelle, ja matka siirtyy pariin otteeseen eteenpäin, ja VIHDOIN kun se on toteutumassa, niin äiti ilmottaisi "et päääse mukaan, varasin sinulle JUURI SILLE päivälle hammaslääkärin!" Ja tämän äiti olisi tehnyt vaikka _tiesi_ että lapsen pitkään odottama reissu juuri sinä päivänä. Miksi pitää omaa miestä kohdella kuin paskaa? Ja minusta tämä koko soppa on ap:n vika, ja syystä siitä että HÄN otti töitä tuolle mökkiviikonlopulle vaikka tiesi asian. Ja muutenin, mies on hankkinut hoitopaikat ja muut, missä siis ongelma? Paitsi siinä että ap haluaa ärsyttää miestä ja olla päästämättä häntä mökille, ilmeisesti häntä ärsyttää se että mies pääsee viettäämään kivan viikonlopun. Ja Ilmainen vinkki ap:lle (ja muutamille muillekin ketjuun kirjoittaneille) kannattaa panostaa siihen että se oma kumppani on onnelinen, sillä hyvä kiertää. Jos taas lataa suhteen täyteen negatiivista energiaa, turhia riitoja jne. niin se synnyttää vain katkeruutta.
Just näin.
Voin vastata omasta ja mieheni puolesta (en ole ap), että meillä järjestetään lapsuuden ystävien tapaamisia kerran vuodessa tai kerran kahdessa vuodessa niin, että on todella työn takana löytää viikonloppu, joka kaikille sopii. Nämä ovat meille todella tärkeitä reissuja ja suurin piirtein ne kaikki muut viikonloput vuodessa vietetään lasten kanssa. Ap:n tilanteessa, etenkin jos kyseessä olisi tällainen tosi tärkeä viikonloppu, tekisin joko miehen suunnitelman mukaan tai yrittäisin saada oman äitini tulemaan meille. Miksi ap:n sitten pitäisi viettää arkivapaansa lastensa kanssa? No siksi, että näin tehdään YLEENSÄ, silloin kuin ei ole jotain tosi tärkeää menoa. Jos ap:lle vuoden kuluessa tulee joku tosi tärkeä reissu, varmasti hänen miehensä silloin on lasten kanssa ne ap:n vapaapäivät. Jos pari kertaa vuodessa haluaa osallistua johonkin itselle tosi tärkeään menoon ja järjestää lapsille hoidon siksi ajaksi, en sanoisi, että lapsia riepotellaan ja että ei osata laittaa lapsia omien tarpeiden edelle.
Kieltäkää, kiukutelkaa, rajoittakaa, v:lkaa ja pantatkaa vielä seksiä.
Sillä se parisuhde paranee ja kaikki ovat onnellisia..
Ja miettikää sitten miksi miehet arvostaa vanhempia naisia.
-terveisin 43v. nainen, jonka huomattavan paljon nuorempi aviomies oli saanut tarpeekseen yksisilmäisistä kiukkupusseista. Onneksi löysi minut:)
kun omat lapsuudenkokemuksesi olivat tuollaiset.
Kuitenkin on IHAN ERI ASIA että jatkuva ja normaalikäytäntö et lapsia riepotellaan hoitopaikasta toiseen ja muutenkin jäävät aikuisten hauskanpidon jalkoihin. Ei satunnainen viikonloppu hoidossa varmasti tee lastesi lapsuudesta samanlaista kuin sinusta. Se yksi satunnainen viikonloppu ei aiheuta yhtään minkäänlaista traumaa!
Miksi sinä automaattisesti?
KOSKA, hänellä loppuu työt klo 14. Sen jälkeen pitäisi ajaa toisella paikkakunnalle viemään lapset, eli olisi vasta illan suussa kotona, jopa myöhemmin. Ja mökki on 150km päässä meiltä, ja lähtevät "poikien" kanssa sinne yhdessä iltapäivällä, mökki on siis mieheni kaverin omistama.
Vaikeaa, eikö?
AP.
täytyyhän hänenkin nyt jotenkin osallistua noihin viemisiin jos kerran on vapaaviikonloppua itselleen järjestämässä.
olen miehesi kanssa samoilla linjoilla.
sinä menet töihin ja anna miehesi järjestää lastenhoito haluamallaan tavalla. Kyse on vain yhdestä viikonlopusta, ei lapset mene siitä rikki.
Eli lapset hoitoon! Oma-aloitteinen mies sulla, mahtavaa!
vastaus. Mieshän juo siellä ja nauttiiiiii!!!!!
että on VÄÄRIN pilata toisen pitkään odottama juttu, oli kyseessä sitten lapsi tai aikuinen.
AP ei ole kertaakaan vastannut siihen kysymykseen, että MIKSI hän varasi töitä tuolle viikonlopulle. Hän esittää marttyyria: lapset joutuu olemaan kahdessa paikassa yötä, hänenkö tässä nyt pitää vuorot perua ja nyyh nyyh.
Tässä "hauskinta" on se, että joku ihan oikeasti on AP:n puolella, ikään kuin koko juttu olisi miehen syytä. Mutta oikeasti tämä "lasten reipottelu kahdessä eri paikassa viikonloppuna" on tasan yhden ihmisen syy, ja se ihminen on AP, ei suinkaan hänen miehensä.
Jos minun mieheni sanoo hyvissä ajoin, että minulla tärkeä meno (olkoon sitten työasia tai vapaa-ajan meno) viikonloppuna viikolla X, niin ei tulisi mieleenkään sopia sille viikonlopulle mitään työvuoroja. Ja tämä sama toisinpäin: jos minulla meno vaikka joku viikonloppu, niin mies ottaa sen huomioon kun suunnittelee aikataulujaan.
Eli koittakaa tajuta se, että AP _tiesi_ miehen mökkireissusta, ja hän siitä huolimatta otti työvuorot sille viikonlopulle.
Mies hankki lapsille hoitipaikatkin (mikä oli AP:n homma ollut kun kerta töitä otti vaikka TIESI ettei mies ole silloin kotona).
Ja nyt AP sitten esittää marttyyria jolla paska mies joka heittelee lapsia mihin sattuu yöski jotta pääsee mökille ja hänenkö pitää nyt LASTEN EDUN NIMISSA perua työvuorot. Ei, AP menee perse edellä puuhun: hänen ei olisi koskaa pitänyt edes varata noita työvuoroja koska tiesi ettei mies ole maisemissa.
Miksi hän sen teki? Siihen emme ole saaneet vastausta, luultavasti siksi että miehen reissu menisi pilalle ja tämän olisi pakko jäädä kotiin hoitamaan lapsia. Mutta mies olikin viisas ja hankki lapsille hoitopaikat.
Miksi mies ei voi hoitaa lapsia Pe, La lähtisi aamusta mökille ajamaan, olis siellä yhden yön. Ap kun meni la vasta 19 töihin niin vie sitä ennen lapset yökylään. MIKÄ SIINÄ ON NIIN VAIKEAA, MOLEMMAT VOITTAA. Mies pääsee mökille ja lapset ovat vain yhden yön pois kotoa.
JOSKUS, huom. joskus, vanhemmilla on omiakin menoja ja lapset joutuvat joustamaan. Tämä viittaa ap:n kirjoitukseen, jossa ap kertoi kuinka häntä lapsena riepoteltiin paikasta toiseen.
Ettet nyt ap vedä liikaa toiseen suuntaan?
Miksette voi viedä lapsia jo torstaina vanhemmillesi?