Ensisynnyttäjät Suomessa keskimäärin 30 -vuotiaita!
Mitä olet mieltä?
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/04/euroopassa_pukkaa_vauvaa_mutta_ei…
Kommentit (94)
Tarkoitus oli tulla nuorena äidiksi, mutta lasta ei hoidoista huolimatta tullut ja avioliitto päättyi kun olin 27v. Avioeroon vaikutti tietenkin se, että koko nuoren ikämme kävimme hormonihoidoissa.
Tapasin uuden mieheni kun olin 28v. Ja nyt muutama vuosi myöhemmin odotan neljättä lastamme.
..lapsi pääsee keskimäärin parempaan kotiin kun vanhemmat ovat aikuisia eli yli 30-vuotiaita.
Nimimerkki: Sivusta seuraava
Meillä täällä eräässä hgin hyvistä alueista keskustan kupeessa suuri osa taaperoiden (yksilapsistakin) äideistä on n.40-vuotiaita,minäkin. Onpa ainakin mahdollista olla 3v hoitovapaalla ja ottaa elämä rennosti. Itse olin 37 kun sain esikoisen, helppo raskaus ja helppo synnytys helpon raskautumisen jälkeen. Ei baby bluesia eikä stressiä, tässä iässä luottaa jo itseensä.
Sinäkin siis kuvittelet että babyblues olisi nuorten äitien juttu vain? Itseaiheutettua ja olet parempi äiti kuin nuoremmat äidit. :D Minäkin voisin tehdä tuollasen laosellisen listan miksi olen parempi, mutta olen aikuisempi kuin sinä, vaikka yli 10vuotta nuorempi. Eikö olekin huolestuttavaa?Tällä palstalla olen ainoastaan huomannut sen, kuinka saman ikäisen tasolla nelikymppiset naiset on kuin kaksikymppisetkin henkisesti. Keskustelutavoissa ja ajatusten mustavalkoisuudessa ei ole MITÄÄN eroa. :O Luulisi eron olevan edes jotain, kun ikäero on 10-20vuotta?! :O
olet ilmeisesti teiniäiti jolla koulutus jäi hädin tuskin suoritettuun peruskouluun? Et ainakaan ymmärrä lukemaasi.
Surullista se on ,mutta minäs teet. :/
Siis mikä on surullista? Että ensisynnyttäjät ovat keskimäärin 30-vuotiata?
Kertoo yhteiskunnastamme sen, että kouluttaudutaan enemmän, mutta myös sen, että nuorilla vanhemmiksi haluavilla on harvoin siihen mahdollisuus. Ja tästä syystä sitten tilastot vääristyvät kun taloushuoliset saavat lapsia (jotkut). Nuori äitiys pitäisi olla kannattavampaa.Syntyvyys vain laskee, kun ensisynnyttäjen keski-ikä kasvaa ja syyt tiedät.
Btw tuo keski-ikä ei muutenkaan pidä paikkaansa, se on edelleen 28v.
Miksi on vaikea myöntää, ettei synnyttäjien kski-iän kasvaminen ole mikään ilouutinen. Valtaosa kansanedustajista vastustaa tätä sekä lääkäreitä on kehoitettu kannustamaan nuoria aikuisia lastentekoon pahan tilanteen vuoksi.
Mitään pahaa en näe siinä että juuri sinä tai tuo hankkii lapsensa vaikka yli 40vuotiaana, mutta siitä ei nyt puhutukaan.
Iso osa eduskuntaväestä on itsekin saanut lapsia vasta kolmenkympin paremmalla puolella ja jopa nelikymppisenä.
Surullista se on ,mutta minäs teet. :/
Siis mikä on surullista? Että ensisynnyttäjät ovat keskimäärin 30-vuotiata?
Kertoo yhteiskunnastamme sen, että kouluttaudutaan enemmän, mutta myös sen, että nuorilla vanhemmiksi haluavilla on harvoin siihen mahdollisuus. Ja tästä syystä sitten tilastot vääristyvät kun taloushuoliset saavat lapsia (jotkut). Nuori äitiys pitäisi olla kannattavampaa.Syntyvyys vain laskee, kun ensisynnyttäjen keski-ikä kasvaa ja syyt tiedät.
Btw tuo keski-ikä ei muutenkaan pidä paikkaansa, se on edelleen 28v.
Miksi on vaikea myöntää, ettei synnyttäjien kski-iän kasvaminen ole mikään ilouutinen. Valtaosa kansanedustajista vastustaa tätä sekä lääkäreitä on kehoitettu kannustamaan nuoria aikuisia lastentekoon pahan tilanteen vuoksi.
Mitään pahaa en näe siinä että juuri sinä tai tuo hankkii lapsensa vaikka yli 40vuotiaana, mutta siitä ei nyt puhutukaan.
Iso osa eduskuntaväestä on itsekin saanut lapsia vasta kolmenkympin paremmalla puolella ja jopa nelikymppisenä.
ja lääkäreistä myös. Minusta on ihan turha käskeä muita tekemään toisin kuin itse on tehnyt.
Kukin tekee lapset juuri silloin kun itselle parhaiten sopii, tai siis ainakin aloittaa sen yrittämisen. Toisilla ei ole hyvää miestä nuorempana ja silloin on ihan järkevää lykätä lapsiasiaa, eikä hankkiutua raskaaksi jollekin ikuiselle teinirentulle. Toisilla on opiskelut kesken ja talous hirmu tiukilla. Joku haaveilee ulkomaille lähdöstä ja jollekin ei vain vauvakuume nouse. Syitä on monia ja on minusta aika hölmöä alkaa niitä arvostelemaan, kukaan ei kuitenkaan toisen taustoista tiedä ihan kaikkea.
Minä pääsin suoraan lukiosta opiskelemaan ja valmistuin maisteriksi 24-vuotiaana. Jätimme heti ehkäisyn, mutta eipä vain tärpännyt. Menimme hoitoihin ja joka paikassa lääkärit toitottivat, että kun olette vielä niin nuoria etä ei tässä kauaa mene. No, meni 6 vuotta ja olin melkein 31 kun vauva syntyi. Eli ei se ikää aina katso, siis se lapsettomuuskaan.
Aika pahalta tuntui ihmisten taivastelu, että kyllä olisi jo korkea aika hankkia lapset ja yleinen akhvipöytäkeskustelu työpaikoilla jne. siitä miten on itsekästä jättää lasten hankinta "myöhemmälle iälle" ja miten silloin sitten ollaan niitä lapsettomia uraohjuksia jne. En viitsinyt puolitutuille avautua meidän syistä. Kannattaa kuitenkin kaikkien muistaa, että monen kohdalla tosiaan voi olla ihan pakkotilannekin se,e ttei niitä lapsia aiemmin tule. Toivottavasti kuitenkin kaikille halukkaille edes joskus!
ja se oli mulle oikein hyvä ikä saada lapsi. Minusta ihan hyvä juttu siis.
Meillä täällä eräässä hgin hyvistä alueista keskustan kupeessa suuri osa taaperoiden (yksilapsistakin) äideistä on n.40-vuotiaita,minäkin. Onpa ainakin mahdollista olla 3v hoitovapaalla ja ottaa elämä rennosti. Itse olin 37 kun sain esikoisen, helppo raskaus ja helppo synnytys helpon raskautumisen jälkeen. Ei baby bluesia eikä stressiä, tässä iässä luottaa jo itseensä.
Sinäkin siis kuvittelet että babyblues olisi nuorten äitien juttu vain? Itseaiheutettua ja olet parempi äiti kuin nuoremmat äidit. :D Minäkin voisin tehdä tuollasen laosellisen listan miksi olen parempi, mutta olen aikuisempi kuin sinä, vaikka yli 10vuotta nuorempi. Eikö olekin huolestuttavaa?Tällä palstalla olen ainoastaan huomannut sen, kuinka saman ikäisen tasolla nelikymppiset naiset on kuin kaksikymppisetkin henkisesti. Keskustelutavoissa ja ajatusten mustavalkoisuudessa ei ole MITÄÄN eroa. :O Luulisi eron olevan edes jotain, kun ikäero on 10-20vuotta?! :O
Kappas vaan, siellä siis aikuisempi ei-mustavalkoisesti ajatteleva kolmekymppinen antaa tasokasta palautetta kaksi- ja nelikymppisille tajuamatta ilmeisesti, että oma tapa viestiä on ihan tuota samaa kritisoimaansa tasoa. Eikö olekin huolestuttavaa? ;)
Itseäni kyllä ihmetyttää kaikenlainen äitien paremmuusjärjestykseen rankkaaminen iän perusteella, sillä niin hyvin kuin huonosti pikkulapsivaiheen klaaraavia naisia löytyy varmasti ihan kaikista noista kolmesta ikäryhmästä, eli kaksi-, kolme- ja nelikymppisistä.
Mielstäni ei tarvitse olla "valmis" äidiksi esikoisen syntyessä. Itselläni aikakin tuntui, että kasvoin äidiksi lapsen myötä. Nykyisin monet ehtivät elää täysin omilla ehdoillaan kauan ja voi olla hankalaa yhtäkkiä asettaa pieni aina etusijalle. Mutta jokaisen tulee tietenkin miettiä mikä sopii parhaiten omaan tilanteeseensa.Itse olin esikoisen syntyessä 26 v.
Itselleni ikä oli sopiva ja liputtaisin "kypsän" äitiyden puolesta muuten... mutta viime aikoina olen löytänyt hyvät perusteet sille, miksi lapset olisi kannattanut tehdä nuorempana. Jos olisin tehnyt lapseni nuorempana, olisi minulla ollut heidän kanssaan enemmän yhteisiä vuosia tässä elämässä. Itsensäkehittämisvuodet tuntuivat tärkeiltä joskus ja sitä olivatkin, mutta arvokkainta aikaa elämässäni ovat kuitenkin olleet ne vuodet, kun olen saanut tuntea lapseni ja elää heidän kanssaan.
Itse olen 29 v. juuri valmistumassa oikiksesta. Lapsia on kolme, joista nuorin on 3-vuotias. Työkokemusta on harjoitteluista ja kesätöistä, toivon (ja uskon) silti mahtuvani työelämään. Äitiyslomat ym. ovat taakse jäänyttä elämää. Minusta opiskelu on ollut helppoa lasten kanssa.
lopettakaa jo tuo kiistely parhaasta lastensaanti-iästä, koska sellaista ei ole olemassakaan! Ihan on jokaisen oma asia. Riippuu niin ihmisestä, elämäntilanteesta ym.
Itselläni oli kova vauvakuume jo 23-vuotiaana, mutta silloinen puoliso ei ollut vielä valmis hankkimaan lapsia, vaikka oli minua monta vuotta vanhempi. Nyt olen itse 34-vuotias ja nykyinen mies monta vuotta nuorempi eikä myöskään koe olevansa valmis hankkimaan lapsia. Eli jos hyvin käy, niin saatan olla ensisynnyttäjä joskus 36-vuotiaana, mutta en omasta tahdostani vaan nimenomaan johtuen miesten "kypsymättömyydestä".
Tosin jokainen tekee omat ratkaisusan sen pohjalta jotka heille sopii. Mä oli todella valmis äidiksi 22 vuotiaan.
Joku voi tosiaan olla vielä ihan kakara 30 vuotiaanakin, osaamatta ottaa vastuuta itsestään saati muista.
Siis mielestäsi kaikki, jotka lykkäävät lapsentekoa kolmenkympin toiselle puolelle tekevät niin, koska ovat kakaroita, jotka eivät osaa ottaa vastuuta muista? Sähän fiksu olet. Lapsettomat on siis mielestäsi jotenkin vähälahjasia. Jos olisit itse nähnyt vähän enemmän elämää lapseteon sijaan, et olisi noin saatanan tyhmä.
musta 30v on vielä ihan hyvä ikä olla ensisynnyttäjä.. monella on taloudellinen tilanne ja parisuhde kestävällä pohjalla vasta tuossa iässä. Saa nähdä vaan nouseeko tuo keskiarvo vielä tulevaisuudessa paljon. Sitten kun 35 alkaa olla se keskimääräinen ensisynnyttäjien ikä niin alkaa varmaan näkyä enemmän ongelmia sekä raskautumisessa, itse raskauden kulussa ja lasten kanssa jaksamisessa. Keskimäärin siis - en sanos etteikö nelikymppisenäkin voisi vielä synnyttää ihan hyvin!
Perhekootkin voi jäädä pieneksi (ehkä maailman mittakaavassa hyvä juttu?) kun ei enää ehdi niin montaa lasta tekemään jos haluaa vähänkin isommalla ikäerolla.
Mielenkiintosta olis tietää mihin ikään toi tavallaan "pysähtyy" toi kehitys.
Biologisesti naista ei ole tarkoitettu saamaan lasta yli 30-vuotiaana. Näin se vain.
Näissä "minkä ikäisenä naisen pitäisi saada lapsensa" -keskusteluissa toistellaan usein näkemystä, että yli 30-vuotias on liian vanha saamaan lapsia, tai ainakin liian vanha ensisynnyttäjäksi.
Juttelin asiasta pari vuotta sitten erään tuttavani kanssa, joka on yksi Suomen johtavia lapsettomuushoitolääkäreitä. Hän sanoi, tuo luulo yli 30-vuotiaasta liian vanhana ei enää Suomessa/Suomen kaltaisessa maassa pidä paikkaansa. Ikää oleellisempi seikka synnyttäjän kohdalla hänen mukaansa on henkilön yleinen terveyden tila. Vasta n. 35 ikävuoden jälkeen naisen fysiikassa alkaa tapahtua selkeämmin sellaisia muutoksia, joista voi olla haittaa raskautumiselle/raskaudelle. Sitä ennen muutokset ovat hänen mukaansa vielä melko marginaalisia. Näin siis sanoi alansa ammattilainen.
Itse olen ylipäätänsä sitä mieltä, että on jokaisen oma asia, missä iässä lapsensa saa. Yksi saattaa olla valmis vanhemmaksi jo parikymppisenä, toinen sitten vasta neljänkympin paikkella.
hahahahaa mummot...
Kukin taplaa tavallaan. Sinä saat toki tuntea itsesi kolmikymppisenä mummoksi. Itse kuitenkin kuvittelisin mummoutuvani vasta joskus päälle kuusikymppisenä ;)
Biologisesti naista ei ole tarkoitettu saamaan lasta yli 30-vuotiaana. Näin se vain. Minulla on monia kavereita, jotka ovat jättäneet lapsen hankinnan 30-vuotiaiksi ja lapsi ei olekaan niin helpolla alulle saatu,
lapsen tekeminen vähän yli 20-vuotiaana ja olin 29v kun lopulta tulin raskaaksi ja sitten tulikin heti kolme lasta putkeen eli ei se biologia ihan noin mene....
mitään vaikeuksia raskautua. Ekasta kierrosta molemmat raskaudet saivat alkunsa, ei mitään ongelmia. Sain lapset kun olin 36 ja 38.
En minä mitään kuvittele, enkä tuomitse tahi aseta paremmuusjärjestykseen ketään, kuten huomaat jos luet uudestaan. En edes puhu nuoremmista! Kerron, että ainakin täällä lähes 40v ensisynnyttäjä on normaali, ja että ainakaan minulla ei ollut masennusta eikä (muita) biologisia ongelmia,joita täällä on listattu vanhemmille ensisynnyttäjille. Ok?