Wallin vertaa pakkoruotsin vastustusta 30-lukuun

poliittisella määritelmällä ei ole merkitystä.



Kielitietelliseltä määritelmältään meänkieli on suomen kielen murre aivan kuin suomenruotsi on ruotsinkielen murre. Eroa ei ole.

poliittisella määritelmällä ei ole merkitystä.

Kielitietelliseltä määritelmältään meänkieli on suomen kielen murre aivan kuin suomenruotsi on ruotsinkielen murre. Eroa ei ole.

Minun kielitieteen opintoni ovat jo sen verran vanhat, että en tohdi väittää vastaan. Mutta sen tiedän, että moni lingvisti on tuosta eri mieltä. Kai he sitten eivät ole kunnollisia kielitieteilijöitä.

Ja minustakin, jos noin on, kielitieteen pitäisi uudistua. Sillä totuus on, että meänkieliset eivät läheskään kaikki ymmärrä suomen yleiskieltä. Eivät vain osaa eivätkä ymmärrä. Jotkut siksi, että eivät todella osaa, ja toiset siksi, että heillä on meänkielisten identiteetti ja he haluavat olla meänkielisiä ja keskittyä omaan kieleensä. Suomi on vain läheinen sukukieli.

Ja mitäs me ollaan heiltä oma kieli kieltämään?

näemmä intressi tehdä poliittista eroa kielten välille, niin totuus on että suomalainen osaa ja ymmärtää meänkieltä ja meänkielinen ymmärtää suomea käytännössä täydellisesti. Jotain murre-eroja saattaa olla mutta niitä on suomen sisälläkin.



Kielitieteelliseltä määritelmältään meänkieli on siis suomea.



Ennen ei ollut pakkoruotsia ja nyt on ja mahdollisesti tulevaisuudessa ei ole. Nämä ovat poliittisia päätöksiä ja muuttuvat aikojen kuluessa.

näemmä intressi tehdä poliittista eroa kielten välille, niin totuus on että suomalainen osaa ja ymmärtää meänkieltä ja meänkielinen ymmärtää suomea käytännössä täydellisesti. Jotain murre-eroja saattaa olla mutta niitä on suomen sisälläkin.

Kielitieteelliseltä määritelmältään meänkieli on siis suomea.

Ennen ei ollut pakkoruotsia ja nyt on ja mahdollisesti tulevaisuudessa ei ole. Nämä ovat poliittisia päätöksiä ja muuttuvat aikojen kuluessa.

Pitääpä laittaa viestiä eteenpäin, että ilmoittelevat meänkielisille tästä asiasta. Tietävät sitten ymmärtävänsä suomen yleiskieltä, vaikka eivät tähän asti ole ymmärtänytkään.

Jos oot oikeasti tuollainen taikuri, ilmoita minulle vaikka, että ymmärrän täydellisesti saamea. Olisi meinaan kiva sitä ymmärtää. :)

Ja mitäs me ollaan heiltä oma kieli kieltämään?

Kätevästi aina ohitat nuo kysymykset, joita esitän...

Saamen kieltä ei katsota suomen kielen murteeksi ja luulen että siksi et sitä ymmärrä.

osaamisesta niin kuin kirjoitinkin jo aiemmin.



Poliittiset määritelmät ja päätökset muuttuvat. Siitäkin vähän jo aiemmin vihjasin.

On ruvennut huimaamaan, miten paljon keskustelu muistuttaa 1930-lukua. Vertaus oli historiallisesti aivan osuva. Silloin oli samanlainen lietsonta ruotsinkielisiä vastaan, samanalaista vihaa tihkuva ilmapiiri.



Mitä natsi-Saksanjohtamiin kaasukammioihin ja holokaustiin tulee, niin se tapahtui 1940-luvulla, MUTTA pohja sille, että natsit miehittäessä Euroopan maita pystyivät tekemään hirmutekonsa, juontui eri puolilla Eurooppaa 30-luvulla levinneistä ääriokeistolaisista liikkeistä ja niiden ajamasta vähemmistöpolitiikasta.



Monelle kyse on vain ruotsinkielen valinnaisuudesta koulussa, mutta samassa yhteydessä esiintyy myös sävyjä, joiden mukaan suomenruotsalaisten suomalaisuus olisi jotenkin vähempää tai huonompaa kuin suomenkielisten.

On ruvennut huimaamaan, miten paljon keskustelu muistuttaa 1930-lukua. Vertaus oli historiallisesti aivan osuva. Silloin oli samanlainen lietsonta ruotsinkielisiä vastaan, samanalaista vihaa tihkuva ilmapiiri.

Mitä natsi-Saksanjohtamiin kaasukammioihin ja holokaustiin tulee, niin se tapahtui 1940-luvulla, MUTTA pohja sille, että natsit miehittäessä Euroopan maita pystyivät tekemään hirmutekonsa, juontui eri puolilla Eurooppaa 30-luvulla levinneistä ääriokeistolaisista liikkeistä ja niiden ajamasta vähemmistöpolitiikasta.

Monelle kyse on vain ruotsinkielen valinnaisuudesta koulussa, mutta samassa yhteydessä esiintyy myös sävyjä, joiden mukaan suomenruotsalaisten suomalaisuus olisi jotenkin vähempää tai huonompaa kuin suomenkielisten.

Nämä sävyt johtuvat pitkälti siitä, että RKP ja monet muut väittävät, että maan kaksikielisyys VAATII pakkoruotsin. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, minkä oikeusministerikin todennut.

Eli, mitä enemmän vaaditaan pakkoruotsia perustellen sitä maan kaksikielisyydellä sitä enemmän ruvetaan kyseenalaistamaan koko kaksikielisyys.

Olisiko kompromissiksi sellainen, että meänkieli, joka on eronnut Suomesta, olisi siinä vaiheessa kun sille luotiin kirjallinen muoto, ollut mahdollista muokata takaisin yhdeksi suomenkielen muodoksi, mutta poliittisista syistä ja identiteettisyistä niin ei tehty, vaan siitä tietoisesti tehtiin oma kieli. Sanastoa siinä on kyllä niin paljon ruotsista, että meänkieltä tuskin voi ymmärtää ihminen, joka ei osaa sekä suomea että ruotsia.



Ja varmasti on vielä jotain "omaa", joka on vain meänkieltä, mutta pelkästään sillä, siitä olisi voinut tehdä myös suomen murteen.



Samaan tapaan voi väitellä onko karjalankieli oma kieli vai suomen murre? Kukaan tuskin kyseenalaistaa viron omaksi kielekseen, mutta kyllä sitäkin aika paljon ymmärtää ihan suomenkielen pohjalta.



Siltä osin, mitä itse olen kielitiedettä seurannut, nyt on menossa aika avarakatseinen linja, jossa toisaalta mikä tahansa mahdoton murre, mitä kukaan ei ymmärrä, lasketaan esim. englanniksi, jos puhujat itse kokevat puhuvansa englantia. Toisaalta murteet luokitellaan kieliksi, jos puhujat itse kokevat, että kyse on eri kielestä, jolla on oma historiansa ja laativat omat säännöt. Eli kyse on politiikasta, mutta ei pelkästään siitä.

On ruvennut huimaamaan, miten paljon keskustelu muistuttaa 1930-lukua. Vertaus oli historiallisesti aivan osuva. Silloin oli samanlainen lietsonta ruotsinkielisiä vastaan, samanalaista vihaa tihkuva ilmapiiri.

Mitä natsi-Saksanjohtamiin kaasukammioihin ja holokaustiin tulee, niin se tapahtui 1940-luvulla, MUTTA pohja sille, että natsit miehittäessä Euroopan maita pystyivät tekemään hirmutekonsa, juontui eri puolilla Eurooppaa 30-luvulla levinneistä ääriokeistolaisista liikkeistä ja niiden ajamasta vähemmistöpolitiikasta.

Monelle kyse on vain ruotsinkielen valinnaisuudesta koulussa, mutta samassa yhteydessä esiintyy myös sävyjä, joiden mukaan suomenruotsalaisten suomalaisuus olisi jotenkin vähempää tai huonompaa kuin suomenkielisten.

Nämä sävyt johtuvat pitkälti siitä, että RKP ja monet muut väittävät, että maan kaksikielisyys VAATII pakkoruotsin. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, minkä oikeusministerikin todennut.

Eli, mitä enemmän vaaditaan pakkoruotsia perustellen sitä maan kaksikielisyydellä sitä enemmän ruvetaan kyseenalaistamaan koko kaksikielisyys.

Oikeastaan paras keino turvata maan kaksikielisyys olisi pikapikaa poistaa pakkoruotsi. Sen jälkeen ketään ei kiinnosta valittaa mistään ruotsin kielen asemaan liittyvästä.

siis tukin kukaan kyseenalaistaa, ettei viro olisi oma kieli. Vauva sylissä on vaikea kirjoittaa.

On ruvennut huimaamaan, miten paljon keskustelu muistuttaa 1930-lukua. Vertaus oli historiallisesti aivan osuva. Silloin oli samanlainen lietsonta ruotsinkielisiä vastaan, samanalaista vihaa tihkuva ilmapiiri.

Mitä natsi-Saksanjohtamiin kaasukammioihin ja holokaustiin tulee, niin se tapahtui 1940-luvulla, MUTTA pohja sille, että natsit miehittäessä Euroopan maita pystyivät tekemään hirmutekonsa, juontui eri puolilla Eurooppaa 30-luvulla levinneistä ääriokeistolaisista liikkeistä ja niiden ajamasta vähemmistöpolitiikasta.

Monelle kyse on vain ruotsinkielen valinnaisuudesta koulussa, mutta samassa yhteydessä esiintyy myös sävyjä, joiden mukaan suomenruotsalaisten suomalaisuus olisi jotenkin vähempää tai huonompaa kuin suomenkielisten.

vain uskalletaan kyseenalaistaa koko järjestelmän mielekkyys.

Sanoisin, että pikemminkin pakkoruotsista johtuen osalle väestöstä on muodostunut negatiivisia konnotaatioita kaikkea ruotsinkieleen liittyvää kohtaan.

Ihanko oikeastiko joku uskoo, että pakkoruotsista kynsin hampain kiinni pitäminen ja opetuksen lisääminen parantaa ihmisten asennoitumista suomenruotsalaisiin?

vai et? Jos on muutamia lainasanoja ruotsista niin se on vain loogista koska murretta puhutaan ruotsissa.

Wikipedia listaa ihan muutamia lainasanoja ja hassua on että esim. isäni käyttää sanoja kaffeli ja hantuuki.



* följy = seura, mukana olo

* hoksata = huomata

* häntyyki = pyyhe

* kahveli = haarukka

* kartano = piha

* kietku = ruuantähde, erit. liha

* kläppi = lapsi

* knapsu = naisellinen mies

* källi = hassu (tarkoittaa myös ulostetta)

* mie = minä

* pranttu = kasvimaa

* saaloa = läähättää

* saikata = värkätä

* sie = sinä

* tyär = tytär

* vuoma = laaja suoalue

1. Neuvostoliiton romahtaminen



NL:n aikana pakkoruotsi oli side länteen: leikittiin ruotsalaista vaikka hampaat irvessä, ettei meitä olisi luultu venäläisiksi.





2. Internet



Perinteinen media ei sallinut aiheen käsittelyä. Pakkoruotsia kritisoivia yleisökirjoijuksia ei julkaistu. Internetissä pakkoruotsin vastustajat ovat huomanneet, että he edustavatkin kansan enemmistöä.





Lopullinen niitti on ollut Itä-Suomen lisääntyvä tarve venäjän kielelle. Sieltä lähti liikkeelle esim. Vapaa kielivalinta ry. Eli ei mistään hurrivihasta vaan käytännön syistä: ruotsia ei tarvita ja venäjää tarvittaisiin.

Suomenruotsalaiset ovat kallis menoerä, ja tietylle ihmisjoukolle hyvä verovaroin tuettu rahanlähde; kaikki joudutaan kääntämään ruotsinkielelle, lait, säädökset, kokoamisohjeet, käyttöohjeet...

Toinen asia on pakkoruotsi, joka ei kohdistu ruotsinkielisiin, vaan suomenkielisiin.

jos se olisi vapaaehtoista. Esim. espanja on suosittu kieli ja sen suosio on kasvanut Serranon perheen ja matkailun myötä. Tuttuni koulussa se on suosituin valinnaisaine.



Ruotsinkielelläkin on hyviä puolustajia: Victoria, ruotsinlaivat, Peppi, tv-sarjat, mutta suomenruotsalaisten itsekäs pakottamispolitiikka pilaa kielen suosiota, vaikka vapaaehtoisryhmät ovatkin usein suosittuja.