Miltä kystoskopia tuntuu?

kaksi kertaa. Toisella kertaa kevyt nukutuksessa ja toisella kertaa hereillä.Vähän tuntuu ilkeältä mutta ei varsinaisesti tee kipeää. Ja saa pyydettäessä kyllä kipulääkettä..itse ainakin sain. Saako kysyä miksi sinulle tehdään?

millä lailla tuntuu ilkeältä? sattuiko se siis jos pyysit kipulääkettä? aargh...miten mä kestän. oon jo nyt ihan paniikissa vaikka on vielä monta viikkoa aikaa. :(



tehdään, koska selvitellään pitkään jatkuneita virtsatieoireita.



onko muilla kokemuksia?



ap

ei ikuna enää.

Virtsarakko on hankalasti kuvattavassa paikassa, sillä se sijaitsee lantion alueella luisen lantiorenkaan ympäröimänä. Tarkin keino nähdä rakon sisälle on tähystäminen. Tähystäminen on aiheellista mm. verivirtsaisuuden selvittelyssä, rakon toimintahäiriöissä ja virtsarakon kasvainta epäiltäessä. Yleisin syy kystoskopiaan on rakkosyövän seuranta.



Toimenpide tehdään yleensä potilaan maatessa selällään jalat erilleen tuettuina. Lapset nukutetaan, mutta aikuisille riittää hyvin virtsaputkeen ruiskutettu puudutusgeeli. Tähystyksessä käytetään yleensä jäykkää tähystinputkea, jolla pystytään näkemään hyvin rakon sisäosat. Osassa tähystyksistä on käytössä taipuisa videokystoskooppi.



Tähystimellä nähdään virtsaputken ja -rakon limakalvon rakenne. Samalla voidaan ottaa koepaloja patologin tekemää mikroskopointia varten. Kaikki muutokset eivät erotu paljaalla silmällä ilman erityistoimia. Tähystävä lääkäri voi ruiskuttaa virtsarakkoon fluoresoivaa väriainetta, joka tarttuu rakon limakalvolle. Fluoresoivaa väriainetta tarttuu erityisesti normaalista poikkeaviin limakalvon alueisiin. Kun rakon limakalvoa katsotaan sinisessä valossa, erottuvat nämä poikkeavat alueet hohtavina eli fluoresoivina. Näin tähystävä lääkäri osaa ottaa koepalat oikeasta paikasta.



Tähystämisen yhteydessä voidaan tehdä myös hoitotoimenpiteitä. Jos rakossa on rakkokiviä (rakon sisälle saostuneita kivimäisiä kokkareita), ne voidaan murskata ja poistaa tähystämisen yhteydessä. Myös verivirtsaisuuden aiheuttanut verenvuotokohta voidaan tyrehdyttää tähystystutkimuksen yhteydessä. Tarvittaessa virtsaputkea tai -rakkoa voidaan laajentaa toimenpiteen yhteydessä.

mutta siitäkin selviää kun on pakko.

Olen välinehuoltajaopiskelija ja pitäisi tuon kystoskoopin puhdistus opetella sujuvaksi. Opetteluun liitetään mielellään toimenpiteen seuraaminen, mutta ovatko potilaat kovinkin tuskissaan sen aikana? Olen seurannut gastroskopian ja kolonoskopian, ja niissä ainakin ne papparaiset ottivat tosi lunkisti.

se oli inhottava tunne. Ja muutenkin nolo olo, olla ketarat oikosena kaikkien edessä :(

ja luonnottomampi kuin esim. synnytyksessä. Kipu on inhottavan pistävää ja pissaamista vaikeaa välttää. Inhottavinta on jos mies tekee toimenpiteen.

eikö ole samanlainen kuin gynellä?

Muistan vain, että ei niin kovin kivalta tuntunut, mutta ei myöskään mitenkään kamalan inhottavalta. Minut puudutettiin muistaakseni ensin. Ja makasin ihan vain leikkaussalin tms. sängyllä, polvet koukussa ja jalat leveässä haara-asennossa.



Se on toimenpide muiden joukossa. Pitäähän hammaslääkärissäkin avata suunsa todella suurelle ja maata hiljaa paikallaan, pyrkiä vielä olemaan nielemättä.



Minusta jokaisen toimenpiteen voi ottaa myös potilaana asiallisesti, kylmän viileesti ja vähän kuin ammatillisesti suhtautuen. Pääsee helpommalla.

mä hajoan siihen! jo etukäteen kun oon niin paniikissa :( kai siitä on pakko vaan jotenkin selvitä. ap

Hei, osaatko sie yhtään sanoa, kun olet kerran ollut avustamassa näissä, että mitähän se lääkäri mahtoi duunata, kun sen tähystin ei mennyt ahtauden takia heti kunnolla?



Mie en kuullut oikein kunnolla mitä se pyysi hoitajalta (ihan kun ois sanonu veitsi. Paniikissa se ainakin siltä kuulosti.. :DD) enkä sit saanu kysyttyäkään, kun olin niin hysteerinen.

Monta kertaa se jotain ronkki ja sit laitto sen tähystimen uudelleen.



Mikä lie se pistävä/viiltävä kipukin oli, kun sitä on välillä tuntunut muutoinkin, osasin heti yhdistää, kun oon ihmetelly sitä.. Enkä tietty sitäkään kysyny. Noh, nyt ainaki tiedän mistä kohtaa (ja mistä rööristä) se on peräsin.



Ja kumma kyllä kovin yksilöllistä, mulla toimenpide tuntui, mutta tänään olen jo pissinyt ihan kivuitta. Vertakaan ei ole tullut ja eilenkin jo onnistui pissaaminen ihan hyvin. Tosin ei mulla oo lapsenakaan koskaan ollu minkään katetroinnin tai nukutuksessa tehdyn tähystysoperaation jälkeen kirvelly.

millainen toimenpide tuo on... Itse olin aivan paniikissa jo synnytyksessä, kun mut katetroitiin, vaikka alatiesynnytys olikin. Se nyt ei loppujen lopuksi tuntunut yhtään miltään, mutta pelkäsin todella etukäteen. Ap:lle tsemppiä.

Ja lääketieteen historian 1956 -vuoden painoksestako nämä kopioit?

Lainaus: Virtsarakko on hankalasti kuvattavassa paikassa, sillä se sijaitsee lantion alueella luisen lantiorenkaan ympäröimänä. Tarkin keino nähdä rakon sisälle on tähystäminen. Tähystäminen on aiheellista mm. verivirtsaisuuden selvittelyssä, rakon toimintahäiriöissä ja virtsarakon kasvainta epäiltäessä. Yleisin syy kystoskopiaan on rakkosyövän seuranta. Toimenpide tehdään yleensä potilaan maatessa selällään jalat erilleen tuettuina. Lapset nukutetaan, mutta aikuisille riittää hyvin virtsaputkeen ruiskutettu puudutusgeeli. Tähystyksessä käytetään yleensä jäykkää tähystinputkea, jolla pystytään näkemään hyvin rakon sisäosat. Osassa tähystyksistä on käytössä taipuisa videokystoskooppi. Tähystimellä nähdään virtsaputken ja -rakon limakalvon rakenne. Samalla voidaan ottaa koepaloja patologin tekemää mikroskopointia varten. Kaikki muutokset eivät erotu paljaalla silmällä ilman erityistoimia. Tähystävä lääkäri voi ruiskuttaa virtsarakkoon fluoresoivaa väriainetta, joka tarttuu rakon limakalvolle. Fluoresoivaa väriainetta tarttuu erityisesti normaalista poikkeaviin limakalvon alueisiin. Kun rakon limakalvoa katsotaan sinisessä valossa, erottuvat nämä poikkeavat alueet hohtavina eli fluoresoivina. Näin tähystävä lääkäri osaa ottaa koepalat oikeasta paikasta. Tähystämisen yhteydessä voidaan tehdä myös hoitotoimenpiteitä. Jos rakossa on rakkokiviä (rakon sisälle saostuneita kivimäisiä kokkareita), ne voidaan murskata ja poistaa tähystämisen yhteydessä. Myös verivirtsaisuuden aiheuttanut verenvuotokohta voidaan tyrehdyttää tähystystutkimuksen yhteydessä. Tarvittaessa virtsaputkea tai -rakkoa voidaan laajentaa toimenpiteen yhteydessä.





Ja lääketieteen historian 1956 -vuoden painoksestako nämä kopioit?



NYKYISIN JÄYKÄT TÄHYSTINPUTKET OVAT JO AIKA PITKÄLLE HISTORIAA, VAIKKA MULKUT LÄÄKÄRIT KOVASTI NIITÄ HALUAISIVAT KÄYTTÄÄ KOSKA NE OVAT HEILLE HELPOMPIA!

Itelläni edessä huomenna samoista syistä ja hirvittää ihan kamalasti koko juttu ku ikinä enne ollu tuommosta toimenpidettä.. Dx

[quote author="Vierailija" time="17.03.2011 klo 19:25"]

Sain lähetteen siihen ja pelkään hirveästi.

[/quote]

Kertokaa nyt hyvät ihmiset sukupuolenne. Se virtsaputki on vähän erilainen. Miehelle huomattavasti epämiellyttävämpi toimwnpide. Monta kertaa pitempi putki ja eturauhanen vielä siellä puoimatkassa tekwmässä mutkaa ja mahdollisesti ahtauttamassa.

Mie juuri tänään kohtasin pelkoni. Pienenä mennyt katetrointi pieleen ja sen jälkeen on aina katetroitu esilääkkeen kanssa..



Nyt luulin meneväni vain lääkärin juttusille ja pyytäväni samalla että saisin humautuksen tähystykseen, mutta kuinkas kävikään. Kirjeestä oli unohtunut kokonaan ohjeet virtsarakon tähystykseen eikä siitä ollut mainintaa.



Kun sitten minut kutsuttiin huoneeseen niin aloin hysteerisesti itkemään ja selitin hoitajalle tilannetta. Hän sanoi, että ei tehdä tietenkään jos en halua. Siinä kun aikamme jahkattiin eri mahdollisuuksia ja hoitaja koitti kertoa mulle toimenpiteestä (ei oo kivulias, epämiellyttävä kylläkin ja että puudutusgeeli laitetaan), niin sanoin että koitetaan ny kumminkin sitten..



Valmistelut oli aika pitkät ja hoitaja sanoikin, että tää nyt näiden valmistelujen perusteella näyttää isommaltakin toimenpiteeltä kuin on. Kun lääkäri sit tuli, niin mie tutisin leukojani myöten.

Tietenkin kaiken päälle mun virtsaputki oli liian ahdas tähystimelle ja se ei eka yrittämällä mennyt kunnolla. Lääkäri sitten sitä kai jotenkin laajensi (jäi mulle pimentoon mitä se duunas??), siinä vaiheessa aloin taas panikoida, mutta hoitajat oli tosi mukavia ja koittivat pitää mua rauhallisena.



Välillä otti kyl kipeää, hätkähdinkin muutamaan kertaan, mutta tässä sitä nyt hengissä ollaan.. Olisin kyl sen esilääkityksen halunnu, nii ei ois tarvinnu itkee ja panikoida..

Hyi :S hirveä fobia tuollaisista... Kiitos väkisinkatetrointien lapsena. Ei sais lukea näitä.