Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Että mä kärsin mieheni sukunimestä!!

Vierailija
05.03.2011 |

Menin naimisiin 11v sitten ja vaihdoin mitään ajattelematta tyttönimeni mieheni sukunimeen. Halusin, että meillä oli sama sukunimi.



NO, en voinut aavistaa kuinka moni etu- ja sukunimikaima minulle tulisi olemaan. Etunimeni ei ole millään aikakaudella ollut yleinen (ei mikään Laura, Sanna, Minna), eikä sukunimenikään ole missään top-listalla. Jostain syystä tämä nimiyhdistelmä on kuitenkin äärimmäisen suosittu.



Minulle tulee jatkuvasti vääriä sähköposteja, minulle soitetaan turhaan puhelimella, saan väärien ihmisten posteja ja kaiken huippuna minulta jäi erään puljun kanta-asiakaspisteet (ei mikään korttisysteemi) saamatta, koska pisteet olivat kirjautunet jollekin toiselle JOKA EI SUOSTUNUT MYÖNTÄMÄÄN virhettä.



Miksi ihmiset googlettavat nimiä ja lähettelevät sähköposteja veikkaamalla? Tai oikeasti, lähettäisitkö hääkutsun ihan vain johonkin umpimähkään, jonka sattuisit löytämään jostain eniro.fi-palvelusta samalla nimellä?



Alkaa raivostuttaa. Tunnen itseni ihan nobodyksi. Pitäisikö vaihtaa takaisin tyttönimeni tai yhdistelmä?

Kommentit (24)

Vierailija
1/24 |
05.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

mulla ei tullut pieneen mieleenikään ottaa miehen nimeä itselleni.

Vierailija
2/24 |
05.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

En muutenkaan ymmärrä tuota hinkua, että perheellä pitää muka olla sama sukunimi. Miksi ihmeessä? Ei se perhettä sen yhtenäisemmäksi tee. Eiköhän ne asiat riipu ihan jostain muusta kuin yhteisestä nimestä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/24 |
05.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tyttönimelläni oli monta kaimaa ja sain heidän postiaan, puheluita yms. Se oli tosi rasittavaa. Onneksi sain mieheltäni kauniimman ja harvinaisen nimen!

Vierailija
4/24 |
05.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

takaisin kuin jotain tiettyä vuotta ennen avioituneet eli aikana, jolloin tyttönimeä ei saanut pitää.



Mä vihasin mun eksän sukunimeä. Tiesin jo etukäteen, etten tule tykkäämään ja sointui vielä huonosti etunimen kanssa. Eron paras puoli oli, kun heti eron astuttua voimaan marssin maistraattiin tekemään nimenmuutoksen.:)

Vierailija
5/24 |
05.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

tyttönimeni oli tosi yleinen, ja täyskaimoja oli monta. Yksi asui vielä samassa kaupungissa, ja harrasti kaikenlaista hämärperäistä pientä liiketoimintaa. Koska hänellä on salainen numero, niin mulle on soitettu lukemattomat kerrat jostain kummallisista "lahjakorteista" joita häneltä on ostettu ja joiden saajat on olleet ihan ymmällään, jne. Kummasti elämä rauhoittui kun sain ottaa miehen sukunimen, ja nyt Suomen ainoat kaksi täyskaimaa on toisella puolen maata.



Mut sympatiat täältä, ei tosiaan ole herkkua kun täyskaimat sekoilee tai tulee muuta sekaannusta.

Vierailija
6/24 |
05.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse sain avioliiton ja sukunimen vaihtumisen myötä täysin uniikin nimiyhdistelmän. Ei ole tullut kaimoja vastaan, mutta silti ihmiset kyselevät "oletko se sama x.x. joka on/oli töissä siellä ja siellä".



Etunimeni on suht.harvinainen, mutta niitä on kuitenkin annettu 100v aikana noin 5000. Mieheni sukunimen kantajia on noin 250. Tästä syntyi kuitenkin uniikki nimi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/24 |
05.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tyttönimeä ei saa eroamatta ottaa takaisin kuin jotain tiettyä vuotta ennen avioituneet eli aikana, jolloin tyttönimeä ei saanut pitää.

Tuossa taas joku tosi "välkky" kirjoitteli... Oman tyttönimensä saa ottaa milloin vain takaisin pelkällä ilmoituksella, eikä tarvitse edes erota sen vuoksi. Jos tyttönimesi ei miellytä, mutta suvustasi löytyy joku vanha kivempi nimi (esim. isoäidin tyttönimi) saat sen myös ilmoituksella käyttöösi.

Vierailija
8/24 |
05.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

takaisin kuin jotain tiettyä vuotta ennen avioituneet eli aikana, jolloin tyttönimeä ei saanut pitää.

Mä vihasin mun eksän sukunimeä. Tiesin jo etukäteen, etten tule tykkäämään ja sointui vielä huonosti etunimen kanssa. Eron paras puoli oli, kun heti eron astuttua voimaan marssin maistraattiin tekemään nimenmuutoksen.:)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/24 |
05.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen saanut gmail-postiini mailia mm. täyskaimani perintään menneistä laskuista joltain laki-ihmiseltä, siis ihan viralliselta taholta! Laitoin takaisin vastauksen, että tiedot ovat luottamuksellisia ja pitäisi tietää varmasti, kenelle niitä lähettää. Mullakin varmaan yli sata täyskaimaa ja sen kyllä huomaa.


Minulle tulee jatkuvasti vääriä sähköposteja, minulle soitetaan turhaan puhelimella, saan väärien ihmisten posteja ja kaiken huippuna minulta jäi erään puljun kanta-asiakaspisteet (ei mikään korttisysteemi) saamatta, koska pisteet olivat kirjautunet jollekin toiselle JOKA EI SUOSTUNUT MYÖNTÄMÄÄN virhettä.

Miksi ihmiset googlettavat nimiä ja lähettelevät sähköposteja veikkaamalla? T

Vierailija
10/24 |
05.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta tää on taas niitä juttuja miksi olen iloinen että olen ainoa laatuani. Mulla ei ole yhtään täyskaimaa. No minun sukunimen omaavia on koko suomessa vähän päälle 70 joten ei olisi oikein mahdollistakaan.

Ja meidän sukunimi on suojeltu, eli sitä ei voi ottaa kuka tahansa.



Joskus nuorena oli todella rasittavaa tavata sekä etu että sukunimeä kaikille, mutta nykyään siihen on jo tottunut.



Joskus kysyin avopuolisolta että jos menisimme naimisiin niin miten kävisi sukunimen kanssa. Samaan hengenvetoon kyllä sanoin että mitään kaksoisnimi hirvitystä en ottaisi, niin hän sanoi että kai me pidettäisiin kumpikin oma nimemme. No jäin miettimään että eikös silloin olisi sama vain pysyä avoliitossa.. Ääneen en toki ole sanonut..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/24 |
05.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Anteeksi Mutta tää on taas niitä juttuja miksi olen iloinen että olen ainoa laatuani. Mulla ei ole yhtään täyskaimaa. No minun sukunimen omaavia on koko suomessa vähän päälle 70 joten ei olisi oikein mahdollistakaan.

Ja meidän sukunimi on suojeltu, eli sitä ei voi ottaa kuka tahansa.

Joskus nuorena oli todella rasittavaa tavata sekä etu että sukunimeä kaikille, mutta nykyään siihen on jo tottunut.

Joskus kysyin avopuolisolta että jos menisimme naimisiin niin miten kävisi sukunimen kanssa. Samaan hengenvetoon kyllä sanoin että mitään kaksoisnimi hirvitystä en ottaisi, niin hän sanoi että kai me pidettäisiin kumpikin oma nimemme. No jäin miettimään että eikös silloin olisi sama vain pysyä avoliitossa.. Ääneen en toki ole sanonut..

Vierailija
12/24 |
05.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei nykyään muitakaan sukunimiä voi ottaa kuka tahansa


Jännästi vain pari vuotta sitten kaveri vaihtoi etu, että sukunimensä ilman naimisiinmenoa. Eikä ollut mikään suvussa ennen kulkenut nimi vaan lähinnä heitti hatusta sen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/24 |
05.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulle on:

soittanut pankkikorttini löytäjä ja vaatinut löytöpalkkiota

soittanut mies, jonka kanssa olin muotikuvauksissa ja johon olin tehnyt sitä seuraavana yönä suuren vaikutuksen, jonka ko mies halusi kokea uudelleen

soittanut poliisi ja kysellyt, onko minulta kadonnut jotain (taas pankki- ja luottokortteja)

soittanut automyyjä joka peräsi koeajossa ollutta autoa ja sen takaisin tuomista

soittanut kaveri ja kutsunut syömään (minä luulin tyttäreksi ja kysyin: mitä ajattelit tarjota - ehkä tullaan tai sitten emme...)

soittanut golfkaveri, joka kysyi: missä olet? Kun vastasin: Mikkelissä, alkoi kiljua, että olin luvannut olla Helsingissä ja golfaamassa hänen kanssaan (huom: en golfaa)



ja niin edelleen - ja niin edelleen....



Jossain vaiheessa ajattelin jo vaihtaa joko miestä tai etunimeäni - mutta sitten olen oppinut kysäisemään: tarkoitatko todella minua tai sitä toista XXX YYY:tä...

Vierailija
14/24 |
05.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

sukunimen voi vaihtaa omassa suvussa kulkeneeseen nimeen (mutta oliko siinäkin joku raja mihin asti suvussa voi mennä, esim.isoäidin tyttönimi tai sitä "tuoreempi") ja toinen vaihtoehto on täysin uusi sukunimi jota ei ole suomessa kenelläkään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/24 |
05.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei nykyään muitakaan sukunimiä voi ottaa kuka tahansa


Jännästi vain pari vuotta sitten kaveri vaihtoi etu, että sukunimensä ilman naimisiinmenoa. Eikä ollut mikään suvussa ennen kulkenut nimi vaan lähinnä heitti hatusta sen.

Sitten se varmasti oli kokonaan uusi sukunimi tai sitten sellainen, joka oli jo kuollut pois eli joka oli vapaasti käyttöön otettavissa.

Siitä asti kun nimilakia muutettiin, KAIKKI sukunimet, myös Virtaset, Korhoset, Mäkiset ja Laineet, ovat olleen "suojeltuja". Ja sitä lakia tosiaan muutettiin 1980-luvulla...

Vierailija
16/24 |
05.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itselläni on vanha saksalainen sukunimi ja siihen hyvin sointuva suomalainen etuni, joka on helppo lausua myös ulkomailla. Olen ylpeä varsinkin sukunimestäni, enkä voisi ikinä kuvitella vaihtavani sitä esim. mihinkään nen-päätteiseen sukunimeen.

Vierailija
17/24 |
06.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

viime kuussa.Ei mitään muuta kuin netissä täytin lomakkeen ja maksoin 90€.Ja kyllä kaikki nimet on samalla tavalla suojeltuja nykyään mut aika löyhästi saa haluamansa.

Vierailija
18/24 |
06.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mhinulla on ikiwanha aatelisnimi, peräisin Luxemburgilaiselta kreiviltä, ja voitte olla varmoja, ettei minulla ole yhden yhtä kaimaa! Khyyylläpä olenkin erinomaisen hieno ja vieläpä epämiellyttävä ihminen!



ps. mä vaihdoin oman uniikin sukunimeni mieheni vähemmän uniikkiin. Enkä ole katunut. On mukavaa, että perheellä on yhteinen nimi. Toisaalta ymmärrän täysin ärtymyksen, jos täyskaimojen vuoksi tulee ongelmia.

Vierailija
19/24 |
06.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla ihan samanlaisia kokemuksia! Kun käytin vielä tyttönimiäni, niin minulla oli kaima, jolla mitä ilmeisimmin oli todella villi seksielämä! Ja muutenkin oli jotenkin sellainen Tuksun tyyppinen ihminen, sain puheluja vähän väliä yöllä, ratikassa, kävelyllä... Vihaiset naiset ja kiimaiset miehet soittelivat ja kyselivät, että mitä oikein tarkoitan toimillani.

Vierailija
20/24 |
06.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joskus kysyin avopuolisolta että jos menisimme naimisiin niin miten kävisi sukunimen kanssa. Samaan hengenvetoon kyllä sanoin että mitään kaksoisnimi hirvitystä en ottaisi, niin hän sanoi että kai me pidettäisiin kumpikin oma nimemme. No jäin miettimään että eikös silloin olisi sama vain pysyä avoliitossa.. Ääneen en toki ole sanonut..


Koska se on todella hölmö ajatus. Ihanko totta ajattelet, että nimen vaihtaminen on ainoa syy solmia avioliitto?

Ap:n kannattaisi ensihätään ainakin vaihtaa puhelinnumero ja osoite salaisiksi niin ei tulisi vääriä soittoja ja toiselle ihmiselle tarkoitettua postia.