Ystävän mies avautui minulle viikonloppuna

Ja mitenkö paljon olet lässyttänyt miehelle mitä nainen on puhunut miehestä?



Miksi nainen ei voisi olla tyytyväinen?

Kyllä on yleistä ettei halua mennä mihinkään, ei kaikkia kiinnosta viedä lasta mummolaan hoitoon.



Mies varmasti on tyytyväinen parisuhteeseen, nämä on ne kuuluisat ruuhkavuodet. Homma palautuu entiselleen.



Ihme säheltäjiä. Kai sitä nyt ihmiset saa puhua kännissä mitä haluaa, ilman että sun tarttee selvittää asiaa sille kumppanille?

ystävällesi mitään, ei tuo kuulosta siltä että ovat eroamassa. Normaalia turhautumista hetkelliseen tilanteeseen.

tai sitten tosiaan haki seuraa.

Saat ystäväsi vihat päällesi, jos sanot mitään, koska katkeroituu kun mmies avautunut sulle humalapäissään baarissa, tai sitten myös vetää johtopäätöksen että mies oli muuta vailla..

Vaikka onkin lapsia. Voithan ap ehdottaa vaikka itseäsi pariksi tunniksi lapsenvahdiksi?



Minä olen aikoinani valinnut sellaisen miehen itselleni jota oikeasti rakastan ja haluan aikaa myös hänen kanssaan. Tossukka miehet saivat jäädä nuolemaan näppejään ;)

Suhde kukoistaa vaikka on ollut rahaongelmia ja lapset vaikeita vauvoina.

Siihenhän osa suhteista kaatuu kun ei osata sitä parisuhdettakin pitää pystyssä vaan annetaan kaiken romahtaa.

Ei siinä jos on löytänyt miehen jota ei kiinnosta parisuhde ja muut siinä. Mutta suurinosa miehistä haluavat myös aikaa puolisonsa kanssa. Kuten naisetkin haluavat aikaa miehensä kanssa.



Naiset tuppaavat unohtamaan tämän. Kun lapsi syntyy, he elävät vain lapsilleen ja mies saa mennä. Miehen työt on tehty kun tuo rahaa taloon ja antaa siemenet lapsien tekoon.

jos olisi mennyt vinkumaan kun kaverille jotain tuollaista. Kai sinä ap olet valmis lohduttamaan peiton alla miestä. Yleensä miehet tällaisia tulee kertomaan siksi, että ovat pillua vailla. Ja yleensä nämä ystävät sitä auliisti tarjoavat. Kokemusta on. Onneksi otin aikuisen miehen. Meillä ei ollut lapsenvahteja, joten symbioosi oli aika tiukka. Mies ei ehtinyt hoitamaan lasta (kuten tässäkin tapauksessa), koska oli paljon töissä. Alku esikoisen kanssa oli aika rankka ja en olisi jättänyt oudolle sitä hoitoon. Onneksi mies oli aikuinen ja ymmärsi, että aika aikaansa kutakin. Se muutama kuukausi tätä aikaa on aika pieni osa koko yhteisessä elämässä. Jos on niin lapsellinen jätkä, että on mustasukkainen vaimolleen niin saa kyllä mennäkin. Varsinkin jos menee vinkumaan jollekin vaimonsa kaverille. Juu, taitaa olla porvoosta ja ap.n toiveajattelua, että joku hänen kaverin mies tulisi hakemaan hänestä lohduketta.

Ei todella ole aikomustakaan hypätä kaverin miehen kanssa sänkyyn "lohduttajaksi". Meillä kaveriporukassa ollaan miehet ja naisetkin keskenään kavereita ja olen ennenkin kuunnellut jos jonkun kaverin miehellä on ollut huolia (pelivelkoja, erovuodatusta tms).

Olen itse avoliitossa onnellisesti, kiitos vaan että harkitsit tällaista vaihtoehtoa. Jessus että on katkera akka lijoilla.. "Mulkku kourassa" C'mon!

Kuitenkin, aion kysyä mieheltä josko hän HALUAA minun vihjailevan jotain, jos ei, olen hiljaa.

Joku olikin oikeassa, ei ole minun vastuullanii heidän liittonsa, mutta ystäväni on minulle tärkeä ja kyllä minua siinä mielessä huolettaa jos tälläisen asian takia heille tulisi ero.

Ymmärrän miestä, että hän aina toisinaan haluaisi kahdenkeskistä aikaa vaimonsa kanssa (varsinkin kun uurastaa perheensä eteen kovin), mutta ystävääni myös että hänelle äitinä lapsi on tärkein ja he elävät juuri sitä symbioosivaihetta!

Se että sinä panet miehiä etkä ole kenenkään kaveri, ei taas tarkoita että jokanen mies haluaa sua panna.

Hemmettiin sun päättelykykysi jostain symbioosista!



Et sinä voi tietää mitä siellä kotona tapahtuu! Vaikka nainen olisi mustasukkanen/kyllästynyt kun mies on jatkuvasti pois kotoa. Varsinkin vauvan kanssa saattaa olla herkkä ja ylidramaattinen. Mikä sun selitys on itsellesi?



Ne nyt haluaa eri asioita tällä hetkellä ja kohta homma rauhottuu.



Et sää saa niitten liittoa niin pahaksi oikeasti kuviteltua että ne olis jo eroamassa!!! :)

että käsittääkseni heillä on ihan kattava seksielämä, miehellä ei ole edes tarvetta hakea sitä seksielämää muualta. Eikä mies ole edes pettäjätyyppiä.



Miksi kaikki aina käännetään seksiin kun puhutaan miehen tunteista?

Itsellänikin on mies joka ei oikeasti seuraa vain munaansa.

yksisilmäisesti uskoa miehenkään tarinaa.

On ihan yleistä, että mies on mustasukkainen kun perheeseen tulee vauva.



Toisekseen voin kuvitella, että ystäväsikin on väsynyt jos mies on aina raksalla, eikä välttämättä sen vuoksikaan jaksa edes ajatella mitään erikoista viikonlopun viettoa. Onko hormonitoiminta sekaisin? Millä tavalla mies ottaa asian esiin kotona, syyllistääkön tms.



Hyvin vaikea sinun on tuohon puuttua kun et ole ollut kärpäsenä katossa.

ihmisiä, jotka eivät kestä vähäisintäkään itseensä kohdistuvaa arvostelua, ja jotka tekevät asiat omalla tavallaan muista välittämättä.

Totta kai on rankkaa, jos on pikkuvauva ja rakennusprojekti. Senhän tiedostaa jokainen. Helpottaisko yhtään, että asennoituis sen mukaan. Että tämä on nyt tätä jonkin aikaa ja sitten helpottaa. Ei edes laittais mitään kovin suuria tavoitteita sillä erää muun suhteen. Eihän tietysti pariksi tunniksi lapsesta irtautuminen olekaan iso tavoite. Mutta noin yleensä. Meilläkin on ollut iso remontti ja neljäs lapsi syntyi siihen remonttiaikaan. Oli tiukkaa aikaa, enkä edes haaveillut mistään kahdenkeskisestä ajasta siinä tilanteessa. Eikä mieskään. Remontin jälkeen tilanne taas muuttui.

Hyvän ystäväni mies avautui ja kertoi todellisesta elämästään ystäväni rinnalla. Aikansa vuodatettua hän kertoi myös aina ihailleensa minua ja suuteli. Olin aluksi niin hämilläni, etten osannut irroittautua vaan annoin tämän suudella. Kun irroittauduin alkoi 2kk mittainen henkinen taistelu. Sovimme että asia ei etene tästä mihinkään. Pidimme kuitenkin puhelimitse yhteyttä toisiimme, aluksi pari kännisoittoa molemmin puolin. Sitten pari selvinpäin soittoa. 2kk soiteltiin ja setvittiin heidän parisuhdekriisiään.



Pahimmassa vaiheessa mies oli jättämässä vaimoaan ja lapsiaan ja olisi halunnut minun tekevän samoin. Oma parisuhteeni oli kuitenkin kunnossa ja rakastin miestäni. En halunnut suhdetta tuon miehen kanssa, vaikka ehkä hiukan itsekin olin ihastunut tai imarreltu huomiosta. Vaikea sanoa mitä se oli.



2kk jälkeen päätin että nyt saa riittää. Lopetin puheluihin vastaamiset ja takaisin soittelut. En uskaltanut mennä käymään ystäväni luona pitkään aikaan. Pelkäsin miehen kohtaamista. Kun vihdoin menin ja ystäväni taas hehkutti heidän onneaan, katsoi miehensä minua haikeana ja poistui paikalta vierailuni ajaksi. Olin tullut etuajassa, mies oli keksinyt jonkun tekosyyn poistua, mutta ei ollut ehtinyt.



Nyt pariskunnalla on uusi lapsi. Haluaisin käydä tapaamassa ystävääni, mutta tällä parilla tuntuu menevän paremmin kun en heihin pidä yhteyttä :,-( Surullista. Hän oli kuitenkin hyvä ystäväni.

Ite oon törmänny aika moniin ihmettelyihin, kun oon lähteny töihin ja mies on jääny pitämään osaa vanhempainvapaasta. Ensimmäinen, jota jäi hoitamaan oli 8kk, toinen oli 6kk ja nyt kolmas 4kk, jouduin aloittaa lisäruuan vauvalle, kun paino ei pelkällä imetyksellä noussu tarpeeksi ja todettiin, että sama se kuka vauvan ruokkii pullosta. :)



Oon töissä miesvaltaisella alalla ja useat työkaverit kyseli, että miten sain mieheni painostettua jäämään kotiin. Ei tarvinnu painostaa, tarjosin mahdollisuutta ja mies tarttui tilanteeseen. Moni oli sitä mieltä, ettei olis pärjänny lasten kanssa. Ja yksikin isä totesi, että helpommalla pääsee töissä. Tosin niitäkin on, jotka kadehtii miestäni, kun tällä on ollut mahdollisuus olla lasten kanssa kotona. Eräs äiti kysyi, miten olen uskaltanut jättää alle 1v ikäisen miehen huolehdittavaksi. Piti oikein sanoa, että miksi en, onhan kysessä lasteni isä, jonka tehtävä on jakaa vastuu lapsista kanssani.



Mutta voin kyllä hyvin kuvitella, että miehen, joka ei välttämättä oo aikuisiässä ollu pienten kanssa kosketuksissa, tuntee itsensä avuttomaksi ja hämmentyneeksi oman vauvan kanssa. Varsinkin kun se pikkuinen on niin luonnollisesti äidin huollettava ison osan ajasta mm. imetyksen vuoksi. Harvassa taitaa olla ne miehet, jotka pyytää, että neuvo, kun en osaa. Ja harvassa ne naiset, jotka luottaa siihen, että miehen vastuulle voi jättää vauvankin.



Moni äiti myöskin vaatii hoitamaan lasta juuri tietyllä tavalla, vaikka asiantuntijoiden mukaan vanhemmilla voi olla erilaiset otteet lapsen kanssa, eikä se häiritse lapsen kehitystä, kun ne on säännöllisiä, johdonmukaisia ja toistuvia. Eli unohtuu, että isä voi hoitaa vauvaa erilailla kuin äiti olematta yhtään huonompi vanhempi.



Ja sekin unohtuu, että vaikka vauva onkin iso osa elämää, niin parisuhde on myöskin. Jos parisuhde ei toimi kumpaakin osapuolta tyydyttävästi, koko perhe-elämä kärsii. Vauva sen enempäää kuin äitikään, ei kärsi parin-kolmen tunnin erillään olosta, mutta se saattaa saada isän tuntemaan itsensä osaksi vaimonsa elämää. Jotenkin vaan tuntuu, että lasten jälkeen puolisoiden roolit on vaan äidin rooli ja isän rooli. Ei sellainen pitkään toimi. Kyllä perheen sisällä täytyy löytyä muitakin rooleja..



Yksi ongelma lienee se, että monissa raskaus- ja vauva-ajan oppaissa korostetaan äidin ihmeellistä roolia ja annetaan ymmärtää, että isän tulee kohdella äitiä kuin prinsessaa. Yhtäkkiä se tasa-arvoinen kumppani onkin jokin palvelija, jolla on ikään kuin vain taustarooli perheessä. Ja kaikkialla korostetaan, että naisella on oikeus vaatia. Missä on miehen oikeus vaatia? Miksi mies onkin joku lapatossu, jos kaipaa aikaa puolisonsa kanssa muuallakin kuin omalla kotisohvalla?



Jotenkin en vaan tajua, en mä kyllä tajua sitäkään, miten joku jaksaa elää kuukausi/vuosikaupalla ilman seksiä.. Meillä on neljä pientä lasta, vanhin on 3v9kk, sekin ehkä kertoo, että seksi on tärkeä osa meidän suhdetta.. en vois kuvitellakaan, että mies ei osallistuis, tosin oon sanonukin, että me ollaan molemmat lasten vanhempia, ei vaan äiti.



Oon sitä mieltä, että aina kun parisuhteessa on ongelma, on molemmilla osapuolilla syytä katsoa peiliin..

teki baarissa juoruamassa parisuhteesta vaimon kaverille - ois ollut senkin aikaa kotona keskustelemassa vaimonsa kanssa omista tunteistaan! Jos kerran yhteistä aikaa haluaa!



Mä en ymmärrä noita "minä teen pitkää päivää ja rakennan vielä talonkin ja vaimo ei ymmärrä mua" - miehiä. Voi tietenkin olla niin ikävä tilanne, että työpaikalla vaan EI VOI noudattaa työaikalakia ja että raksa vaan piti, kaikista mahdollisista ajankohdista, pistää samaan saumaan vauvavuoden kanssa, mut kumpikaan näistä ei ole sen naisen vika. Joskus on tehty virhearviointeja ja ollaan väsyneitä, pettyneitä jne sekä toiseen että omaan elämään. Aikuinen ihminen pääsee siitä yli, ajan kanssa.

yksisilmäisesti uskoa miehenkään tarinaa. On ihan yleistä, että mies on mustasukkainen kun perheeseen tulee vauva. Toisekseen voin kuvitella, että ystäväsikin on väsynyt jos mies on aina raksalla, eikä välttämättä sen vuoksikaan jaksa edes ajatella mitään erikoista viikonlopun viettoa. Onko hormonitoiminta sekaisin? Millä tavalla mies ottaa asian esiin kotona, syyllistääkön tms. Hyvin vaikea sinun on tuohon puuttua kun et ole ollut kärpäsenä katossa.

ap

parisuhdettaan arjessa, kun kerran koko perheen yhdessäolo on kuin myrkkyä ja jotain happy familyn esittämistä. Parisuhdetta hoitaakseen pitää lähteä 10 päivän matkalle ja jättää vauva vieraan hoitoon. Ihan kuin se matka kaiken hoitaisi ja ilman sitä tulisi varma ero. Se ero tulee kyllä sen matkankin jälkeen, jos tyyli ja tavat ei muutu. Ja se ero estetään halutessa myös ilman matkaa.

Joo, toki on hyvä että äiti osaisi irtautua lapsesta edes hetkeksi, mutta kyllä tuon isänkin asenne hiukan ihmetyttää. Perheen yhdessäolo on jotain esittämistä jne. Miksei se ukko ota sitä lasta ja lähde sen kanssa kävelylle, kyläilemään ja jätä äitiä kotiin. Oppis se äitikin hiukan päästämään irti ja isäkin oppis olemaan lapsen kanssa. Ensin pikku hetkiä ja sitten pitempiä. Mutta ei, äijä vaan itkee surkeaa kohtaloaan vaimon kaverille ja ilmeisesti olettaa että kaveri hoitaa tilanteen. Hommais sen hoitajan ja sanois, että nyt lähdetään, usein se äiti vaan tarvii hiukan tuuppimista että uskaltaa jättää lapsen muille. Ottais isä enemmän vastuuta siitä lapsesta ja tuuppais äitiä taas takaisin ulkomaailmaan.

Ja siks toisekseen 10kk on aika lyhyt aika elämässä, normaali ihminen kestää sen kyllä ja tajuaa, että vauva-aika vaan on sellaista. Silloin ei aina aikuisten tarpeet tule tyydytetyiksi juuri silloin kuin itse haluaa. Mitä se mies kuvitteli elämän lapsen kanssa oikein olevan?

En siten oikein jaksa sääliä tätä isä raukkaa, ottais itseäänkin niskasta kiinni ja ruikuttamisen sijaan tekis jotain, nauttis elämästään lapsensa ja vaimonsa kanssa.

Hän olisi halunnut lapsia kanssani ja rakasti minua äärettömästi.

Mutta hälytyskellot alkoivat soida jossain vaiheessa kun koin, että olen seremoniamestari, kenen pitää hoitaa miehen miehuutta ja viihdykettä ja mielentilaa ja onnellisuutta.



Onneksi lemppasin miehen pihalle. Uskon, että hänestä olisi tullut juuri tuollainen mies, joka olisi tumput suorina valittanut, että vaimo ei sitä ja vaimo ei tätä ja minä kun teen niin kamalasti töitä ja vaimo vain makaa vauvan kanssa kotona.



En olisi kyllä vauva-aikoina jaksanut edes ajatella, että minun vastuulla olisi ollut järjestää miehen isyys ja meidän parisuhde ja seksielämä ja ottaa vastuu kaikesta mahdollisesta.

että yrittää jaksaa vielä esim. 4 kk. Se voi oikeasti muuttaa tilannetta radikaalisti. Olen nähnyt ihan normaalien naisten menevän aivan sekaisin vauvavuoden ajaksi. Olin itse yksi heistä. En kerta kaikkiaan nauttinut yhtään, jos olin vauvasta erossa, tunsin vain suurta ahdistusta (no en kyllä enää 10kk kohdalla, mutta sitä ennen). Kävimme kyllä jonkun kerran ulkona silti...kun lapsi täytti 1 v niin kaikki oli jo ihan normaalisti (emme tosin kumpikaan jätä mielellään lasta usein hoitoon, mutta välillä kyllä).



Tai jospa ehdottaisit (esim. s-postitse, jos ette enää tapaa tuolla lailla sopivasti kahden) että mies avautuisi vaimolleen samaan tapaan kuin nyt sinulle, mutta tietysti syyttelemättä jne.

ärsyttäs tollanen mies joka avautuu oman puolison kaverille,eikö oo omia kavereita joille kertoa huolensa.

Typerä mies,yök.Juttelis vaikka asiat selviks eukkonsa kanssa.

Jos et halua suoraan kertoa, että mies avautui asioista sinulle, niin ota asia puheeksi ystäväsi kanssa jotenkin muuten.



Mutta kyllä mä ihmettelen tätä jengiä! Jos ap olisi nähnyt ystävän miehen pettämistouhuissa, niin jo vain täällä huudettaisiin, että kerrot tietenkin! Nyt suuri osa porukkaa hymistelee että 'ei ole sinun parisuhteesi eikä sinun asiasi'.

koskaan avaudu kavereillenne parisuhteenne ongelmista ja kiemuroista?!!



Nyt on kohdalle varmaan vaan sattunut naishenkilö, jonka mies on tuntenut ja päättänyt avautua aiheesta, kun on ajatellut että nainen ymmärtää ja kuuntelee. Miehille kun on kaiketi vaikeampi avautua tällaisista asioista, kun aina vaan murisevat ja puhuvät lätkästä. Tyyliin näin.



Voi luoja mitä jeesustelua tällä palstalla harrastetaan!