Mikä PAHIN hetki synnytyksessä?
Täällä odotellaan ensimmäistä kertaa ja pelkään ihan kamalasti ponnistusvaihetta. Sitä että tunnen repeäväni ja se tulee vaan. Erityisesti pään syntymistä.
Eli te kokeneet; mikä oli teistä kamalin hetki synnytyksessä ja miksi?
Kiitos!
Kommentit (104)
ekalla kerralla pahinta oli varmaan se epätietoisuus siitä, että kuinka kamalaa hommasta tulee. No eipä siitä kamalaa tullutkaan, ekat sanat lapsen synnyttyä oli että tulipa se helposti. Kamalin hetki taisi olla silloin kohdunkaulanpuudutuksen laitto.
Toisesta kerrasta en osaa pahinta hetkeä sanoa, kaikki meni niin nopeasti ja helposti.
Kolmas synnytys oli kivuliain. Silloin pahinta olivat ne muutamat supistukset kun kohdunkaula aukesi 5 cm -> 10 cm alle puolessa tunnissa. se oli varsin tuskallista kun paikat oli täysin auki enkä tiennyt sitä. Oih, sitä ihanaa tunnetta kun saikin alkaa ponnistamaan, ei sattunut enää yhtään. Muutama ponnistus ja yli nelikiloinen poika oli ulkona eikä repeämiä, vain pari pintanaarmua.
synnytyksessä kuolevat tai henkitoreissaan olevat vauvat ovat todella harvinaisia ja tässä keskustelurimpsussa tapauksia on ollut jo ainakin neljä.
leikkaus ilman puudutusta (en halunnut käyttää synnytyksessä lääkkellistä kivunlievitystä, joten joku voisi sanoa, että "Oma vika!").
Synnytyksen jälkeen pahinta kipua tuotti ompelu, vaikka siihen jonkinlaisen puudutuksen sainkin. Ei vissiin ollut kovin tehokas tai sitten ei vaan ehtinyt vaikuttaa ajoissa.
Ponnistusvaihe ei mielestäni ollut kivulias... toinen synnytys pian ajankohtainen:-)