Pankaas villejä arvauksia: MIKSI nykyään on niin paljon erityislapsia?!

ollaan olevinaan niin erityisiä.... ei jakseta kasvattaa, aina on helppoa sanoa, että on erityislapsi, ja päästä ku koira veräjästä. Toki uskon, että on oikeastikin erityislapsia, mutta nykyään näitä diagnosoidaan ihan turhaan liikaa, kyllä osa on vanhempien kyvyttömyyttä/laiskuutta! Lapsissa kuten meissä aikuisissakin on erilaisia, eril. temperamentti ym., joku oppii toisen asian äkkiä toinen toisen, joku ei jotakin koskaan, so what, niin on aina ollut ja tulee aina olemaan, ilman diagnooseja, jollakin se johtuu perimästä jollakin kasvatuksesta tai sen puutteesta...

Mun lasta on tutkittu 4-vuotiaasta. Lapsi on nyt 10-vuotias, eikä vieläkään varmaa diagnoosia ole annettu. Erityislapsi on silti epäilemättä.. Ja miksi minä haluan diagnoosin lapselle, on se, että saisimme tukitoimia, esim. kuntoutusta. Ei niitä diagnooseja tosin edes sen uoksi saa, että vanhemmat haluaisivat lapsen olevan erityinen.

että lapset ovat aiempaa levottomampia yms. Ei ole pelkistä diagnooseista kiinni.



Pahin lapsia vilkastuttava asia on sokeri ja kaikenlaiset lisäaineet. Lisäksi siihen vielä pleikkarit ja tietokonepelit ym. niin onko oikeasti ihme, että lapset ovat muuttuneet???



Ja taatusti kaikki ilmansaasteet, kemikaalit ym. myrkyt pahentavat monia asioita.

Kuukausi ilman vidoita ja tietokonetta, on kumma jos ei lapsi ala rauhoittua.

Sehän on jossain tutkimuksessakin todistettu, että arominvahvenne E621, eli natriumglutamaatti, aiheuttaa joillain lapsilla adhd tyyppistä ylivilkkautta ja keskittymisvaikeuksia. Kaamea myrkky, jonka kierran nykyään kaukaa.

Mä en tajua, miksi jauhatte kaikki paskasta ruuasta.. miettikää nyt oikeasti millainen ruokavalio köyhemmillä ihmisillä ennen oli.. Syötiin puuroa perunaa ja jos hyvin kävi niin sopaan saatiin läskiä sekaan.. On sitä vaan nykyään hieman parempi ruokavalio ihmisillä, vaikka eineksiä vetäisivätkin...

että lapset ovat aiempaa levottomampia yms. Ei ole pelkistä diagnooseista kiinni.

Pahin lapsia vilkastuttava asia on sokeri ja kaikenlaiset lisäaineet. Lisäksi siihen vielä pleikkarit ja tietokonepelit ym. niin onko oikeasti ihme, että lapset ovat muuttuneet???

Ja taatusti kaikki ilmansaasteet, kemikaalit ym. myrkyt pahentavat monia asioita.

vaan kyse oli erityislapsista. Heille tehdään tutkimuksia ja he saavat yleensä jonkinlaisen diagnoosin, aluksi ehkä "väliaikaisen diagnoosin", että saadaan mahdollisesti vammaistukea. Ei kai kukaan väitä omaa lastaan erityislapseski TURHAAN!?

ja by the way, mielenkiintoista tutkimustietoa että ruutuaika ja sokeri aiheuttavat vaikkapa aspergerin syndroomaa. Voi kunpa en olisi antanut lapseni katsoa joka päivä pikku kakkosta!

ruokaa, saasteita tai kemikaaleja! Kun mietitään mitä tahansa noihin liittyvää, tietoisuus nykyään on kuitenkin ihan toista kuin vaikka 30-40 vuotta sitten. Tietoisuus niin teollisuudessa kuin kuluttajillakin; saastuttavista aineista pyritään voimakkaasti pois, rajoitukset ja lainsäädäntö täysin eri tasolla kuin aiemmin jne. Tosin ehkä siten, että vanhempien ikäluokka olisi altistunut aineille lapsuudessaan.



Mä kyllä veikkaan kuitenkin diagnostiikan ja tietoisuuden parantumista. Varmasti monen ikäiseni ihmisen koululuokalla oli adhd:ita, asseja ja ties vaikka mitä "outoja", vain selkeästi kehitysvammaiset saivat diagnoosin kun asioista ei tiedetty.

levottomuuden syyksi sanoisin ehdottomasti ruutuajan.

Kuukausi ilman vidoita ja tietokonetta, on kumma jos ei lapsi ala rauhoittua.

Viimeisen parin vuoden sisään on ruvennut lähipiirin ja kavereiden lapsille ilmestymään nintendoja ja oikeasti, se on surullista mitä liika pelaaminen tekee ennen niin kivoille lapsille jotka pystyi keskittymään leikkimiseen. Nyt vaan riehutaan ja husitaan miekoilla.

Mä en tajua, miksi jauhatte kaikki paskasta ruuasta.. miettikää nyt oikeasti millainen ruokavalio köyhemmillä ihmisillä ennen oli.. Syötiin puuroa perunaa ja jos hyvin kävi niin sopaan saatiin läskiä sekaan.. On sitä vaan nykyään hieman parempi ruokavalio ihmisillä, vaikka eineksiä vetäisivätkin...

Ei millään pahalla, mutta monia vastauksia ei ole varmaan kovin perusteellisesti pohdittu. Soisi kuitenkin monesti ihmisten miettivän sitä ensimmäistä päähänpälähdystä pidemmälle, niin vältyttäisiin monessa asiassa ihan ikäviltä asenteiltakin ja monenlaisilta harhakuvitelmilta.

Entisaikojen ihmiset ovat eläneet savupirteissä ja syöneet pettuleipää, ilmanko sitä tourettea oli silloin enemmänkin...

levottomuuden syyksi sanoisin ehdottomasti ruutuajan.

Kuukausi ilman vidoita ja tietokonetta, on kumma jos ei lapsi ala rauhoittua.

Viimeisen parin vuoden sisään on ruvennut lähipiirin ja kavereiden lapsille ilmestymään nintendoja ja oikeasti, se on surullista mitä liika pelaaminen tekee ennen niin kivoille lapsille jotka pystyi keskittymään leikkimiseen. Nyt vaan riehutaan ja husitaan miekoilla.

levottomat lapset eivät ole sama kuin erityislapset!!!!

Järkyttävää kuinka vääriä käsityksiä ja omituinen asenne täällä onkaan. Joku vieläpä väitti että kasvatuksen vika, ei ole rajoja jne.

Meillä on 1 lapsi ihan normaali, hyväkäytöksinen jne.

2 lapsella todettu kehitysviivästymä, puheen ja ymmärtämisen vaikeuksia. Hänelle teettää kaikki muutostilanteet suuria vaikeuksia, suuttuu helposti jos tilanne etenee eri tavalla kuin aiemmin, eli ei pysty suhtautumaan tilanteeseen heti samalla tavoin kuin muut jos se ei menekään totutusti.

MUUTOIN hän on ERITTÄIN hyväkäytöksinen. Kiittää aina, pyytää anteeksi aina jos tekee vahingossa jotain "pahaa", ei ole väkivaltainen. Ei erityislapsi ole aina se hulluna riehuva äänekkäin lapsi, heitäkin on moneksi. On äärimäisen raskasta nähdä näitä huokailevia sivustaseuraajia kun lapsi saa "kohtauksen" kun otetaankin kaupassa vaikka erilaiset ostoskärryt kun yleensä, jos niitä tavallisia ei ole jäljellä. Kyse ei ole siitä että lapsi yrittää saada tahtonsa läpi, vaan siitä ettei hän pysty samalla tavalla käsittämään miksi nyt ei tehdäkään niinkuin tavallisesti. Selitäpä tätä jokaiselle sivustaseuraajalle.. ei lapselle anneta periksi, ei ole ikinä annettu, silti näin. Toki ennakoin tilanteita ja yritän pitää samoja rutiineja koska en halua että lapseni elämä olisi yhtä selviytymista vaikeiden tilanteiden läpi.

Pelottaa lapseni elämä ja tulevaisuus jos näin mustavalkoisena ihmiset näkevät asiat.

Varmasti jo sekin vaikuttaa, että tiedetään aiempaa enemmän, joten osataan näitä erityisiä lapsia diagnosoidakin enemmän ja paremmin.



Toisaalta minustakin tuntuu, että normaalin käsite on kaventunut - vähänkin sen normaalin ahtaan laatikon ulkopuolelle menevä käytös tulkitaan helposti poikkeavaksi ja ruvetaan kaivamaan diagnoosikortteja esiin. Unohdetaan turhan herkästi yksilöllisyys ja kuvitellaan kaikki samanlaisiksi peruspersooniksi. Tähänkin toki vaikuttaa tiedon lisääntyminen, sillä yhä useampi ihminen tietää entistä enemmän erityisyydestä ja erilaisista diagnooseista, eikä nämä ole enää mitään lääkärikunnan omia tietoja. Ei minunkaan tarvitse kuin vähän googlailla, jotta löydän jo omista lapsistani montakin erityispiirrettä, joille on oma diagnoosinsa. No, onneksi virallisia diagnooseja ei edelleenkään saa kuin laillistettujen ammatti-ihmisten kautta.



Ja varmasti on vaikutusta myös ruokavalioilla jne. Kyllähän esim. sokeria ja lisäaineita on nykypäivänä enemmän monen ihmisen ruokavaliossa kuin oli vuosikymmeniä sitten, vaikka nykyään niistä ja niiden haitoista tiedetään enemmän. Samoin erilaisten saasteiden ja kemikaalien määrä on lisääntynyt, ruuista ja kemikaaleista erittyy ihmisiin paljon esim. hormonitoimintaan vaikuttavia aineita (ja ihmisessä usein kaikki vaikuttaa kaikkeen). Televisiot, tietokoneet, kännykät ja muut pelit ja vehkeet vaikuttavat varmasti myös, niiden käyttöaika on lisääntynyt jatkuvasti. Työssäni huomaan jatkuvasti, että televisio ja netti vaikuttavat lapsiin, ja nimenomaan suoraan verrannollisesti - enemmän niihin, jotka niitä enemmän käyttävät ja katsovat. Pystyn nimeämään ainakin viisi lastenohjelmaa, jotka lisäävät (alle kouluikäisten) lasten levottomuutta välittömästi pelkästään työni puolesta. Valitettavan usein, minun kokemuksellani siis, näyttäisi olevan myös niin, että ne samat lapset, jotka tuijottavat liikaa telkkaria ja niitä levottomuutta aiheuttavia ohjelmia, saavat ruokavaliostaan myös liikaa sokeria ja liikaa lisäaineita. Lisäksi monilla lapsilla tuntuu olevan univajetta jo pienenäkin, josta kertoo mielestäni jotain jo se, etteivät lapset jaksa herätä aamuisin, nukkuisivat hoidossa päiväunia vaikka 3 tuntia eivätkä illalla osaa rauhoittua nukkumaan.



Mutta yksi syy on minun näkemykseni mukaan myös liika kiire. Tästä kärsivät myös aikuiset, mutta myös lapset, tai varsinkin he. Kiireissään vanhemmat eivät muista esim. koskettaa lapsiaan tarpeeksi, ja tämäkin lisää lasten levottomuutta jo ihan tutkimusten mukaan. No, toki tiedän ettei vuosikymmeniä sittenkään lapsia välttämättä mitenkään erityisesti halailtu ja silitelty, ja että nimenomaan tässä asiassa on tietoisuus parantunut, mutta luulen silti, että silloin aikoinaan, kun lapsia otettiin mukaan maatalon töihin yms. niin he saivat osakseen enemmän aikuisen läsnäoloa kuitenkin kuin mitä tämän päivän lapset, jotka aamulla revitään yöpuvuissa tarhaan ja 10 tunnin hoitopäivän jälkeen istutetaan telkkarin ääreen ruuanlaiton ajaksi, syötetään täyteen einesmurkinaa ja hoputetaan sitten hammaspesulle ja nukkumaan, jotta jaksaa aloittaa saman rumban alusta aamulla. En ihmettele yhtään, että tällaisessa elämässä lasten kosketus ja heille läsnäoleminen jää vähäiseksi, mutta luulen, että tässä on yksi syy lasten erityisyyteen.



Ja sitten tietysti ne geenit ja mitä kaikkea muutakin voi syynä olla. Itselläni on kaksi lasta, joista toisella on erityislapsen "leima", eli diagnoosi, ja toinen tuntuu jatkuvasti aiheuttavan muille päänvaivaa ujoudellaan, vaikka kyseessä on vasta 2-vuotias lapsi, mutta tämä kun ei ole kaikkien kaveri heti niin sehän on monen mielestä omituista. Esikoiseni erityisyys on kaiketi jossain määrin geneettistä, koska isällään on samoja piirteitä, vaikkei diagnoosia. Molempien oireita on kuitenkin selvästi lieventänyt tv:n katselun vähentäminen radikaalisti, eli luovuimme koko laitteesta ja päädyimme siihen, että jos ohjelmien katsomiselle on tarvetta, ne voi katsoa netin kautta, ja elokuvia/dvd:tä voi katsoa tietokoneella. Olemme myös rajoittaneet sokerin ja lisäaineiden määrää, vältämme eineksiä ja tietoisesti pyrimme olemaan lapsille läsnä. Lapsemme on pidetty kotihoidossa ja heidät pyritään esim. ottamaan syliin aina kun he sitä haluavat. Tätä lähdimme ihan kokeilun vuoksi kokeilemaan, kun tuskastuimme yhdessä vaiheessa esikoiseemme, joka ei halunnut nukahtaa jos hänen vieressään ei oltu. Yllättäen, kun hän jonkun aikaa sai olla sylissä aina kun halusi niin kauan kuin halusi, emmekä me vanhemmat motkottaneet ja äksyilleet siitä hänelle, hän alkoikin mennä nukkumaan aivan tyynesti eikä kaivannut enää "seuranpitoa", eikä päivisinkään ollut enää jatkuvasti kärttämässä syliin. En väitä, että samat jutut toimivat kaikilla, mutta meillä näin kävi - ja mainittakoon vielä kuitenkin, että esikoisen diagnoosikin on saatu vasta sen jälkeen, kun hänen oireensa olivat jo selvästi helpottaneet, emmekä itse enää edes ajatelleet, että hänessä jotain erityistä olisi. EEG-käyrän mukaan kuitenkin on.

että lapset ovat aiempaa levottomampia yms. Ei ole pelkistä diagnooseista kiinni.

Pahin lapsia vilkastuttava asia on sokeri ja kaikenlaiset lisäaineet. Lisäksi siihen vielä pleikkarit ja tietokonepelit ym. niin onko oikeasti ihme, että lapset ovat muuttuneet???

Ja taatusti kaikki ilmansaasteet, kemikaalit ym. myrkyt pahentavat monia asioita.

vaan kyse oli erityislapsista. Heille tehdään tutkimuksia ja he saavat yleensä jonkinlaisen diagnoosin, aluksi ehkä "väliaikaisen diagnoosin", että saadaan mahdollisesti vammaistukea. Ei kai kukaan väitä omaa lastaan erityislapseski TURHAAN!?

ja by the way, mielenkiintoista tutkimustietoa että ruutuaika ja sokeri aiheuttavat vaikkapa aspergerin syndroomaa. Voi kunpa en olisi antanut lapseni katsoa joka päivä pikku kakkosta!

rahan vojma.

Ei saa olla normaalisti hiljainen, ei vilkas, ei liikunnallinen, ei taiteellinen ym.