Miksi kansalaiset pelkäävät sakkoja ja syytettä, vaikka toisen elämä on vaakalaudalla?
Mikä syy se syyte tai sakko on toisen hengen rinnalla?
Ettekö itse tahtoisi teitä autettavan väkivaltatilanteessa?
Millainen pelkuruus meissä asuukaan?
Hyi helvetti teitä. Pelkäätte rahallista rankaisua, vaikka näette toista tapettavan.
Kommentit (29)
Siitä bussikuskin mukiloinnista Helsingissäkö?
Minä luulen, etteivät ihmiset niinkään pelkää syytteitä, vaan sitä, että sekaisin oleva hyökkääjä tekee heille pahaa. Minä olen 165-senttinen keski-ikäinen nainen, ei paljon tee mieli mennä väliin, kun kaksi nuorta miestä riehuu.
Ja tuo puuttumattomuus on vähän itseään vahvistava ilmiö. Koska ihmisillä on käsitys, ettei kukaan tule apuun, he eivät uskalla itsekään mennä - koska jos hyökkääjä kääntyy heitä vastaan, kukaan ei tule silloinkaan apuun...
Kauheaahan se ON.
Penkistä nousi viimeksi 74kg kolme kertaa.
Vedän 33 leukaa. Ennätykseni on 43.
Humalaisen raahaamiseen ei tarvita voimaa vaan sinnikkyyttä ja kuntoa.
ihmiset on a.) shokissa tai muuten huuli pyöreenä yllätyksestä tai b.) eivät uskalla koska pelkäävät tilannetta ja sitä, että itselle käy samoin. Tilanteet tulevat nopeasti ja siinä ajatellaan vaistolla ja selkäytimellä. Jos ei ole tapellut ennen tai vartijakoulutusta niin hankala siinä on ninjaksi normaalin kansalaisen hetkessä opetella. Aloituksesi on turhaa paatosta, sinussa voi kiroilijan hyihyttelijän lisäksi olla pelkuri. Älä muita kuitenkaan syyllistä.
Sitten etenkin miehet tai muut itsestään luulevat myöhemmin selittelevät etteivät tahtoneet syytettä tai sakkoja... Vankilaan joutumisesta puhumattakaan :D Kuinkahan moni on oikeasti joutunut vankilaan autettuaan muita :D Vähän niitä esimerkkejä kehiin. Kyllä oikeudessa otetaan huomioon se että auttoi muita. Sakkoja korkeintaan saa. No eräät ovat sankareita ja eräät eivät. Näissä tilanteissa sen viimeistään huomaa. Turha selitellä ettei tahtonut tuomiota yms..
on tuonut auttajalle syytteen. Ei kannata mennä väliin. Toisaalta vastaavissa tilanteissa on tapettu muutama auttaja.
vaan soittaa apua.
Pari vuotta sitten viaton vanhus ammuttiin Kuopion torilla, kun hän meni nuhtelemaan väkivaltaista miestä.
Ei vain löytynyt yhteistyöhalukkuutta. Ei tuossa sankaria tarvittu vaan sankareita. Eihän kukaan pärjää kahdelle aikamiehelle, vaikka poikasia vasta olivatkin niin täysikokoisia.
Kyllä minäkin aistisin jonkin asteista välinpitämäyttömyyttä muita kohtaan.
En tiedä teistä, mutta ainakin minusta on mukava kävellä turvassa kaupungilla. Mies suojelee.
Olen melko heiveröinen nainen. Ainoat aseeni ovat sakset ja sukkapuikot, jota kannan mukanani työmatkoilla.
En ehkä auttaisi tuntematonta tai tylyä ihmistä. Esim tylyä kaupankassaa...
Läheisiä ja ystäviä auttaisin aina vaikka joutuisin vankilaan. En tiedä voisinko auttaa perhettäni tai ystäviäni saksin tai sukkapuikoin mitenkään. Olen silti varma siitä että sen tekisin.
en ole koskaan harrastanut mitään voima- tai kamppailulajeja, vaan lähinnä rauhallisempia kuten uintia, joogaa, tansismista jne. En todellakaan uskaltaisi mennä väliin tappeluun koska pelkäisin oman turvallisuuteni puolesta. Soittaisin apua ja yrittäisin painaa mieleeni tuntomerkit pahoinpitelijöistä.
häirikön pois riehumasta mutta en usko, että osaisin/tajuisin tapella jos joku yllättäen hyökkää iltayön hämärässä bussin ajoradalla bussin edessä kuskin kimppuun. En usko, että edes ehtisin koska en yleensä seisoksi bussin edessä.
Hyvä kuitenkin että meillä on yksi sankari, joka voi sanoa muille hyi. Onko elopainosi yli 80 kg kun raahaat tuosta vaan häiriköitä ja juoppoja ja penkistä nousee 60 kg?