Jos vauva syntyy elävänä abortissa (rv 23-24) niin

kuulu teihin jotka pidätte itsestäänselvyytenä ja toivottuna sikiövauvan tappamista

Tai laitoksessa elävältä, aggressiiviselta aikuiselta, jolle vaihdetaan edelleen vaipat ja joka osaa sanoa vain oman nimensä?



Ei joku terve ja lievää muotoa poteva down-tyyppi voi puhua kaikkien saman syndrooman saaneiden suulla.

Olen ylpeä, että olen pro life enkä kuulu teihin jotka pidätte itsestäänselvyytenä ja toivottuna sikiövauvan tappamista

Siis mielestäsi on ihan okei, että vanhemmat eivät jaksa arkea ja päätyvät lopulta hylkäämään lapsen laitokseen, kunhan lapsi vain saa syntyä? Onko yleisesti ottaenkin mielestäsi ihan sama, onko lapsella vanhemmat vai ei? Tai että vauva elää lyhyen ja kärsimyksen täyttämän elämän? Sikiön (oletettu, ei tieteellisesti todistettu) kärsimys raskaudenkeskeytyksessäkö on jotain käsittämättömän kamalaa ja syy keskeyttäjälle joutua helvettiin, mutta jo syntyneen vauvan todellinen, tutkitusti olemassaoleva kärsimys syntymän jälkeen on ihan samantekevää, kunhan vauva vain on "saanut" syntyä? Vaikka vauva lopulta kuolisi niihin sairauksiinsa?

Uskomatonta, että olet ylpeä siitä että ajattelet noin.

Suurin osa downeista on sellaisia, että heiltä voi kysyä asioita ja heidän kanssaan voi jutella. Suurin osa on juuri niitä, joita näemme kaupoissa ja harrastuksissa. Erittäin pieni osa downeista käyttää vaippoja aikuisena. Laitoksissa ei asu downeja, koska he ovat sinne liian hyvätasoisia. On poikkeuksellista, että down olisi aggressiivinen. Se ei kuulu tähän syndroomaan. Onhan se helppoa yrittää uskotella muuta itselleen, kun on oman lapsensa abortoinut, mutta ennen syntymää ei voi downin vaikeuden tasoa ennustaa. Ei minulla ole mitään syytä valehdella tässä down-asiassa. En vaan ollenkaan tykkää, että asioita vääristellään.

on vain sanottu ja edelleenkin sanon, että otat sen RISKIN synnyttäessäsi down-lapsen että lapsi ei olekaan se aurinkoisin ja vaikka onkin aurinkoinen lapsena, niin aikuisena saattaa olla kaikkea muuta.



Kukaan ei ole väittänyt sanomaasi vastaan vaan itse jankkaat päivänselvää...

Onhan se helppoa yrittää uskotella muuta itselleen, kun on oman lapsensa abortoinut, mutta ennen syntymää ei voi downin vaikeuden tasoa ennustaa.

Itse asiassa riski saada aggressiivinen jälkeläinen on pienempi silloin, kun odotat downvauvaa.

Itse asiassa riski saada aggressiivinen jälkeläinen on pienempi silloin, kun odotat downvauvaa.

mutta silloin kun on mahdollisuus riskiä kannattaa ilman muuta pienentää.

Suurin osa downeista on sellaisia, että...

Mutta kuten edellinen sanoi, ja itsekin sanot, koskaan ei voida jo raskausaikana tietää minkätasoinen down-lapsesta on tulossa. Eli jokainen tapaus, jossa jätetään keskeyttämättä, sisältää riskin, että tapahtuu keskenmeno, syntyy niin sairas lapsi ettei hän elä kuin hetken, tai syntyy aikuiseksi elävä lapsi jonka vammaisuus on vaikea-asteinen. Näiden yhteenlaskettu riski on suuri, ja juuri siksi se down useimmiten keskeytetään jos sellainen havaitaan.

Se, että teet päätelmiä vain siitä osajoukosta, joka ei ole keskeytynyt raskausaikana eikä kuollut vauvana/pikkulapsena, ja josta suurin osa on yllätysdowneja (jotka ovat muutenkin keskimäärin terveempiä kuin varhaisraskaudessa todetut), on juuri sitä asioiden vääristelyä, josta et tykkää.

Osa tänne kirjoittavista down-lasten äideistä menee vielä pidemmälle yleistäessään oman yksittäisen kokemuksensa ja oman yksittäisen lapsensa edustamaan kaikkia downeja. Heillä ei varmasti ole tarkoitus vääristellä asiaa; he vain ymmärrettävästi ovat niin syvällä omassa tosielämän kokemuksessaan että eivät huomaa ajatella sen olevan kuitenkin vain yksittäistapaus, ja että jonkun toisen lapsi ja kokemus voivat poiketa todella paljon heidän omistaan. Sinä, jolla on kymmenistä-sadoista downeista kokemusta, kuitenkin varmaan ymmärrät miten harhaanjohtavaa olisi yleistää yhden yksittäistapauksen perusteella?

Harhaanjohtavaa - vaikka ei yhtä pahasti - on sekin, että itse yleistät omien monien kokemustesi perusteella, koska sinulla ei kuitenkaan ole kokemuksia tasapuolisesti ja kattavasti kaikentyyppisistä downeista. Ei vain voi olla, kun ne elinkelvottomimmat kuolevat jo kohtuun! Et ole voinut hoitaa heistä ainuttakaan.

Verrattuna vauvoihin joilla ei ole downia. Joten riski ei missään tapauksessa normaalissa raskaudessa ole "sama". Siksi niitä downeja juuri etsitään ja keskeytetään, että monet riskit ovat paljon, paljon korkeammat.

tietoa ennen syntymäänsä kuolleista. Ja edelleenkin: Ennen syntymää ei tiedetä vamman vaikeusastetta. Joten sekä nyt syntyneissä että kohtuun kuolleissa on aivan samalla tavalla kaikentasoisia downeja. Kun suurin osa downeista on keskiasteisesti kehitysvammaisen tasolla. Ja se suurin osa kattaa ihan kaikki downit.

Eihän oman downinsa abortoivillakaan ole tietoa ennen syntymäänsä kuolleista. Ja edelleenkin: Ennen syntymää ei tiedetä vamman vaikeusastetta. Joten sekä nyt syntyneissä että kohtuun kuolleissa on aivan samalla tavalla kaikentasoisia downeja. Kun suurin osa downeista on keskiasteisesti kehitysvammaisen tasolla. Ja se suurin osa kattaa ihan kaikki downit.

Ei olekaan, vaan heillä on tieto että tietty prosentti kuolee ennen syntymää. Ja tietty prosentti ennen 1-vuotispäivää ja tietty prosentti ennen kouluikää. Ja että puolella on sydänvika ja oliko 40%:lla leukemia (en muista tarkkoja lukuja enää) ja niin edelleen.

Eli henkilö, joka on hoitanut niitä downeja, jotka kaikista noista esteistä ovat selvinneet, ei voi sanoa oman kokemuksensa perusteella raskaana olevalle, että tämän äidin down-lapsi tulee olemaan kuin yksi näistä ko. henkilön hoitamista. Koska hän on hoitanut vain niitä, jotka ovat selvinneet. Raskaana oleva puolestaan joutuu huomioimaan sen suuren riskin, että juuri hänen sikiönsä ei olekaan yksi niistä, jotka lopulta selviävät.

10% noin suunnilleen kuolee ensimmäisen vuoden aikana ja yhteensä 30% kouluikään mennessä.

Mutta kuinka suuri osa menee kesken?

Useimmat terveydelliset riskit ovat vain vähän isompia downeilla verrattuina ns terveisiin. Suurin riski on tuo sydänvika, joka on lähes puolella downeista. Luonto kyllä yleensä hoitaa tämän asian niin, että elinkelvottomat sikiöt poistuvat jo raskauden alussa.Ne jotka selviävät , ovat niitä elinkykyisiä. Ei sen takia tarvitse ihmisiä abortoida, että osa heistä kuitenkin kuolee. Kun suurin osa kuitenkin elää hyvän elämän. Eipä nuo prosentit näytä kovin hyvin olevan tiedossa mammoilla.Tietenkin minä ajattelen asiaa laajemmin, kun tiedän oikeasti millaisia ovat downit ja millaisia riskejä heillä on jne. Valitettavaa, että sitä oikeaa tietoa on ilmeisesti aika vähän saatavilla ja ainakin sellaisessa muodossa, että maallikko sen ymmärtäisi.Minulla on myöskin erilainen ajatuskanta siksi, että näen niin paljon erilaisia kehitysvammaisia ja hyvin sairaita ja vammaisia ihmisiä. Ja kun heihin vertaa, down on niin kovin lievä vamma. Mutta etsikää tietoa ilman ennakkoajatuksia, käykää erilaisissa kehitysvammaisten asumisyksiköissä, laitoksissa, työpaikoilla, kouluilla. Ja kysykää monelta eri taholta asioita.

Muualla Suomessa luku on pienempi ja koko maan keskiarvo on 60%.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kehitysvamma+johtaa+yh%C3%A4+useammi…

Yleensä sydänvika on se, joka aiheuttaa ylimääräisen niskaturvotuksen. Joten abortoidussakin on oletettavasti paljon sellaisia joilla on sydänvika. Toisaalta sydänvikaa on myös osalla ihan yllätyksenä tulleista downeista. Sydänvika on tavallisesti korjattavissa oleva ja sellainen, jota voi olla muillakin kuin downeilla. Tuo sinun tilastotieteesi ei ihan päde. Jokaisen abortoivan kohdalla on samanlainen mahdollisuus joko terveeseen downiin tai sellaiseen downiin, jolla on vaikea liitännäisvamma. Jos minä tunnen vaikka parisataa downia, niin kyllä siitä jo saa aika hyvän tilastollisenkin otoksen vamman vaikeudesta.

Minä en puhunut pelkästään niistä liitännäissairauksista (joita siis on paljon muitakin kuin sydänvika), vaan itse downin syndroomakin voi olla lievä, keskivaikea tai vaikea.

Huomaa, että kun puhut abortoitavia downeja koskevista todennäköisyyksistä, niin siihen joukkoon eivät nämä "yllätysdownit" sisälly. Ihan vain siitä syystä, että heidän kohdallaan abortti ei ole mahdollinen, koska vammaa ei havaita ajoissa. Ja sitten taas kun puhut tuntemistasi downeista, puhut juuri siitä ryhmästä, joita EI ole abortoitu. On siis kaksi ryhmää:

1. Ne joiden kohdalla aborttia on ollut mahdollista harkita, ja

2. Ne, joiden vammaa ei ole havaittu tutkimuksissa.

Sinun tapaamasi kuuluvat pääosin ryhmään 2. En löytänyt tilastoa siitä, kuinka suuri osuus elävistä downeista on yllätyksenä tulleita ja kuinka moni on synnytetty siitä huolimatta että syndrooma on havaittu tutkimuksissa, mutta pidän todennäköisenä että olet tavannut lähinnä näitä yllätysdowneja, koska 90% havaituista down-raskauksista keskeytetään. Ryhmä 2 puolestaan ei kerro totuutta siitä, millainen ryhmä 1 olisi, jos se olisi sataprosenttisesti elossa (nykytilanteessahan vain 10% heistä on syntynyt, ja varmaan osa syntymän jälkeen kuollut ennenaikaisesti). Tilastollisessa tarkastelussa tiedetään, että tässä ryhmässä 1 vammaisuus on keskimäärin vaikeampaa. Siis keskimäärin; silti siellä joukossa voi tietysti olla myös lieväasteisia tapauksia.

Suloisesta terveestä vauvasta voi tulla lapsia raiskaava pedofiiliaikuinen, murhaaja, psykopaatti jne. Aina on siis riski olemassa, koskaan et voi tietää minkälainen lapsen elämästä ja tulevaisuudesta tulee.

on vain sanottu ja edelleenkin sanon, että otat sen RISKIN synnyttäessäsi down-lapsen että lapsi ei olekaan se aurinkoisin ja vaikka onkin aurinkoinen lapsena, niin aikuisena saattaa olla kaikkea muuta.

Kukaan ei ole väittänyt sanomaasi vastaan vaan itse jankkaat päivänselvää...

Muualla Suomessa luku on pienempi ja koko maan keskiarvo on 60%.

Myös niitä, joita ei havaita tutkimuksissa ja joiden kohdalla keskeytystä ei näin ollen edes harkita.

Pk-seudun 90% puolestaan on laskettu niistä raskauksista, jotka on havaittu tutkimuksissa. En usko, että tuo luku muualla Suomessa olisi mitenkään hirveän erilainen.

Eihän sellaista voi keskeyttää, josta ei ole tietoakaan.

Hienoa, että asiasta keskustellaan. Vaikka mulla riittää ymmärrystä vammaisen lapsen abortoijille, niin silti tämä abortin laaja hyväksyntä on mielestäni sivistysvaltioiden suurimpia heikkouksia. Joku on toki arvellut, että juuri ne holtittomasti tai itsekkäimmin elävät päätyvät aborttiin helpoimmin, joten ehkä on vain hyvä, ettei heidän geenit jatka elämäänsä. Sekin on törkeästi ajateltu.



Toivoisin kuitenkin, että abortti ja raskaudenkeskytys korvattaisiin täsmällisimmillä termeillä sikiön tappaminen, sikiön murhaaminen, sikiön laillinen tappo, sikiön lainmukainen murha tms. Silloin abortista olisi vaikeampi etäännyttää omia tunteita!

Tuo 60% tarkoittaa havaittuja ja keskeytettyjä. Eihän sellaista voi keskeyttää, josta ei ole tietoakaan.

Joo, mutta tuo prosentti voidaan laskea jälkikäteen siten, että siihen joukkoon, josta prosenttiosuus lasketaan, otetaan mukaan myös yllätyksenä syntyneet downit (joiden keskeyttämistä ei ole voitu raskausaikana siis harkitakaan).

Esimerkki: vuonna X downeja havaittu raskausaikana 100 ja lisäksi syntymän jälkeen 50, yhteensä 150. Downeja keskeytetty 90. Tuo 90 kpl on 90% raskausaikana havaituista downeista, ja 60% kaikista downeista.