Jos vauva syntyy elävänä abortissa (rv 23-24) niin

Ja ihan syystä. Osa syndroomaa kantavista kuolee jo kohtuun; osa puolestaan syntyy elävänä, mutta elää lyhyen ja kivuliaan elämän. Heillä, jotka selviytyvät vanhemmiksi, vammaisuuden aste voi olla lievä, keskivaikea tai vaikea. Lievät ovat näitä, joista aina puhutaan, jotka voivat aikuisena asua tuetusti omassa asunnossa ja joskus myös käydä töissä. Vaikeat taas eivät välttämättä opi puhumaan tai kävelemään, voivat käyttäytyä aggressiivisesti, ja kaikissa tapauksissa vaativat intensiivistä hoitoa loppuelämänsä ajan.



Sinä tällä palstalla tuntemattomia syyllistävä henkilö, joka aina vain väität downin syndrooman olevan yksiselitteisesti "lievä": otapa asioista selvää ennen kuin tulet esittämään noita kaikkitietäviä tuomioitasi. Itsellänikin oli nuo samat harhaluulot kuin sinulla, kunnes valitettavasti jouduin tutustumaan aiheeseen tarkemmin istukkabiopsian tulokset saatuani. En toivo samaa kohtaloa kenellekään, en edes sinulle, vaikka sen jälkeen nuo palstamessusi varmasti päättyisivätkin lopullisesti.

Ihan sama miten se virallisesti määritellään. Minä jos kuka tiedän downeista paljon. Useimmiten kehitysvammaisuus heillä on keskivaikea. Agressiivisia heistä ei ole juuri kukaan. En tiedä mistä olet tietosi saanut. Minä olen saanut ne koulutukseni ja pitkän käytännön kokemukseni kautta. Minä siis ihan oikeasti tiedän. Sinä vain luulet tietäväsi. Kerron mielelläni enemmänkin downeista, jos joku haluaa tietää.

Olen siis vuosia opiskellut alaa, ollut monia monia vuosia tekemisissä kehitysvammaisten kanssa. Olen ihan varmasti nähnyt ja hoitanut kaiken tasoisia downeja. Ja silti joku tietää siitä enemmän kuin minä ihan vaan sillä perusteella, että on lukaissut jotain ennen omaa aborttiaan. Joopa joo.

Raiskattujen äitien lapset saa tappaa? Mitä pahaa se lapsi on tehnyt?

Miksei aikuiset ihmiset ehkäise, jos eivät lasta halua? Minä olen sitä mieltä, että jokainen joka teettää abortin sosiaalisista syistä pitäisi samantien steriloida. Suurin osa Suomessa tehtävistä aborteista on juuri noita sosiaalisista syistä tehtäviä ja tehdään ihan aikuisille ihmisille, ei siis teineille.

Sama koskee myös downin syndrooman takia abortoivaa. Ei ole mikään oikea syy.

Aloituksessa puhuttiin myöhäisistä aborteista. Ei niitä tehdä siksi, että äippä keksii ettei lasta haluakaan eikä niitä abortoituja eläviä vauvoja rutiininomaisesti heitellä sairaalassa roskikseen. Älkää uskoko ihan kaikkea huttua mitä netissä pyörii.

Noilla viikoilla abortoidaan vain sellaisia sikiöitä, jotka eivät olisi muutenkaan elinkelpoisia. Jos siltä vauvalta puuttuu aivot tai selkäydin roikkuu ruumiin ulkopuolella, ei se pysty kovin ihmeitä tuntemaan, vaikka teoriassa jonkinlaisia mekaanisia alintoimintoja saattaa ollakin. Käsitättekö, että se vauva kuolisi joka tapauksessa? Onko sitten parempi ihminen jos jaksaa kantaa sitä lasta kauemmin, kärsiä koko loppuraskauden ja kenties saa synnyttää sen kuolleen vauvan lähes täysiaikaisena?

Ihan sama miten se virallisesti määritellään. Minä jos kuka tiedän downeista paljon.

Ensinnäkään yksittäinen henkilö ei voi mitenkään tietää enempää, kuin se mitä tieteellisellä tutkimuksella ja tilastotietoa keräämällä saadaan selville. Ei, vaikka olisi koko elämänsä viettänyt downien parissa. Ymmärrät ehkä?

Toiseksi: sinulla on tietoa ja kokemusta ainoastaan niistä downeista, jotka eivät ole kuolleet kohtuun raskausaikana ja joiden kohdalla raskautta ei myöskään ole keskeytetty. Tämä ei ole mitenkään edustava otos kaikista. Suurimman osan kohdallahan raskaus keskeytetään, ja siihen on usein hyvät syyt. Jos yhtäkään down-raskautta ei olisi koskaan keskeytetty, sinun kokemuksesi downeista olisivat todennäköisesti varsin erilaisia kuin ne nyt ovat, kun joukosta on etukäteen karsittu ja karsiutunut suuri osa niistä vaikeimmista tapauksista.

Kokemuspohjaltasi et voi luotettavasti arvioida sellaisten down-raskauksien keskeyttämisen tarpeellisuutta, joissa sikiöllä on keskimäärin pahemmat vauriot kuin näillä sinun hoitamillasi downeilla.

Olen siis vuosia opiskellut alaa, ollut monia monia vuosia tekemisissä kehitysvammaisten kanssa. Olen ihan varmasti nähnyt ja hoitanut kaiken tasoisia downeja. Ja silti joku tietää siitä enemmän kuin minä ihan vaan sillä perusteella, että on lukaissut jotain ennen omaa aborttiaan. Joopa joo.

Kuten sanottu, analyyttista kykyä et osoita sinulla olevan. Lisäksi osoitat tässä, että et ota asioista selvää ennen kuin lähdet jo tuomitsemaan. Missä kerrottiin, millä tavoilla olen aiheeseen tutustunut ennen omaa keskeytystäni? Vedit johtopäätökset kysymättä asiaa minulta, joka tiedän - samoin olet tehnyt päätyessäsi siihen uskomukseen, että kaikki downit ovat lieviä.

Annan arvoa sille, että haluat jakaa kokemuksiasi aiheesta niistä kiinnostuneille. Muistathan asiasta keskustellessasi, että yhden henkilön kokemukset ovat aina rajallisia, eivätkä edusta totuutta sellaisenaan. Vaikka olisit tavannut kuinka monta downia tahansa, et voi sanoa: "Kaikki downit ovat sitä tai tätä" (poisluettuna itsestäänselvyydet, kuten kaikki downit ovat ihmisiä). Sen sijaan voit sanoa: "Minun tapaamistani/hoitamistani downeista suuri osa on ollut vain lievästi tai keskivaikeasti vammaisia". Noin niin kuin esimerkiksi.

Ihan sama miten se virallisesti määritellään. Minä jos kuka tiedän downeista paljon.

Ensinnäkään yksittäinen henkilö ei voi mitenkään tietää enempää, kuin se mitä tieteellisellä tutkimuksella ja tilastotietoa keräämällä saadaan selville. Ei, vaikka olisi koko elämänsä viettänyt downien parissa. Ymmärrät ehkä?

Toiseksi: sinulla on tietoa ja kokemusta ainoastaan niistä downeista, jotka eivät ole kuolleet kohtuun raskausaikana ja joiden kohdalla raskautta ei myöskään ole keskeytetty. Tämä ei ole mitenkään edustava otos kaikista. Suurimman osan kohdallahan raskaus keskeytetään, ja siihen on usein hyvät syyt. Jos yhtäkään down-raskautta ei olisi koskaan keskeytetty, sinun kokemuksesi downeista olisivat todennäköisesti varsin erilaisia kuin ne nyt ovat, kun joukosta on etukäteen karsittu ja karsiutunut suuri osa niistä vaikeimmista tapauksista.

Kokemuspohjaltasi et voi luotettavasti arvioida sellaisten down-raskauksien keskeyttämisen tarpeellisuutta, joissa sikiöllä on keskimäärin pahemmat vauriot kuin näillä sinun hoitamillasi downeilla.

Pystytäänkö kehitysvammaisuuden aste noin tarkkaan selvittämään? Ja on pystytty viimeiset 20-30 vuotta, niinkö?:O

n. 10% downeista menehtyy ihan pienenä ja yhteensä n. 30% kouluikään mennessä. Sen sijaan tahallisissa keskeytyksissä menehtyy n 60%.

Jos nainen on raskaana ja saa tietää kantavansa down-sikiötä, niin eniten merkitystä on sillä, kuinka moni tällaisista sikiöistä elää ns. normaalin, hyvän elämän ja kuinka moni ei. Keskenmeno on sitä vaikeampi asia sekä äidille että sikiölle, mitä myöhemmin se tapahtuu. Useimmat myöskin mieluummin keskeyttävät raskauden kuin synnyttävät lapsen, joka eläisi vain muutaman kuukauden kivuliasta elämää sairaalassa.

Kun keskenmenojen ja ensimmäisen vuoden aikana kuolleiden yhteismäärä kaikista on 50%, voidaan tosiaankin puhua VAKAVASTA vammasta, ja Valvira aivan oikein perustein myöntääkin näissä tapauksissa keskeytysluvan automaattisesti.

downraskauksista keskeytyy raskauden alussa. Lopuista sitten n 60% abortoidaan tarkoituksella.

Mistähän sinä tuon 50% tempaisit.

Mutta eipä kukaan muu toisin todistanutkaan.

Mistähän sinä tuon 50% tempaisit.

Mutta eipä kukaan muu toisin todistanutkaan.

Sen lisäksi että otat sen riskin että syntyvä lapsesi sitten onkin se vaikeavammainen tapaus, varsinkin kun downit on yleensä tulossa vanhemmille, jotka ovat jo 40+

Siinähän sitten vaihtelet vaippaa eläkeiässä sille nelivuotiaan tasolla olevalle aikuiselle miehelle.

Useimmat downit ovat kyllä pidemmällä kehityksessään. Monikaan heistä ei vaippoja käytä aikuisena. Aikuinen lapsi muuttaa tietenkin omaan kotiinsa, jos vaan vanhemmat malttavat päästää. Osa downeista on lähellä ns normaalia älykkyysosamäärää ja hoitaa vanhoja vanhempiaan. Tätäkin olen nähnyt.

En osaa arvioida tarkalleen. Useita kymmeniä, ehkä sata, ehkä kaksi sataa. Muutama on ollut vaikeasti kehitysvammainen ja käyttänyt vaippaa aikuisena. Muutama on ollut tosi fiksu. Lähellä kenen tahansa meidän älykkyyttä. Suurin osa keskivaikeasti kehitysvammaisia. Eli puhuvia, käveleviä, töissä käyviä, seurustelevia, varsin mukavaa elämää viettäviä ihmisiä. Monella on ollut synnynäine sydänvika, joka on korjattu. Yhdellä oli sydänvika, jota ei voitu korjata. Yhdellä oli ollut vauvana leukemiaa muistuttava tila, joka paranee itsestään. Yhdellä on ollut munuaisen vajaatoiminta ja yhdellä on ollut suolistossa epämuodostumia, jotka on korjattu. Hengitystieoireta lapsena hyvin monella. Melko monella on anatomisista syistä johtuen vaikeuksia puheen tuottamisessa. He yleensä viittovat.Yksi asui pysyvästi laitoksessa lisävammojen takia. Suurin osa aikuisista asui joko ohjatussa tai valvotussa asuntolassa. Osa aikuisista ja lapset tietenkin asuivat lapsuudenkodeissaan. Muutama asui itsenäisesti kotiavun turvin. Mitään kituvia ja kärsiviä he eivät ole eivätkä olleet. Pari vauvaa tosin sairaalassa tarkkailtavana.

Useimmat downit ovat kyllä pidemmällä kehityksessään. Monikaan heistä ei vaippoja käytä aikuisena. Aikuinen lapsi muuttaa tietenkin omaan kotiinsa, jos vaan vanhemmat malttavat päästää. Osa downeista on lähellä ns normaalia älykkyysosamäärää ja hoitaa vanhoja vanhempiaan. Tätäkin olen nähnyt.

Tajuatko mitä tarkoittaa kun puhutaan riskistä?

Minä olen nähnyt sellaisiakin downeja jotka siitä vaipastaan levittää ne paskat seinille...

Mistähän sinä tuon 50% tempaisit.

Mutta eipä kukaan muu toisin todistanutkaan.

Toistin tuon tiedon tarkistamatta sitä, koska olen kuullut itse saman luvun (tieteellisesti luotettavasta lähteestä) ja aiempi kirjoittaja mainitsi siitä tuolla sivulla 2.

Mutta nyt jäin miettimään tuota ikävuotta, mihin mennessä se 50% menehtyy. Olisiko se ollut sittenkin ennen kouluikää, eikä ennen 1-vuotissynttäreitä? En enää muista enkä jaksa noita tietoja kaivella. Jos joku jaksaa, laittakaa tähän ketjuun tieto lähteineen!

Vaikea vamma joka tapauksessa, paitsi niille joilla käy niin hyvä "arpaonni", että vamma onkin lievä ja pahoja liitännäissairauksia ei ole. Vain lievästi vammaiset ovat niitä, jotka voivat käydä töissä ja asua tuetusti. Ei keskivaikeasti vammaiset, kuten toinen kirjoittaja täällä väittää. Tämä tieto on saatu perinnöllisyyslääkärinä toimivalta kuluvana vuonna.

jotka eivät parantuneetkaan liitännäissairauksistaan vaan kuolivat lapsina? Entä kuinka monta sellaista olet tavannut, jotka ovat kuolleet keskenmenoon ennen syntymäänsä? Ymmärrätkö, että näkemyksesi on väkisinkin vinoutunut, jos kuvittelet, että alkuraskaudessa todettu down-raskaus johtaa poikkeuksetta näihin kuvailemasi kaltaisiin lopputuloksiin?

En osaa arvioida tarkalleen. Useita kymmeniä, ehkä sata, ehkä kaksi sataa. Muutama on ollut vaikeasti kehitysvammainen ja käyttänyt vaippaa aikuisena. Muutama on ollut tosi fiksu. Lähellä kenen tahansa meidän älykkyyttä. Suurin osa keskivaikeasti kehitysvammaisia. Eli puhuvia, käveleviä, töissä käyviä, seurustelevia, varsin mukavaa elämää viettäviä ihmisiä. Monella on ollut synnynäine sydänvika, joka on korjattu. Yhdellä oli sydänvika, jota ei voitu korjata. Yhdellä oli ollut vauvana leukemiaa muistuttava tila, joka paranee itsestään. Yhdellä on ollut munuaisen vajaatoiminta ja yhdellä on ollut suolistossa epämuodostumia, jotka on korjattu. Hengitystieoireta lapsena hyvin monella. Melko monella on anatomisista syistä johtuen vaikeuksia puheen tuottamisessa. He yleensä viittovat.Yksi asui pysyvästi laitoksessa lisävammojen takia. Suurin osa aikuisista asui joko ohjatussa tai valvotussa asuntolassa. Osa aikuisista ja lapset tietenkin asuivat lapsuudenkodeissaan. Muutama asui itsenäisesti kotiavun turvin. Mitään kituvia ja kärsiviä he eivät ole eivätkä olleet. Pari vauvaa tosin sairaalassa tarkkailtavana.

10% noin suunnilleen kuolee ensimmäisen vuoden aikana ja yhteensä 30% kouluikään mennessä.Kyllä juuri keskivaikeasti vammaiset ovat näitä, joita me näemme liikenteessä. He pystyvät asumaan tuetusti ja elämään ihan täyttä elämää.

10% noin suunnilleen kuolee ensimmäisen vuoden aikana ja yhteensä 30% kouluikään mennessä.Kyllä juuri keskivaikeasti vammaiset ovat näitä, joita me näemme liikenteessä. He pystyvät asumaan tuetusti ja elämään ihan täyttä elämää.

Eikä se kyllä mitään "ihan täyttä elämää" ole.

Pikemmin täyttä down-elämää...