Pakkoruotsin vastustajien ja kannattajien toiminnassa on mielenkiintoista se

Jos on töissä jossain pikku firmassa joka hoitaa käytännössä vain Suomen ja Ruotsin välistä kauppaa tmv. niin silloin ruotsinkielestä etua. Mutta heti kun on isommilla markkinoilla toimivat yritys, niin työkielenä on usein englanti +muista kielistä (raska, espanja, kiina) paljon enemmän hyötyä kun ruotsinkielestä.



Ja kannattaa ymmärtää se, etteivät ruotsalaiset asiakkaat vaadi tai edes oleta että suomalainen osaa ruotsia! (+suomenruotsi mitä koulussa opetetaan ei todellakaan ole samaa ruotsia mitä Ruotsissa puhutaan!) Useammin kohtaa ihmettelyä "miten osaat ruotsia?" ja lisää ihmettelyä seuraa kun kertoo että Suomessa "pakkoruotsi". Ruotsalaiset eivät todellakaan siis ymmärrä että miksi suomalaisten pitää ruotsia opiskella, eli sekin kertonee asian mielettömyydestä.



Ja ura voi myös stopata ruotsinkielen osaamiseen, kuten vanhassa työpaikassa yhdelle kävi: hän oli ainoa 15 joka puhui ruotsia hyvin (kaikilla työntekijöillä erinomainen englanti ja 1-2 muuta kieltä suoemn lisäksi mitä osasi hyvin ) ja "sai" sitten hoitaa kaikki ruotsiksi tapahtuvat kaupat, ja koska suurin osa niistä oli suomenruotsalaisten kanssa niin hänen ammattitaitonsa ei päässyt kehittymään kuten meidän muiden --> urakehitys jäi junnaamaan paikoilleen. Toivottavasti on tajunnut vaihtaa työpaikkaa, sillä muilla oli matkoja asiakastapaamisiin ja luotiin kontakteja jne. Hän haaskaksi loistavaa saksankielentaitoaan istumalla kotimaassa ja pälättämässä jonkun suomenruotsalaisen kanssa. Ja ruotsalaisten kanssa meistä varmaan jokainen teki töitä välillä, sillä englanti oli työkieli. Eli 1/15 oli lähes 100% vain suomenruotsalaisia varten, ja hän oli se kenen uran ryssi tuo että jäi paljosta paitsi kun joutui nuo hoitamaan muiden asiakkaiden ohella.

Jos ruotsin kieli on todella niin tärkeä, niin uskoisin että sitä lukee kuitenkin aika suuri osa koululaisista. Vaikka toisen vieraan kielen valinnan voisikin tehdä useasta vaihtoehdosta.

Englanti ei ole pakollista, mutta käytännössä kaikki haluavat opiskella sitä.

Sama käytäntö myös ruotsiin: siis annetaan "vapaiden markkinoiden" eli oppilaiden määrittää sen arvo.

joten oikeastiko luulette, että kunnissa ei oikeasti tarvita ruotsinkielen taitoisia työntekijöitä?

Olkaa mitä tahansa mieltä pakkoruotsista, mutta älkää nyt ihan tyhmiä kuitenkaan olko sen suhteen, miten ruotsin kielen taitoa työelämässä arvostetaan ja miten ei...

Miksi te intätte että ei sitä tarvita kun sitä kuitenkin tarvitaan?

No tottahan toki ruotsia tarvitaan siinä missä pitsin nybläystäkin, mutta se paljonko, onkin jo eriasia.

Äärimmäisen pienessä vähemmistössä yrityksiä tarvitaan ruotsia. Sellaisissa, joiden asiakaspalvelua on ruotsinkielellä tai tukitoimintaa ruotsinkielellä.

Ja niissäkin firmoissa se yleensä osataan jo rekrytöintivaiheessa erotella, että mihin työtehtävään tarvitaan ruotsia. Suomenruotsalainen pääosin ruotsiin kauppaa käyvä softatalo esimerkiksi ei vaadi ruotsia kuin johdolta, myynniltä ta tuotetuelta. Ohjelmoijat, graafikot yms. yms. ovatkin pääosin suomalaisia täysin ruotsia puhumattomia joukossa on toki muitakin kieliä, mutta työkielenä suomi+englanti.

Kunnissa vaatimuksena on tosiaan se virkamiesruotsi, mutta ruotsia ei tartte osata, ellei satu olemaan alueella jossa oikeasti jossain hommassa ruotsia tarvitsee. Ja silloinkin on se vaatimus vain niissä töissä jossa sitä tarvitaan.

Itsekkin olen virkamiesruotsin suorittanut, mutta koskaan en ole kieltä käyttänyt enkä sitä osaisikaan. Ruotsia kun ei juuri missään puhuta. edellisessä työpaikassakin (suomalainen suuri kunta) ei takuulla kukaan osannut ruotsia.

Pakkoruotsille ei olekkaan mitään perusteita, se kun ei edes takaa ruotsinkielen taitoa, vaan on puhtaasti haitta/rangaistus suomenkielisiä kohtaan.

Itsekin olen ollut rekrytoimassa väkeä kansainväliseen yritykseen. Meillä kaivataan englantia ja enenevässä määrin myös saksaa.

Eli riippuu vähän siitä missä maassa asiakkaat ovat...

Toisaalta, ne jotka eivät ruotsi opi, tuskin oppivat sitä kiinaakaan...

Mä olen aina vihannut ruotsin kieltä. En osaa sitä puhua vaikka olen suorittanut siit jopa virallisen kielitutkinnonkin.

Sen sijaan puhun ja kirjoitan sujuvasti ranskaa, englantia ja espanjaa. Pärjään italian kielellä. Opiskelen työnantajan kustannuksella japanin kieltä.

Kaksikielisyys on näivettänyt itä-Suomen taloutta jo 90 vuotta ja pakkoruotsi 40 vuotta. Aito kanssakäyminen itärajan yli ja Itä-Suomen taloudellinen kehitys on estetty kaksikielisyyden ja pakkoruotsin takia.



Suomessa on tuettu ruotsinkieltä ja siten tuettu yrityselämää Länsi-Suomessa toimimaan Pohjoismaissa ja Ruotsissa. Mutta se ei ole ollut ilmaista koska se on koko maassa estänyt yrityselämää suuntautumasta suurin markkinoihin (Etelä-Amerikka, Kiina ja Venäjä ym.). Selkeimmin pakkoruotsi on estänyt Itä-Suomen yrityselämää luomaan yhteyksiä venäjänkieliseen maailmaan.



Ei ihme että Itä-Suomessa on maamme köyhimmät paikkakunnat. Nyt olisi Itä-suomella mahdollisuus saada hyöty Venäjän markkinoista jos olisi Venäjän taitoisia ja venäläisen kulttuurin tuntijoita.



Ruotsin kieli ei ole rikkaus ainakaan suomenkieliselle vaan se on rasite. Suomenkieli on rikkaus ruotsinkieliselle! Siksi heille kannatta opettaa suomea ja englantia.



Ruotsinkieliset puhuvat Suomessa niin paljon suomea koska se on hyödyllistä heille. Ruotsinkielinen oppii suomen kielen lähes äidinkielen veroisesti, hän oppi suomen kielen melkein itsestään koulussa hieman avittaen, eikä hän tule toimeen ilman suomen kieltä.



Suomen kieliselle EI ole MITÄÄN vastaavia etuja ruotsin kielestä. Suomenkielinen ei opi ruotsia äidinkielen veroisesti, hän ei opi sitä ympäristöstään itsestään, eikä hän edes tarvitse ruotsia Suomessa.



Hokemat ruotsin kielen rikkaudesta ja hyödyllisyydestä ovat täysin ilman perusteluja. Ainoat ruotsin kielen taitamisesta syntyvät hyödyt ovat keinotekoisia haittoja (virkamiesruotsi, pakkoruotsi) joita on lakiin kirjoitettu estämään suomenkielisten menestys tai toimiminen pelkällä suomen kielellä.



Suomen kieli on välttämätön ruotsinkieliselle ja siksi rikkaus. Ruotsin kieli ja suomen kaksikielisyys on kustannus joka luo velvollisuuksia mutta ei anna mitään, kuten pakkoruotsi.



Pakkoruotsi kustannetaan suomalaisten lasten ranskan, saksan, venäjän, espanjan ym. tarpeellisten kielien taidoista, jotka jäävät opiskelematta!



Monen miljardien vientitulot ovat menneet savuna ilmaan kun suuret markkinat ovat jääneet markkinointimiehiltämme saavuttamatta pakkoruotsin takia.



Kaikille pakotettu pakkoruotsi ei ole kielitaitoa, sillä ei voi erottautua työmarkkinoilla. Monipuolinen kielitaito tarkoittaa muuta kuin pakkoruotsia ja on edellytys pienen maan selviytymiselle talouden ja kulttuurien kilpailussa. Ei myöskään ole kielitaitoa osata suomenruotsia, suomenruotsilla ei pärjää edes Tukholmassa, koska suomenruotsi ei ole edes portti ruotsin kieleen.



Ne pakkoruotsia kannattavat jotka vetoavat muihin pakollisiin pakkoaineisiin mm. matematiikkaan, paljastavat ettei heillä ole perusteluita pakkoruotsin tueksi. He joutuvat käyttämään matematiikan perustelua myös pakkoruotsin perusteluna. Matematiikassa ja pakkoruotsissa on vain suuri ero ja siksi ne molemmat tarvitsevat oman perustelunsa mahdolliselle pakollisuudelle. Pakkoruotsille ei matematiikan, historian tai biologian pakollisuudesta löydy perusteita.



Jos et ole ymmärtänyt matematiikan merkitystä ja olet luullut pärjänneesi peruskoulumatematiikalla, olet opiskellut liian vähän matematiikkaa.



Matematiikka on logiikan äiti ja se kehittää loogista ajattelukykyä ja antaa työkalut tekemään monimutkaisia loogisia päätelmiä. Pakkoruotsittajien toivoisin opiskelevan sitkeämmin matematiikkaa. Loogisesta ajattelukyvystä on hyötyä pakkoruotsikeskustelussakin ja sitä toivoisin enemmän pakkoruotsittajille.

Päätin ruveta boikotoimaan Keskoa koska en halua olla pakkoruotsin puolustajien kannalla ja heidän kaupoissaan käydä.



Mainos oli kyllä todella epätoivoinen yritys. Pakko sanoa.

Jos ruotsin kieli on todella niin tärkeä, niin uskoisin että sitä lukee kuitenkin aika suuri osa koululaisista. Vaikka toisen vieraan kielen valinnan voisikin tehdä useasta vaihtoehdosta.



On järjen köyhyyttä olla antamatta valinnanvapautta koululaisille. Miten ruotsin kielen asemaa uhkaa, jos 20% ensi vuoden seiskaluokkalaisista valitsisi vaikkapa venäjän? Tai kiinan tai saksan tai...



Tarvii ajatella muuttuvaa maailmaa, englanti on tarpeen, mutta muuten tulee pystyä kommunikoimaan vaikkapa suuren itäisen kanssa. Jossa esimerkiksi englannin taso on sen verran vaihtelevaa, että hyvästä venäjän taidosta olisi ollut monesti siellä hyötyä. Ruotsissa toisaalta pärjää hienosti kansainvälisilläkin kielillä.