Kuinka siistit kodit teillä on?
Ja asutteko yksin/onko perhettä?
Joillain näkyy kodeissa, että on aina siistiä. Ei kertakaikkiaan ole likaisia astioita tiskipöydällä tai aamuleivistä jääneitä muruja pöydällä. Esimerkiksi yksi ystäväni on sellainen, joka ei siedä yhtään likaa pöydillä.
Itse olen oikeastaan mielissäni, jos menen kylään johonkin ja elämisen jälki näkyy. Tiskivuoret on isot, ruokapöydällä ties mitä roinaa ja pyykkivuoret ulottuu olohuoneeseen asti. Vessanpönttökin on pesemättä ja pölyä ja käsipyyheliinat vähän jo nihkeät. Sitähän se monesti ainakin lapsiperheissä on ja mitä sitä pingottamaan liikaa.
Itse yritän pitää kotia siistinä ja välillä on kausia, että en siedä yhtään aamuisia leipämuruja pöydällä tai likaista astiaa pöydällä. Oikein ärsyttää jos mies jättää pöydälle tyhjän rahkapurkkinsa ja se rahkapurkki on siinä vielä seuraavana päivänä.
Toisaalta on taas kausia, että vaikka ollaan molemmat vapailla miehen kanssa tai lomalla ja sitten yhtäkkiä mua ei yhtään kiinnosta, oliko tyhjät rahkapurkit pöydällä tai kunnon tiskivuori pöydällä, leivänmuruja joka puolella ja tyhjät likaiset paistinpannut lojuu hellan vieressä ja eläminen näkyy kyllä. Sekin on ihan ok.
Mites teillä? Kuinka siistiä teillä on ja mitä ajattelet esim vieraiden sotkuisista kodeista?
Kommentit (32)
Siistiä on. Minulla on jonkinasteinen pölyallergia ja heti huomaa jos on jätetty siivoamatta.
Tykkään siivota sisällä ja pihalla. Kahden hengen taloudessa on aina puhdasta.
No ei ole siistiä. Mies on huithapeli ja joutuisin kulkemaan hänen perässään, jos haluaisin meillä olevan siistiä. En jaksa itsekään enää sotkusta välittää, siivoan sitten, kun siltä tuntuu. Yllätysvierailla ei meille ole mitään asiaa, sen verran tilanne hävettää.
Pääsääntöisesti hyvin siistiä. Poikkeus tähän tulee sellaisina jaksoina kun itse olen reissutyössä ja kumppani taas kotona. Sen jälkeen koti ei ole enää minun siisteysstandardieni mukainen. Ei siis mikään törkyluukku, mutta tavaroita on hujan hajan, jonkin verran tiskiä ja esim. imuroitu ei ole.
Meillä on keittiö aina siisti koska sen jynssään aina kun on laitettu ruokaa tai näkyy muuten vaan pinnoilla jotain mähmää. Ja mun vessa on siisti. Puolisolle aina muistuttelen että siivoaa omansa, hän siivoaa muuten enemmän kuin mä mutta se vessa meinaa aina jäädä...
Sanotaanko että siisteystaso on sellainen että ei haittaa vaikka tulee porukkaa käymään ihmeemmin ilmoittelematta. Koirankarvaa ja hiekanmurua on aina jonkin verran.
Meillä on suht siistiä. Pieni koti, joten tavarat on aina omalla paikallaan. Koiria on, mutta myös moppaava robotti-imuri.
Ainoa epäsiisteys mitä on, on tiskit tiskialtaassa, koska ei huvita tiskata joka päivä. Tosin jos olen yksin kotona, siellä on 1-2 lautasta ja pöydällä yksi lasi.
Ulkohuussissa on kyllä lattialla hiekkaa, sille ei mitään mahda.
Minulla menee siisteysintoilu samalla tavalla kausittain. Joskus päässä kiehahtaa ihan pienimmästäkin epäsiisteydestä, joskus koti saa olla kuin kaatopaikka, eikä voisi vähempää haitata.
Ei meillä koskaan sairaalasiistiä ole, muttei aikuistaloudessa myöskään tavarameret lainehdi pitkin kaikkia mahdollisia tasoja. Puoliso tahtoo "unohtaa" roskia pitkin poikin ja likapyykkiä paikkoihin, joihin se ei kuulu, mutta, melkein aina on sellainen siisteystaso, ettei haittaa, vaikka tulisi yllätysvieraita.
Itseäni ei häiritse muiden kotien epäsiisteys, jollei nyt ihan mätänevää ruokaa loju pitkin asuntoa, mutta omaan kotiini en halua ketään ulkopuolista, jos eletään "kaatopaikkapäiviä".
Varmaan sellaista perussiistiä, ei steriiliä mutta ei sotkuistakaan. Muutama suursiivous vuodessa, muuten lähinnä ”ylläpitosiivouksia”.
Kyllä meillä ihan perussiistiä on, tavarapaljoutta on vähennetty, niin on helpompaa siivouskin. Jos ovikello soi, niin hyvin ehdin tuolien päällä mahdollisesti lojuvat vaatteet viedä piiloon.
Toki-sanaa käytetään yleisesti.
Joku vakiovauvailija ilmeisesti olettaa
kaikki 'tokilliset' minun teksteikseni.
Tässä langassa ei ole yhtään minulta.
E
Mä olen siisti, ja kotonani on jatkuvasti siistiä. EI ole murusia eikä astioita. Teen pikku juttuja päivittäin tekemättä niistä mitään suurempaa numeroa. Tiskit tiskaan heti. Ruoanvalmistustiskit ennen syömistä ja lautasen syömisen jälkeen. Kaksi ikkunaani pesen "ikkunanpesukaudella" viikon-parin välein. Jonkun mielestä tämä voi olla ihan sekopäistä, mutta kun koko ajan tekee, niin ei siihen mene kauaa aikaa ja tykkään muutenkin touhuilla jotain.
Tämä on ehkä jollain tapaa traumaperäistä, kun lapsuudenkotini oli aina kaaoksessa ja tavaraa oli hirveästi. Omassa kodissani olen karsinut kaiken ylimääräisen ja ylläpidän asuntoa jatkuvasti. Minulla on helpompi hengittää ja olen onnellinen näin.
Silti, en arvostele muiden koteja vaan kaikki saavat elää tavallaan. Mua ei kiinnosta onko sun aamun tiskit vielä altaassa tai murusia pöydällä. Olen kylässä SINUN vuoksesi, en asuntosi.
Mä asun yksin nykyään isossa omakotitalossa, lapset maailmalla. Olen työkyvyttömyyseläkkeellä ja en milään jaksa tätä taloa siivorta niinpaljon kuin tarvitsisi. Yläkertaa en tosin käytä, lapset silloin kun tulevat käymään. Pitäisi yrittää myydä tämä pois mutta huonosti kauppa käy.
En viihdy yhtään jos on epäsiistiä.
Muistan, kuinka komea
+10 vuotta vanhempi lääkärimies
oli kyläilemässä luonani.
'Harvoin tapaa naista, jonka
koti on siistimpi kuin sairaala.'
Näillä sanoin hän minun
silloista kotiani kehaisi.
Ihaili sisustustani päälle.
.
Tämä case alle 30 iässä.
Olen jo lapsesta ollut kodinpalvoja.
Eeltä hyvää huomenta.🖐
Aina on siistiä. Inhoan epäjärjestystä tai astioita pöydillä. Pidän myös muistisäännöstä, että kodissa täytyy olla aina sen verran siistiä, ettei hävetä vaikka kuka tupsahtaisi yllättäen kylään ja menisi vaikkapa vessaan, ei likaisuutta siis ikinä näkyvissä sielläkään.
Oma olo on kotona myös tietenkin parempi, kun ympärillä on kaunista ja puhdasta. Sama oli vaikka lapset oli pieniä, leluja tietenkin näkyvillä, muttei sotkua.
Usein epäsiisti, yksin kun pitää 200 neliöiden järjestystä kaiken muun ohella.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen siisti, ja kotonani on jatkuvasti siistiä. EI ole murusia eikä astioita. Teen pikku juttuja päivittäin tekemättä niistä mitään suurempaa numeroa. Tiskit tiskaan heti. Ruoanvalmistustiskit ennen syömistä ja lautasen syömisen jälkeen. Kaksi ikkunaani pesen "ikkunanpesukaudella" viikon-parin välein. Jonkun mielestä tämä voi olla ihan sekopäistä, mutta kun koko ajan tekee, niin ei siihen mene kauaa aikaa ja tykkään muutenkin touhuilla jotain.
Tämä on ehkä jollain tapaa traumaperäistä, kun lapsuudenkotini oli aina kaaoksessa ja tavaraa oli hirveästi. Omassa kodissani olen karsinut kaiken ylimääräisen ja ylläpidän asuntoa jatkuvasti. Minulla on helpompi hengittää ja olen onnellinen näin.
Silti, en arvostele muiden koteja vaan kaikki saavat elää tavallaan. Mua ei kiinnosta onko sun aamun tiskit vielä altaassa tai murusia pöydällä. Olen kylässä SINUN vuoksesi, en asuntosi.
Tämä voisi olla oma kirjoitukseni. Minulla myös tämä siisteydestä välillä vähän neuroottisuuksiinkin asti menevä toiminta on kaikuja menneisyydestä. Olen oppinut pahimmasta pois, mutta ihan samalla tavalla tiskaan kaiken aina heti, pyyhin pöydät useamman kerran päivässä ja kaikkea tuollaista kausisiivoamista teen myös useamman kerran "kaudessa".
Sitten taas muiden kotien siisteys ja vastaava ei häiritse minua millään tavalla saati, että arvostelisin muiden siisteyskäsityksiä. Poikkeuksena se jos olemme kaveriporukalla jonkun luona illanvietossa, niin siellä sitten vähän huomaamattanikin alan siivoamaan illan vieton aiheuttamia jälkiä hyvin nopeasti.
Nykyään kun ei ole enää tapana pelmahtaa kylään etukäteen ilmoittamatta en jaksa stressata. Siivoan toki jos vieraita tulossa. Kahden aikuisen koti on myös helpompi pitää puhtaana kuin vaikka lapsiperheessä ja mielestäni riittää että kerran päivässä illalla ennen nukkumaanmenoa siivoaa keittiön/ruokatilan. Meillä käy myös siivooja tekemässä kerran kuussa kunnon pesut, niin itse ei tarvitse itse kuin ylläpitää. Suosittelen jos siihen vaan on varaa!