Vauva 5kk ja uusi raskaus miten tästä selviää?

eli siinä oma kokemukseni.

Varmaan rankkaa tulee olemaan, mutta todella antoisaa! Onnea! Itse olsin toivonut samaa, mutta meillä kesti paljon kauemmin. Ajattele, miten kivaa lapsillasi on vähän myöhemmin, kun on noin pieni ikäero.

niin päärjäät tottakai.



Mutta jos tuntuu ettei oikasti vaan jaksa toista nyt niin olet tietenkin ihan oikeutettu aborttiin. Turha väkisin kehitellä itseään tilanteeseen missä ajaa itsensä ihan loppuun.



Tsemppiä valintoihin. Mitä mieltä mies on?

Raskasta se on mutta ihan mahtavaa kun ekasta vuodesta selviitte! ONNEA!!

Vaikein aika oli minusta se kun oksensin runsaasti kakkosta odottaessa.

Muuten meni ok. Ja olivat kumpikin kotihoidossa. En vienyt esikoista hoitoon.



Toinen oli helpompi hoitaa kun perusasiat oli jo selviä. Jos jotain ostaisin, mitä ei ollut niin sellaiset rattaat, missä vauvan saa koppaan ja makuuasentoon ja toinen voi istua. Nimittäin kuljin paljon kävelemällä siihen aikaan kaupassa ja perhekerhossa yms. Meillä ei ollut silloin toista autoa.



Silloin ei myöskään kantoliinoista tiedetty mitään. Luin jostain lehdestä tästä ja kehittelin itselleni sellaisen ja se oli hyvä systeemi ulkoillessa. Vauva oli 3 kuukautta kun tuli kesä. Panin sen kantoliinaan ja esikoisen kanssa kävelimme metsissä ja olimme puistossa yms. Liinassa oli helpompi kuljettaa joissain paikoissa kuin vaunuissa.



Onnea teille. Vahinkoraskaus muuttuu jonkin ajan päästä onnenpotkuksi. Esikoisemme ovat jo nyt 15v ja 14v ja toistensa parhaita kavereita. Lisää lapsiakin on tullut sen jälkeen, joten ei se aika mitenkään painajaismaista nähtävästi ollut.

selviät tai sitten et selviä.

mun tilaus on tullu sulle!!!!! vauva kans nyt 5kk ja toiveena oli toinen heti perään, mutta luonto on nyt eri mieltä.. pidä mulle peukkuja, mäkin pidän sulle! pärjäät varmasti hyvin :)

Rankkaa oli varsinkin pahoinvoinnin kanssa. Ja loppuvaiheessa kun pojalla alkoi uhmaakin näkymään :/

Hienosti ollaan selvitty ja isoveikka on täysin siskonsa pauloissa :D Mustasukkaisuutta ilmestyy silloin tällöin ja olen huomannut että jos ottaa esikoisen mukaan hommin niin se lievittää pahinta mustasukkaisuutta. Tällä siis tarkoitan että esikoinen vie vaipan roskikseen ja tuo äidille uuden. Osaa viedä vaatteet pyykkikoriin ja tuo pyytämättä tutin siskolle jos sisko alkaa huutaa.



Onnea vauvasta :D

Vaikein aika oli minusta se kun oksensin runsaasti kakkosta odottaessa. Muuten meni ok. Ja olivat kumpikin kotihoidossa. En vienyt esikoista hoitoon.

no et varmaankaan vienyt esikoista hoitoon ottaen huomioon minkä ikäinen vauva oli kyseessä...

vaan saivat kumpikin olla kotihoidossa.

Vaikein aika oli minusta se kun oksensin runsaasti kakkosta odottaessa. Muuten meni ok. Ja olivat kumpikin kotihoidossa. En vienyt esikoista hoitoon.

no et varmaankaan vienyt esikoista hoitoon ottaen huomioon minkä ikäinen vauva oli kyseessä...

Varmasti aluksi on raskasta mutta aikaa myöden helpottaa ja voi olla jopa helpompaa kuin yhden lapsen kanssa, kun lapsukaisista on seuraa toisilleen.

Älä mieti asioita turhan pitkälle, ota päivä kerrallaan. Asioilla on tapana kuitenkin jollaintapaa lutviintua.

ja voin vakuuttaa että hyvin selviät. Kaksi lasta tuntuu tämän rumban jälkeen aika helpolta jutulta.

Mies haluaa pitää lapsen mutta sanoo ymmärtävänsä jos haluan keskeytyksen.Sekava mieli.Riittääkö rakkautta molemmille lapsille jne...

Mies haluaa pitää lapsen mutta sanoo ymmärtävänsä jos haluan keskeytyksen.Sekava mieli.Riittääkö rakkautta molemmille lapsille jne...

Meillä lasten ikäero on 1v 3viikkoa. Ensimmäinen vuosi oli hmmm, melko väsyttävä..mutta nuorena jaksoi ;) Nyt lapset siis jo 11v ja 10v, hauskaa muistella noita aikoja...

Kolmas tuli kyllä sitten isommalla ikäerolla, vanhemmat lapset olivat tuolloin 4v ja 5v.

T. kolmen äiti

Mies haluaa pitää lapsen mutta sanoo ymmärtävänsä jos haluan keskeytyksen.Sekava mieli.Riittääkö rakkautta molemmille lapsille jne...

Parempi kasvattaa lapsi kiinan keisariksi ja naapureiden terroristiksi kuin jakaa rakkautta useammalle lapselle.

En tarkoita, etteikö äiti voisi pärjätä kahden pienen kanssa, vaan sitä, että kun turvaverkot olisivat kunnossa, sinun ei tarvitsisi vaivata mieltä asialla. Pystyykö miehesi pitämään isyyslomat, entä kuinka paljon vuosilomaa ja milloin? Tarvittaessa palkatontakin? Onko hänellä hankalat työajat tai paljon harrastuksia? Onko teillä isoäitejä lähettyvillä ja eläkkeellä, ovatko miten innokkaita auttamaan? Ehkä tunnet kotiäitejä, jotka voisivat tarvittaessa ottaa esikoista vaikka tunniksi silloin tällöin leikkimään? Jne.



Paljon Onnea! varmasti pärjäätte :)

Mä olen kade sulle, oikeesti! Meidän tyllerö on nyt kohta 11kk ja yritystä on ollut koko ajan et saatais toinen. Mut ei ole tärpännyt vieläkään. Nimenomaan haluttais pienellä ikäerolla lapset, mut luonto taitaa päättää toisin. Anna vaan vauvan tulla kun on tullakseen.

itse olin ihan samanlaisilla fiiliksillä. Onneks mies kannusti ja sanoi että kyllä me selvitään;)

Onneksi ensimmäinen raskaus oli helppo, ja niin oli toinenkin (sen jälkeen kun pahoinvointi loppui).

Lapsista oli tosilleen seuraa pian, ja pääsin joskus jopa helmpommalla kuin yksilapsiset kaverit.

Eka vuosi oli tosiaan rankka, kun oli 2 pientä..ja meidän laspet oli niin aamuvirkkuja. Univelkaa riitti, mutta siitäkin selviää;)



Olisimme kuyitenkin halunneet toisen lapsen pian, en olisi pystynyt tekemään keskytystä ja elämään sen asian kanssa. Mutta jokainen tekee tyylillään.



Tsemppiä kovasti :)



T. kolmen äiti (edelleen;)

Ihan jo esikoisenkin takia, hanki apua. Hänkin on vielä hyvin pieni pitkän aikaa.

ajatella, että mulla olis vuotta nuorempi sisarus muuten, mutta äiti oli vähän epävarma, jaksaako se rakastaa meitä kumpaakin.



Se varmaan kiittää siitä, että saa olla sen ainutlaatuisen rakkauden kohde, eikä ole sitä sisarusta olemassa.