Lue keskustelun säännöt.
miksi pitää ostaa niin kallis asunto, ettei pysty olemaan kotiäitinä?Vaan molempien mentävä töihin?
31.01.2011 |
Miksi kaiken pitää olla joillakin ihmisillä niin suurta? Kaksi autoa, iso talo, ulkomaanmatkoja 2 X vuodessa? Uusia merkkivaatteita.
Äidit menee töihin koska isät ei pysty kaikkea yksin maksamaan. Pienet vauvat ja taaperot joutuvat päiväkotiin.
Miksei voi elää vähän vaatimattomammin, ja pitää lapsia kotihoidossa?
Miksi joillekkin on niin tärkeetä, että saa ostaa kaikkea ja näyttää ulospäin että menee hyvin?
Kommentit (141)
tiedän kyllä ettei lapset hoidossa ole 24/7. Mutta kotäidillä on huomattavasti enemmän aikaa lapselle, kun työssäkäyvällä äidillä.
Kyllä ymmärrän jos on kertakaikkiaan rahallinen pakko mennä töihin. Mutta sitä en ymmärrä jossei haluta tulla toimeen vähän vähemmällä, jos miehen palkka on kuitenkin ihan ok. Vaan halutaan niin kamalasti ostaa kaikkea, isot talot, uudet autot, merkkivaatteita,turhia ulkomaanmatkoja, yms ulkoista millä halutaan viestittää että menee hyvin. Kun pienemmälläkin tulisi toimeen.
Miksi ei saisi? Ei sun lapset siitä kärsi jos muut ostelevat jotain vähän isompia juttuja? Kyllä mulla ainakin riittää paljon aikaa lapselleni vaikka olenkin töissä ja mies on töissä. Pääkin pysyy kasassa paremmin kun saa päivittäisin omaa aikaa töihin mennessä. Illat temmelletään minkä kerjetään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Mutta AP:n kirjoituksessa tulkitsinkin pointiksi sen, että on ihmisiä jotka materian tavoittelun takia venyttää itsensä liian ohuelle, kituvat paskamaisessa duunissa 8 h päivässä, istuvat ruuhkassa 1 h, huiskivat iltatoimet kirkuvien ja tappelevien lasten kanssa hermo kireällä, nukkuvat huonosti lyhyet yöunet ja aamulla sama uusiksi. Jos ainoa syy miksi näin tehdään, on se että halutaan päästä sinne etelän lomalle kaksi kertaa vuodessa ja halutaan shoppailla viikonloput lähikauppakeskuksessa rytkyjä, niin ei siinä minustakaan ole järkeä. Mutta tietysti jokainen päättää itse onko se sen arvoista."
Juuri tätä minä tarkoitin. Ja tätä ympärilläni olen nähnyt. Toki ymmärrän jos puolisona on hyvin pienituloinen mies, esim siivooja ja silloin ei miehen palkalla välttämättä pysty elämään.
Voisit otsikoida sitten aloituksesi niin, että ne kuvaavat sisältöä ja mielipidettäsi. Jos tämä oli se pääpointtisi, otsikko on jotain muuta kuten myös monet kommenttisi matkan varrella.
kaksi autoa on ja tonnime menee asumniseen. Ihan hyvin riittää yhden ihmisen tulot.
Me asuttiin 3 h + k :ssä kunnes esikoinen oli 9 vuotias. Mies opiskeli ja minun oli pakko mennä töihin kun lapset täyttivät vuoden. Kerran ollaan oltu yksi yö Tukholmassa ja kesällä parin yön reissu Suomessa (12 vuoden aikana) Kirpparit tuttuja, omat eväät töissä, pyörällä töihin ja pakollisena autona vanha ruosteinen Honda (säästettiin hitsauslaitteeseen, jotta mies voi välillä paikkailla autoa). Kenelläkään ei ollut omaa rauhaa. Nyt kumpikin töissä ja omakotitalo ja lapsilla omat huoneet. Kohta lähdetään ensimmäiselle lomamatkalle keskieurooppaan. Esikoista jo kiusattiin koulussa kun hänellä ei omaa huonetta, uusinta mallia puhelinta tai kun ei ollut matkustellut (luokkakaverit 2-3 pitkää ulkomaan matkaa vuodessa). Alakoululaisten maailma on raaka. Ja se kotonaolo ei kestä vain kahta vuotta, jos on useampi lapsi, tulee pitkä putki ilman eläkettä ja tippuu kyllä hektisen työelämän vauhdista, ei pääse koulutuksiin kun ei voi olla "varaamassa paikkaa" yms.
Meillä ei ole varaa ostaa edes pientä asuntoa. Nyt meitä on 5 henkeä ja asutaan vuokralla pienessä kolmiossa. Säästetään kaikessa ja silti on pakko lähteä äitiyslomalta töihin, että saadaan laskut maksettua. Vaatteitakaan ei ostella, vaan saadaan tuttavilta heidän lasten vaatteita ilmaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me asuttiin 3 h + k :ssä kunnes esikoinen oli 9 vuotias. Mies opiskeli ja minun oli pakko mennä töihin kun lapset täyttivät vuoden. Kerran ollaan oltu yksi yö Tukholmassa ja kesällä parin yön reissu Suomessa (12 vuoden aikana) Kirpparit tuttuja, omat eväät töissä, pyörällä töihin ja pakollisena autona vanha ruosteinen Honda (säästettiin hitsauslaitteeseen, jotta mies voi välillä paikkailla autoa). Kenelläkään ei ollut omaa rauhaa. Nyt kumpikin töissä ja omakotitalo ja lapsilla omat huoneet. Kohta lähdetään ensimmäiselle lomamatkalle keskieurooppaan. Esikoista jo kiusattiin koulussa kun hänellä ei omaa huonetta, uusinta mallia puhelinta tai kun ei ollut matkustellut (luokkakaverit 2-3 pitkää ulkomaan matkaa vuodessa). Alakoululaisten maailma on raaka. Ja se kotonaolo ei kestä vain kahta vuotta, jos on useampi lapsi, tulee pitkä putki ilman eläkettä ja tippuu kyllä hektisen työelämän vauhdista, ei pääse koulutuksiin kun ei voi olla "varaamassa paikkaa" yms.
Joka on "oma" eli lainaa on 200 000€. Sekin on niin suhteellista, missä asuu. Täällä, missä vuokra on helposti 1300-2000€ ei paljon tartte miettiä, onko lainaa otettava "yli varojen". Olen minä silti kotiäitinä muutaman vuoden ollut, mutta se sitten riittikin.
En mä tiedä, miksi kotiäitiydestä tässä vaahdotaan, voihan sitä jäädä toinen vanhemmista vaikka työttömäksikin. Silloinkin olisi pärjättävä niukemmilla tuloilla.
Ja ole oikeassa ap, aika monelle näyttää olevan joku muu tärkeämpää kuin ne omat lapset.
Niin, ne pitää kyllä saada, mutta joku muu hoitaa, kun MUN pitää saada sitä ja tätä.
( ja tähän "kaikki mulle nyt"- kastiin lasken myös ne äidit, jotka täällä kirjoittaa, että "olen parempi äiti kun olen töissä" )
Eikö mistään voi luopua saadakseen tilalle jotain korvaamatonta - rauhallista AIKAA oman pienen lapsen kanssa ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että kaikki äidit haluaa jäädä junnaamaan kotiäideiksi ja pudota työelämän kelkasta - ja jäädä täydellisesti miehen armoille?
Vain idiootti putoaa työelämän kelkasta muutamassa vuodessa. Ja miten niin jää miehen armoille?
Seli seli.
Teillä ei vain ole varaa.
joistakin kotiäideistä tulee neljän seinän sisällä idiootteja. Siinä on jo tarpeeksi syytä käydä välillä ihmisten ilmoilla ja työelämän heesteissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että aaveellä olisi jutun juurta?
Sinä leimaat työssäkäyvän äidin välinpitämättömäksi. En jaksa lukea kaikkia vastauksia, koska olen kyllästynyt tähän samaan jankutukseen.
Totta on, että pieni lapsi tarvitsee äitiään. Mutta tuskin se lapsi siellä hoidossa pilaantuu. Tekee hyvääkin tietyssä iässä jo erkaantua vanhemmista.
Ja minä haluan ostamallani asunnolla kerätä lapselleni omaisuutta, ettei hänen tarvitsisi aloittaa samasta tilanteesta kuin minä, eli sain kotoa lähtiessäni vain muutaman sata metriä etumatkaa.
Ja ei mun ammatissani olisi tarvinnut edes mennä takaisin, jos olisin ollut putkeen 3 vuotta kotona, 6 vuodesta puhumattakaan. Ala menee niin nopeasti eteenpäin, että saisi kouluttautua uudelleen, jos aikoisi töitä tehdä.
Toinen homma on se, että meillä oli juuri talo rakenteilla, kun saimme tietää odottavani kolmatta lastamme. Pakko oli rakentaa loppuun ja jossain piti asua sen jälkeenkin. Kolmen lapsen perheessä ei tullut mieleen muuttaa kolmioon, josta maksaisimme vuokraa muutaman satasen vähemmän kuin nyt lainaa+korkoja kuukaudessa. Toki muita asumiskuluja on nyt enemmän.
Itse viihdyn työssäni ja kaikki lapsemme ovat hyvin rakastettuja, myös päiväkotimme hoitajat osoittavat rakkautta lapsille :) Isommat jo olleet koulussa jo vuosia, pienin on päiväkodissa. Hoitopäivät pidämme max. 8 tunnissa ja ylimääräisiä vapaapäiviä on usein, kiitos isovanhempien. Samoin lomat lapset viettävät meidän kanssamme.
Mä en kyllä ymmärrä ap:n asennetta, että kaikkien pitäisi jäädä kotiin hoitamaan lapsia. Meille ei ole tärkeää näyttää kenellekään yhtään mitään, vaan elää niin, että koko perhe voi hyvin ja olemme onnellisia. Vaikka sitten niiden parin matkat kera :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
31:anteeksi mutta se tulee kylläkin yhteiskunnalle kalliimmaksi,että hoidatat lapsesi tarhassa puoli-ilmaiseksi.Tarhamaksuhan ei ollenkaan kata lasten hoitoa oikeesti!
Ei kannattaisi kytätä vain yhtä riviä talousluvuissa, vaan kokonaisuutta. Kokonaisuudessaan päivähoidosta ja siitä, että naiset voivat käydä töissä, on taloudellista hyötyä näin:
- työssäkäyvä maksaa veroja -> verotuloja
- työssäkäyvän palkalla on ostovoimaa -> verotuloja, hyvinvointia, työllisyyttä
- työssäkäyvä käyttää työterveyshuoltoa ja käy kotonaolevia enemmän yksityisellä -> ei kuormita julkisia terveyspalveluja -> säästöä kunnille
- päivähoitojärjestelmä työllistää valtavasti ihmisiä (hoitohenkilökunta, hallinto, kiinteistöjen ylläpito, keittäjät, siivoojat, kuljetukset jne) -> työllisyyttä, virkeyttä ja hyvinvointia kuntaan
- työssäkäyvien perheissä ei tarvita sossun tukia -> säästöjä kunnalle
- työssäkäyvissä perheissä on kotonaolevia vähemmän sosiaalisia ongelmia ja päihdeongelmia -> vähemmän kuormittamassa kunnan sote-palveluja -> säästöjä kunnalle
vaikka meillä onkin iso talo ja useampi auto.
Mutta vaatimattomasti elettiin 15 vuotta lapset kotona hoitaen, jotta tähän päästiin. Vieläkään ei matkustella eikä ole merkkivaatteita kuin kirppiksiltä joskus. Talo ei ole hieno uusi eikä kallisti rempattu, eikä ne autotkaan.
Mutta äiti on kotona ja muutenkin on mukavaa arkea meillä. Suosittelen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
31:anteeksi mutta se tulee kylläkin yhteiskunnalle kalliimmaksi,että hoidatat lapsesi tarhassa puoli-ilmaiseksi.Tarhamaksuhan ei ollenkaan kata lasten hoitoa oikeesti!
Ei kannattaisi kytätä vain yhtä riviä talousluvuissa, vaan kokonaisuutta. Kokonaisuudessaan päivähoidosta ja siitä, että naiset voivat käydä töissä, on taloudellista hyötyä näin:
- työssäkäyvä maksaa veroja -> verotuloja
- työssäkäyvän palkalla on ostovoimaa -> verotuloja, hyvinvointia, työllisyyttä
- työssäkäyvä käyttää työterveyshuoltoa ja käy kotonaolevia enemmän yksityisellä -> ei kuormita julkisia terveyspalveluja -> säästöä kunnille
- päivähoitojärjestelmä työllistää valtavasti ihmisiä (hoitohenkilökunta, hallinto, kiinteistöjen ylläpito, keittäjät, siivoojat, kuljetukset jne) -> työllisyyttä, virkeyttä ja hyvinvointia kuntaan
- työssäkäyvien perheissä ei tarvita sossun tukia -> säästöjä kunnalle
- työssäkäyvissä perheissä on kotonaolevia vähemmän sosiaalisia ongelmia ja päihdeongelmia -> vähemmän kuormittamassa kunnan sote-palveluja -> säästöjä kunnalle
Törkeitä jopa noi kaks viimeistä väitettä
anteeksi? 31:anteeksi mutta se tulee kylläkin yhteiskunnalle kalliimmaksi,että hoidatat lapsesi tarhassa puoli-ilmaiseksi.Tarhamaksuhan ei ollenkaan kata lasten hoitoa oikeesti!
En ole 31 mutta itse asiassa ei tule kalliimmaksi.
Tarhamaksu ei kata päivähoitokuluja, totta.
Päivähoitokulut taitavat olla noin tuhat euroa kuussa. Ja maksimi hoitomaksu, mitä siis esim. meidän perhe maksaisi, on 254 euroa.
Eroa siis 746 euroa.
Otetaan tästä pois kotihoidontuki ja paikallinen kuntalisä, jota minulle ei tarvitse maksaa. Yhteensä päälle 500 euroa mutta en jaksa nyt kaivella tarkkoja euroja.
Eroa jää 246 euroa.
Maksan tämän yli neljä kertaa yhteiskunnalle veroina joka kuukausi, kun olen töissä.
Eli on yli 700 euroa halvempaa, että käyn töissä kuin että olisin kotona.
Hämmentävää, että yhteiskunnalle on edullisempaa, että ihmiset ovat töissä eivätkä kotona. Vai onko sittenkään? ;)
varmaan tullu mieleen et kaikki äidit ei viihdy 3 vuotta kotona tai enemmänkin. Jotkut vain kaipaavat vuorovaikutusta vaikka lapset ovatkin tärkein asia heidän elämässään. Itse kuulun mm. tähän. Ja joo, vaikka olen sellainen ihminen että en viihdy kotona, silti hankittiin lapsi enkä kadu hetkeäkään ja rakastan lastani yli kaiken.
Ja kyllä mä ainakin haluan että omalla lapsella on kunnolliset vaatteet, hyvä koti. Ei se lapsi kuole siihen jos se päiväkotiin tai hoitoon joudu. Tää on tää ainainen väittely jäädäkkö kotiin vai mennäkkö töihin. Kummatkin on hyviä tapoja ja jokaisen tapa on erilainen, siitä ei voi kinastella ja kumpikaan tapa ei tarkoita että lapsista tulisi jotenkin erilaisia tai he kärsisivät jostain.
Mä en halua olla kotiäiti. Mö en halua olla vain lasten kanssa kotona vaan Mä haluan itselleni elämän. Mä haluan nauttia elämästä matkustelemalla ja asumalla kivassa kodissa ei ahtaasti.. Se on mun valinta..
Mä pimahtaisin kotiäitinä.. Mut siis tarkoituksena ei ole aliarvioda kotiäitejä, olette mahtavia jos jaksatte, minusta ei olisi siihen..
Mieheni opiskelee, opintotuki 300 e/kk ja satunnaisia työtuloja. Jos minä hoitaisin lasta kotona, saisimme lisäksi kotihoidontuen lisineen ja vähän asumistukea. Se riittää juuri ja juuri ruoan ja muiden välttämättömien tarvikkeiden ostamiseen - tietysti olettaen, että ei tule yllätyksiä: kodinkoneet pysyvät ehjinä, me myös, mikään maksu ei nouse yllättäen jne.
Näin elimmekin vuoden, ja se oli tiukkaa mutta ei mahdotonta. Lapsen täytettyä 2 menin osa-aikatyöhön. Lapsi on hoidossa mummolla. En todellakaan rikastu työlläni, mutta siitä jää sen verran ekstraa, että elämä kestää vähän yllätyksiäkin ja joskus jopa pientä ylellisyyttä kuten jonkin pienen reissun ystävien luokse tms.
Voi olla, että lapseni traumatisoituu, mutta itse nukun yöni paremmin, kun tiedän, että tilillä on vähän ylimääräistä. Uskon, että se on pidemmän päälle lapsenkin etu, ettei eletä ihan kädestä suuhun, stressaantuneina siitä, riittävätkö rahat.
31:anteeksi mutta se tulee kylläkin yhteiskunnalle kalliimmaksi,että hoidatat lapsesi tarhassa puoli-ilmaiseksi.Tarhamaksuhan ei ollenkaan kata lasten hoitoa oikeesti!
Ei kannattaisi kytätä vain yhtä riviä talousluvuissa, vaan kokonaisuutta. Kokonaisuudessaan päivähoidosta ja siitä, että naiset voivat käydä töissä, on taloudellista hyötyä näin:
- työssäkäyvä maksaa veroja -> verotuloja
- työssäkäyvän palkalla on ostovoimaa -> verotuloja, hyvinvointia, työllisyyttä
- työssäkäyvä käyttää työterveyshuoltoa ja käy kotonaolevia enemmän yksityisellä -> ei kuormita julkisia terveyspalveluja -> säästöä kunnille
- päivähoitojärjestelmä työllistää valtavasti ihmisiä (hoitohenkilökunta, hallinto, kiinteistöjen ylläpito, keittäjät, siivoojat, kuljetukset jne) -> työllisyyttä, virkeyttä ja hyvinvointia kuntaan
- työssäkäyvien perheissä ei tarvita sossun tukia -> säästöjä kunnalle
- työssäkäyvissä perheissä on kotonaolevia vähemmän sosiaalisia ongelmia ja päihdeongelmia -> vähemmän kuormittamassa kunnan sote-palveluja -> säästöjä kunnalle
Törkeitä jopa noi kaks viimeistä väitettä
Mutta olenko väärässä? Eikö muka sossun tukia myönnetä Enemmän niille, jotka ovat kotona?
Ja viimeinen. Noin se nyt vain menee kun katsotaan tilastollisesti ja laajasti. Ei se tarkoita, että niin olisi aina, mutta todellakin kotonaolevien perheissä on enemmän monenlaisia ongelmia kuin työssäkäyvien. Keskimäärin. Kaikki kun ei ensinnäkään Valitse kotiäitiytä, vaan se on lähinnä ainoa vaihtoehto. Ei ole koulutusta, ei ole työtä, työ ei kannata taloudellisesti tai työn ja perheen yhteensovittaminen on hyvin vaikeaa.
Edellinen jatkaa. Raivostuttavinta on sellainen ajatusmaailma, että jos töissä käy, se työ on sille ihmiselle maailman tärkein asia. Suurin osa työssäkäyvistä vanhemmista kun on tavallisia, rakastavia vanhempia, joille lapset ovat se tärkein asia elämässä. Kuten meilläkin, hoidosta huolimatta, he ovat suurimman osan ajastaan meidän kanssamme. Lasten hyvinvointiin panostetaan tosissaan ja koemme, että meillä on hyvät kyvyt, taidot ja motivaatio pyörittää perhe-elämää. Kotona on asiat hyvin, eikä vähiten sen vuoksi, että taloudellisia huolia on vähemmän. Kaikilla työ ei myöskään ole vastenmielistä, äärettömän stressaavaa ja vie kaikkea aikaa ja energiaa, mikä kuva ap:llä ilmeisesti on työstä.