miksi pitää ostaa niin kallis asunto, ettei pysty olemaan kotiäitinä?Vaan molempien mentävä töihin?

Tunnen monta äitiä jotka kiikuttaa heti 10 kk ikäisen vauvan hoitoon. Ja sitten heti ensimmäisen tilin tultua varataan ulkomaanmatka.Eli mennään töihin jotta olis varaa matkustella ja tehdä kaikkee muuta turhaa mitä rahalla saa. Ei lapsi välitä laatuajasta, että mennään pari kertaa vuodes ulkomaille ja siellä sitten maataan auringossa (ei edes terveellistä). vaan arkisesta yhdessäolosta lapset pitää, ei he kaipaa mitään ihmeellisiä kalliita asioita.



Kaikki tarvii olla niin suurta, iso talo, ulkomaanmatkoja yms.kun vois elää vähän niukemmin ja olla rento kotiäiti. Kiireinen työelämä stressaa ja tuo kiirettä - ja joillakin äideillä on hermot kireellä.

ennen lapsia ja maalla tarvii kaksi autoa. Olisko pitänyt laittaa talo myyntiin kun kuuli raskaudesta?

ärsyttää eniten nämä hurskastelijat, jotka suureen ääneen niiskuttavat, että tottakai mieluiten hoitaisivat itse lapsensa, mutta paljastuukin, että asian eteen ei ole tehty mitään. Eli niitä lainoja ja laskuja vain "tulee jostain". Paljosta olisi voinut säästää, jos vain olisi ollut motivaatiota. Suuremmalla sympatialla suhtaudun niihin, jotka suoraan sanovat haluavansa töihin ja haluvansa pitää korkeampaa elintasoa, onpa edes rehellistä. Ei lapsi päivähoidossa luultavasti pilalle mene, vaikka itse taas olen pitkän linjan kotiäiti.

ennen kaikkea äitien pitäisi hoitaa lapsia kotona?

Tunnen monta äitiä jotka kiikuttaa heti 10 kk ikäisen vauvan hoitoon. Ja sitten heti ensimmäisen tilin tultua varataan ulkomaanmatka.Eli mennään töihin jotta olis varaa matkustella ja tehdä kaikkee muuta turhaa mitä rahalla saa. Ei lapsi välitä laatuajasta, että mennään pari kertaa vuodes ulkomaille ja siellä sitten maataan auringossa (ei edes terveellistä). vaan arkisesta yhdessäolosta lapset pitää, ei he kaipaa mitään ihmeellisiä kalliita asioita. Kaikki tarvii olla niin suurta, iso talo, ulkomaanmatkoja yms.kun vois elää vähän niukemmin ja olla rento kotiäiti. Kiireinen työelämä stressaa ja tuo kiirettä - ja joillakin äideillä on hermot kireellä.

Kaikki ei vaan voi olla "rentoja kotiäitejä". Jos on oikeesti älykäs ja vaatii haasteita pysyäkseen pirteenä ja virkeenä, niin on todellakin parempi äiti lapsilleen töissäkäyvänä kuin kotiäitinä. Ja ne etelänreissut ym. hankinnat on sitten bonusta siihen tyydyttävän elämän päälle. Ootko ehkä kuitenkin vähän kademielellä liikkeelä ;)?

Siksi kun meillä ainakaan mies ei pystyisi yhtä aikaa hoitamaan lapsia+kotia. Nainen on taitavampi siinä yhdistämisessä.



Ja siksi kotihoito parempi, että lapsi saa kokea rakkauden. hoitopaikassa työntekijät tekee sitä vain rahan takia vaikka lapsista pitävätki. Mutta eivät rakasta. Lisäksi työssäkäynti stressaa ja aikaa ei lapselle enää ole niin paljoa.

Tarvittiin isompi asunto, sellainen loppuelämän koti, koska esikoinen menossa kouluun (nyt eskarissa), eikä haluta muuttaa hänen kouluaikanaan (itse vaihdoin kolme kertaa koulua ala-asteella enkä halua lasteni joutuvan kokemaan samaa). Itse olen ollut 1-vuotiaasta saakka päiväkodissa, ja hassua kyllä, sieltä ei ole samanlaisia traumaattisia muistoja kuin näistä ala-asteen koulujen ja ystäväpiirien vaihdoista.



Esikoinen meni päiväkotiin 1v8kk ikäisenä ja kuopus menee suunnilleen saman ikäisenä, kun hoitovapaani päättyy. Pidempään ei ole varaa olla kotona, mutta työni on joustavaa ja teen lyhyttä työpäivää, joten pitkiä aikoja ei tarvitse siellä tarhassa viettää (6 tuntia/pvä).



Niitä sopivia loppuelämän koteja ei tule ihan joka päivä vastaan enkä ymmärrä, miksi olisi pitänyt vaihtaa vielä kolmannen kerran asuntoa ja päiväkotia esikoisen kohdalla voidaksemme sitten taas kerran etsiä uutta kotia (vuokrasopimuksemme päättyi). Nyt ollaan asetuttu aloillemme, ja lapset saavat pysyvän ystäväpiirin.

Siksi kun meillä ainakaan mies ei pystyisi yhtä aikaa hoitamaan lapsia+kotia. Nainen on taitavampi siinä yhdistämisessä.

Ja siksi kotihoito parempi, että lapsi saa kokea rakkauden. hoitopaikassa työntekijät tekee sitä vain rahan takia vaikka lapsista pitävätki. Mutta eivät rakasta. Lisäksi työssäkäynti stressaa ja aikaa ei lapselle enää ole niin paljoa.

tossun kanssa edes olisi tehnyt lapsia, saati täällä haukkuisi muita...

Ennen kaikkea haluan käydä työssä. Tekisin osa-aikaista mieluusti, mutta se ei työntanantajalle käy.



Olen tyytyväinen elämääni, talooni ja työhöni, vaikka kotiäidiksi en pysty jäämään ja osa-aikaista työtä en saa.

Sitä uutta kotia ei tarvitse etsiä niin kaukaa, että joutuu vaihtaan koulua. Uuden kodin voi etsiä vaikka 5 km säteellä vanhasta kodista.

Rakastan lapsia yli kaiken, mutta kaikki kaipaavat omaakin elämää, joko töissä tai tarhassa.



Meillä kyllä isä on hyvin osannut hoitaa niin lapset kuin kodinkin.



Itse en ymmärrä, miten joku voi lorvailla vuosikausia kotona, mutta kukin taaplaa tyylillään.

ja lapsen hoitoon laittaminen. Joidenkin juttu vaan ei ole se kotiäitiys. Ja jos on vaikka yksityisyrittäjä ja haluaa palata takaisin töihin pian lapsen syntymän jälkeen! Eikä siitä mielestäni tarviste tuntea huonoa omaatuntoa. Syitä voi olla monia.

Sitä uutta kotia ei tarvitse etsiä niin kaukaa, että joutuu vaihtaan koulua. Uuden kodin voi etsiä vaikka 5 km säteellä vanhasta kodista.

Lähteä kolmen lapsen kanssa pienempään kämppään, jotta saa olla kotona nuorimman kanssa? Ja sitten taas vaihdetaan taloa, kun nuorin menee päiväkotiin? Äly hoi älä jätä

kerrostalo (toki huikeat viisi huonetta), eikä ainuttakaan ulkomaanmatkaa.

Äiti on mennyt töihin, koska äidillä on parempi palkka, korkea koulutus eikä mitään halua olla kotiäiti.

Miksi kaiken pitää olla joillakin ihmisillä niin suurta? Kaksi autoa, iso talo, ulkomaanmatkoja 2 X vuodessa? Uusia merkkivaatteita. Äidit menee töihin koska isät ei pysty kaikkea yksin maksamaan. Pienet vauvat ja taaperot joutuvat päiväkotiin. Miksei voi elää vähän vaatimattomammin, ja pitää lapsia kotihoidossa? Miksi joillekkin on niin tärkeetä, että saa ostaa kaikkea ja näyttää ulospäin että menee hyvin?

mutta toivon, että ap provoilee eikä hänen kaltaisia ihmisiä olisi olemassakaan. Siskoni ja parhaat ystäväni ovat menneet aikaisin töihin ja hyvin heidän lapset voivat. Itse nautin kotona olosta isossa jo maksetussa talossa.

niin jotku äidit on urakeskeisiä. Ei ole muotia olla pullantuoksuinen kotiäiti. Eikä sitä arvosteta nykyään.



Lapsia tehdään mutta laitetaan ne muiden hoidettaviksi. On väärin lasta kohtaan hankkia hänet jossei viitsi hoitaa vaan ura menee edelle.

Miten se selviää työnsä tekemisestä?

Mä en oikein usko, että päivähoitoon laittaminen estäisi lasta kokemasta "rakkautta". Mä olen kyllä rakastanut lapsiani siitä huolimatta, että olen käynyt töissä... mieskin on.

Eikä päiväkotityötä tehdä _vain_ rahan takia, sen verran huonot palkat siellä on. Mutta en mä silti edellytä, että ne mun lastani siellä rakastaisivat, kyllä se on vanhempien tehtävä.

Onneksi mun lapsista nuorinkin on jo koulussa, joten saan käydä töissä ihan hyvällä omallatunnolla.

Siksi kun meillä ainakaan mies ei pystyisi yhtä aikaa hoitamaan lapsia+kotia. Nainen on taitavampi siinä yhdistämisessä. Ja siksi kotihoito parempi, että lapsi saa kokea rakkauden. hoitopaikassa työntekijät tekee sitä vain rahan takia vaikka lapsista pitävätki. Mutta eivät rakasta. Lisäksi työssäkäynti stressaa ja aikaa ei lapselle enää ole niin paljoa.

Sitä uutta kotia ei tarvitse etsiä niin kaukaa, että joutuu vaihtaan koulua. Uuden kodin voi etsiä vaikka 5 km säteellä vanhasta kodista.

Missä päin asut? Meidän koti on sattumoisin 6 km:n päässä entisestä vuokra-asunnostamme. Välissä on kaksi koulupiiriä ja kymmeniä päiväkoteja.

Edellinen kotimme oli Etelä-Espoossa. Tiedätkö yhtään hintatasoa? Jos haluaa ostaa suuremman asunnon/talon, ei välttämättä ole todellakaan varaa jäädä samoille nurkille. Niitä sopivia koteja on myös tosi vähän myynnissä tietyillä alueilla. Kaksi vuotta etsittiin sitä kotia, ja seutu oli tarkkaan määritelty, vaikka välillä käytiin jopa 20 km:n päässä katsomassa, kun epätoivo iski. Niitä sopivia koteja (ja sopivan hintaisia) ei ihan joka niemessä ja notkossa kasva!

Onneksi omilla lapsillani on isä joka kykenee aivan samassa kuin minäkin huolehtimaan lapsistaan. Meidän perheessämme isän rooli on muutakin kuin olla spermapankki ja painaa niska limassa töitä jotta arvon vaimo saa maata kotona...

Rakastan työtäni. Miksi olisin turhaan ensin lukenut 6 vuotta lääkäriksi ja toiset 6 vuotta erikoislääkäriksi? Teen 6 tuntista päivää ainakin siihen saakka kun lapsi menee toiselle luokalle, nyt on 3 vuotias ja ollut 1.5-vuotiasaasta saakka päiväkodissa. Joo, on meillä iso talo, 2 autoa ja tehdään ulkomaanmatkoja. Me nautitaan elämästä, ihan koko perhe! Ja kyllä, rakastan lastani enemmän kuin mitään muuta vaikka töissä käynkin.