Mitä murresanoja et ole ymmärtänyt?

Piskoo, verskat, sukkela, kinnaa, turata, tuhdata, kräki, pillata eli tihuttaa, verryttelyhousut, jännä/erikoinen, kiristää/olla pieni, tehdä huonoa jälkeä töissä, hidastella/puuhata, keppi, sutata juotavalla. En sano että kaikki on aitoa Turkua, mutta noita olen kuullut ja käytän itse.

sanoi ruoan jälkeen "no nyt on kupu ravittu"

Ihmettelin kovasti miksi hän kertoo kaikille että hänen vittu on kupura?

Mies sitten selvensi kotimatkalla että anoppi tarkoitti sillä et vatsa on täynnä : )

Meilläpäin kupura on ihan oikea sana ja kai se vittukin on jonkun mielestä ihan oikea sana; )

Anoppisi yritti olla vain hauska. Ei Keski-Suomessa viitata vatsaan moukkamaisesti kupuna. Kuulostaa enemmän Aku Ankalta.

mieheni ei ymmärtäny kun puhuin takapakkarista ja stongasta. Oli ihan pihalla! Tarkottaa siis pyörässä sitä taka....telinettä ja sitä ohjaustankoo. Olen itse varsinaissuomessa syntynyt ja puhumaan oppinut ja pääkaupunkiseudulla aikuiseksi kasvant ja nyt savossa asun niin en ymmärrä aina pitä tyypit puhuu. Kiskobussi tarkoittaa junaa. Siis häh!? Jos ovi on reikelissä(?) niin se on kiinni muttei lukossa. Ja siis lörtsy oli kyllä sellanen kostea pieru meillä aina :D hauskaa kuunnella ku tyypit aluu lörtsyjä:D

Olen turkulainen, mutten ymmärtänyt mitä tarkoittaa sana kikenä kun bongasin sen turun murteella painetusta Aku Ankasta.

Oulusta siis en aivan oo kotosin, mutta siitä meleko läheltä. Mää käytän sannaa "ruukata". "Kehata" tarkottaa mulla kans "viitsiä", eli en esim. kehtaa lähtiä kauppaan. Lapista kotosin oleva täti sano aina "täältä käsin" nii se on jotenki juuttunu mullekki. Jokku kans nauraa kun lissään ylimääräsiä vokaaleita sanoihin mutta sitä vissiin tehhään muuallaki ko oulun seuvulla? Ja sitte tämmösiä ihan että mää piän kivvaa, ja juon maitua, mutta nää ei vissii aivan kuulunu tähän aiheeseen:D Joskus kans "jappasen"!



Oon kans ymmärtäny että eteläsä tai jossain muualla Suomesa ei ymmärretä sanaa "Pahki" esim "menin puuhun pahki". Mummielestä Suomen murteet on nii hauskoja:D

puhuu "krääsästä" kun jokin haisee voimakkaasti. Itse olen mieltänyt krääsän pikkuroinaksi, no, krääsäksi. Samalta alueelta ollaan eli Turusta, mutta minä olen oppinut alunperin krääsä-sanan käytön itäsuomalaiselta äidiltäni. Tiedä sitten...



Turun ulkopuolella on naureskeltu, kun olen käyttänyt "kui" ja tarkoittanut "miksi" ja näitä imperfektin isi-muotoja, nukkusin, kattosin jne.

Mun mies ei niitä helsinkiläisenä tajunnut .Se on siis keski-suomessa puinen tai muovinen kauha jolla saunassa heit2ellään löylyä tai pesuvettä.

meillä päin se on ihan löylykauha. Ikinä mitään nappuja kuullut :D

t. Turku

En nyt kaikkea mahollista muista, mutta täsä joitaki sanoja mitä ei oo ymmärretty jos oon käyttäny: loova, kommervenkki, hilipentööri, kööki, passeli, raijata, pahki, ronkeli, rotuaari, ruukata, rössypotut(=ruokaa), solokkuämpäri, äkkimakia, ölövi, pooki flakkaa.



En mää sitten nuita kauhiana enää sen jälkeen ole käyttänytkään kun eivät tunnu missään oikein ymmärtävän, ja on jo tuo Raahen murre vähän unohtunut tässä kun ikää on tullut lissää ja ei sitä ole käyttänyt :).

ketjun alkupäästä sanan "reikeli". Lapsuudessani sitä käytettiin yleisesti ja se tarkoitti, että esim. ovi on lukossa. Ja nimenomaan sellaisella vanhanaikaisella isolla avaimella kierrettävää lukkoa; ei mitään kerrostalon Abloyta!

Häätyy = Täytyy

(p)Ruukata = olla tapana

Visto = inhottava, ällöttävä

Emmie kehtaa = Ei jaksa, ei viitti

err...

Kyllä meillä Lapissa nolottaa silloin kun ei kehtaa, laiskottaa silloin kun ei viitsi.

Paljon täällä on ruotsalaisperäistä sanastoa, jotain kai saamestakin.

Mistä lie peräisin nulkata, saaloa ja naakia?

ainakin jossakin päin siellä; lykyt ovat silmukoita neuleessa! Hämeessä vartaat tarkoittavat katossa olevia leipävartaita tms., mutta jossakin päin Suomea kutsutaan neulepuikkoja vartaiksi!

Tuo nappo-sana, tarkoittaen pientä vesikauhaa eli kuuppaa, on myös Hameessä tuttu; tosin harvemmin käytetty.

Hauskoja nämä murresanat! Jatketaan ketjua....

En lukenut koko ketjua, saattaa olla että tämä oli jo täällä.

Mutta esimerkiksi Haminassa sanotaan, että ruoka on tuimaa, kun se on suolatonta.

Mutta Tampereella se on silloin suolaista ja maustettua.

Mitä te ajattelette sen olevan?

Tietääks kukaan mitä tarkoittaa:



-täräkkä

- päässilmänen

Ei ruuasta voi sanoa tuimaa! Ihmisen ilme voi olla tuima mutta ei ruoka mitenkään. Sitte jos se on suolaista ja maustettua niin se on tujua. Sitä oon mää kans kummastellu kun se jossain on just toisinpäin, et tuju on laimeaa. Aikamoisia sekaannuksia saa aikaseksi tämä kyllä :P



ja näin siis oulussa

- koppeotua

- romuska

- kehata vs. iletä

- anhiton

Tuttujahan nuo, jos ei muualta niin Päätalon kirjoista vaikka itse olenkin pohjoisempaa.

Kinkkaaminen on meillä yhdellä jalalla hyppimistä, ja otethan "völjhyn" tai "völhjyyn" riippuen siitä, mistä päin Lappia puhuja on.

sita kaytettiin mun lapsuudessa (Kymenlaaksossa) ja kylla se taisi nimenomaan sita tarkoittaa etta laitetaan oikein kunnolla lukkoon, eli onks se sitten takalukkoon? Ensin ovi kiinni (jolloin se on jo lukossa) ja sitten avaimella kaannetaan viela lisaa lukkoon.



'Sapissa' (pilkkujen kera) oli sama kuin vanhanaikainen ovi joka oli haalla 'lukossa'.

- mykrä

- korvo







T:savolainen

mutta mummo kun tarkoitti hiekkaa, sanoi santaa, esim. hiekkalaatikko oli santalaatikko. Muovi oli plastiikkia. Mummo kotoisin Viipurista.



Takahutlari= pyörän tarakka

- mykrä - korvo T:savolainen

mykrää, mutta korvo on soikko tai puinen astia jossa on yksi ikäänkuin kahva.

tänäpe ehtooste



= tänään illalla...:-)