Mitä murresanoja et ole ymmärtänyt?
Eli oletteko törmänneet murresanoihin, joita ette ole ymmärtäneet tai ne on tuntuneet tosi hassuilta?
Tai vaihtoehtosesti oletko itse käyttänyt sanaa, jota muut eivät ole tunteneet tai jonka merkityksestä olette saaneet kiistan aikaiseksi?
Perinteisiä tälläisiä taitaa olla hippa vs. natta. Omaan korvaan x-hipan turkulainen versio haaranatta kuullostaa kyllä enemmän kääpäsieneltä :D
Toisaalta tutut ei ole ymmärtäneet kun olen varoittanut että heillä on viilot auki... siis housujen vetoketju.
Kommentit (248)
Itse hämäläisenä käytän esim. seuraavia stadilaista miestä ihmetyttäneitä sanoja:
Konu
Köpsä
Pörtö
Virallista murretta meillä ei sitten olekaan, ainakaan enää. Sellaista yleiskieltä käytetään, joka on harmi.
Minä sanon löylykauhaa kuupaksi. Särä taas on Itä-Suomessa tarjottavaa perinteistä ruokaa (ainakin Lemillä josta puolikas suku kotoisin), lampaasta.
Paljon tuttuja sanoja löytyi listoiltanne, tiedä sitten onko merkitys sama... :)
Aina kun kerron että meinaan laittaa riättiä pöytään, niin eivät perkuleet osaa sitä arvostaa.
Eivät kai tiedä mistä on kyse.
mutta Satakunnassa oli sellaisia sanoja kuin
suuli ja tuffa
Suuli on jonkinlainen varasto?
tuffa on ilmeisesti isoisä?
lisäksi kun käännytään jonnekin, satakuntalainen sanoi poikkesin Ulvilaan eli käännyin Ulvilaan.
Lisäksi siellä hiljennetään kun lähdetään pois.
Yleensä kaikki sanoo "heivaan".
Heivata, heivaaminen on mielestäni vauhdin hiljentämistä
Ja krääsänä pidän (arvottomia) pikkutavaroita. Mutta sitten verbi krääsätä on sitä kun flunssassa jatkuvasti nenä vuotaa. :)
kaverini puhuu "krääsästä" kun jokin haisee voimakkaasti. Itse olen mieltänyt krääsän pikkuroinaksi, no, krääsäksi. Samalta alueelta ollaan eli Turusta, mutta minä olen oppinut alunperin krääsä-sanan käytön itäsuomalaiselta äidiltäni. Tiedä sitten...
Turun ulkopuolella on naureskeltu, kun olen käyttänyt "kui" ja tarkoittanut "miksi" ja näitä imperfektin isi-muotoja, nukkusin, kattosin jne.
..joten en tiedä, onko tähän jo vastattu. Linglottaminen on ovikellon soittamista ja pultut on housunlahkeet. :D
mutta Satakunnassa oli sellaisia sanoja kuin
suuli ja tuffaSuuli on jonkinlainen varasto?
tuffa on ilmeisesti isoisä?lisäksi kun käännytään jonnekin, satakuntalainen sanoi poikkesin Ulvilaan eli käännyin Ulvilaan.
Lisäksi siellä hiljennetään kun lähdetään pois.
Yleensä kaikki sanoo "heivaan".
Heivata, heivaaminen on mielestäni vauhdin hiljentämistä
-suuli ei ole käytössä pelkästään Satakunnassa ja se paremminkin on lato
-olen Porista kotoisin, mutta ikinä en ole "hiljentänyt" tuossa tarkoituksessa, enkä koskaan kuullutkaan
-porilainen saattaa sanoa "Hei vaan!" lähtiessään, siis kaksi eri sanaa, mutta heivaaminen tarkoittaa heittämistä tai esim tavaroiden viemistä kaatopaikalle "Nyt kyllä heivaan nuo romut pois!"
Mistäs päin sinä olet kotoisin?:)
on kakko, jolla tarkoitetaan leipää. Ja nimenomaan vaaleaa leipää, esim. ohrakakko. Jossain päin puhutaan rievästä tai rieskasta. Kakku on kyllä mun mielestä aina nimenomaan jokin makea leivonnainen.
tarkoittaa ainakin Hämeessä sitä, että käydään matkan varrella jossakin paikassa ja jatketaan sitten vielä matkaa. Tosin sitä joskus käytetään myös pikaisesta käynnistä esim. naapurissa, mutta ei niin, että olisi varta vasten menty kyläilemään.
Miun mummo on raahesta ja sanoo "pooki flakkaa" aina kun lippu on nostettu salkoon! ihan ihme touhua tuommoinen :)
minusta se on huuhdella, muista se on venyttää.
Ainakin oli vielä 20 v sitten pohjois-pirkanmaalla. Venyttämisestä samassa yhteydessä en ole kuullutkaan!
Kaikki ei tunnu ihan heti tajuavan/tietävän kun käytän sanaa rotvallinreuna,mikä se on.
esimerkiks se jalkakäytävän reunakivetys on rotvalli. tai tien reunakivetys.
jäpöstää - (auto) sutia, (liikkuen samalla eteenpäin)
kehata (jaksaa)
kehtuuttaa (laiskottaa)yläritsi (ylähylly, ylälaude saunassa)
riikkari (auton torvi)
ristaus (risteys)
ruveta, ruppeeminen (panna maate, asettua aloilleen)
kylypeä, kylpeä (saunoa; tullee karjalan sanasta kyly = sauna?)
Ristauksessa ei muuten passaa peretellä ;)
Tarakka on selvä pyörän...noh takatarakka jossa istutaan kyydissä:)
outo sana oli höljä - en vieläkään tiedä mitä se tarkoittaa. Siellä aikoinani ollessani töissä potilaat kertoivat milloin minkäkin tuntuvan höljältä.
Kinkata on hyppiä yhdellä jalalla ja tassi on kahvikupin aluslautanen..
Kehata on viitsimistä. Esim. Kehtaatko antaa lasin = viitsitkö antaa lasin..
Kinkata on ontua. Kehtaamisella taas on minun korvaani negatiivinen kaiku aina, koska meilläpäin kehtuuttaminen oli aina sitä että laiskottaa.
Siksipä joskus sain aikamoiset raivarit miehelle (on Juvalta alunperin) kun hän kysyi että "kehtaatko täyttää tiskarin?". Otin oikein ison herneen nenääni ja tokaisin että "minähän se täällä olen joka ei tee ikinä mitään". =D
Miehelle taas "viitsimisellä" on negatiivinen kaiku.
Itselläni sekoittuu puheeseen useampaa murretta, juurikin tuo savo-karjala on sellaista ettei oikein kukaan ymmärrä, ei savolaiset eikä karjalaiset. =)
"Toinna" on sellainen jota kukaan ei tunnu ymmärtävän, savolaisten lisäksi siis.
Etelä-suomalainen tuttuni ei ymmärtänyt myöskään käsitettä "ritsa", jolla siis tarkoitetaan alaikäistä tyttöä ja joissain tapauksissa myös täysi-ikäistä joka käyttäytyy kuin kakara.
Mutta en kyllä ymmärrä siitä puoliakaan. Ja kun puolison isä vielä oikein vääntää sitä prassaillakseen mulle :p
ruotsinkieleen pohjautuvaa, spora, fogeli jne. vähän kun osaa yhdistä nin ymmärtää paljon.
Lapsena koulussa leikittiin nattia ja hyppynarua viipotettiin.
Kartanolle eli ulos. Minusta se on hauska, onko oululainen murresana?
vasiten, tahallaan siis.
ja pahki on aika jännä muualla asuville, siitä kun ei voi yhtään päätellä mitä se meinaa :-)
Muutin Helsinkiin opiskelemaan ja menin kauppaan töihin. Asiakkaat halusivat ostaa stidejä, stendarin, stenkun tai olutta kaks flindaa. En tajunnut. Sitten kassavastaava käski skruudikselle. Olin taas pihalla.
Täällä vaikuttaa olevan myös joka kaupunginosalle oma lempinimi.
Ja kun en kehtaa kysyä mitä tarkoittavat...
No tosta natasta nyt vaan niin en minäkään sitä aivan koskaan ymmärtänyt pienenä kun serkut aina halusi leikkiä nattaa.
Ja ehtoo eli ilta. Ihmettelin aina pienenä éttä käykö mummini ja muut sukulaiset todella jokapäivä ja arkenakin ehtoollisella (ovat melko uskonnollisia, en sinänsä olisi niin paljon yllättynytkään). Koko ajan puhuivat ehtoosta yms. Mietin myös että miten muka jokapäivä sellaisen voi järjestä ja niin moni ihminen siellä käy ja kun oli vielä todella pieni paikkakunta kyseessä.
No en tästäkään koskaan suutani avannut, kyllä se sitten joskus selvisi.