Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Suurten ikäluokkien rutkutus ärsyttää
19.01.2011 |
Taas oli Hesarin mielipideosastolla jonkun eläkkeestään huolestuneen kuusikymppisen kirjoitus. Heitä on paljon ja heille pitää saada lisää toisten kustantamaa eläkerahaa, jotta heillä on varaa maksaa hoitonsa sitten, kun ovat raihnaisia. Perusteluna oli että he ovat kovasti tehneet töitä ja rakentaneet hienon yhteiskunnan ja jättävät kovasti perintöä lapsilleen. Nuoremmilla pitää olla sama velvollisuus maksaa edellisen ikäpolven eläkkeet niin kuin heilläkin aikanaan.
Kirjoittaja unohti tarkoituksella tai tahattomasti sen tosiasian, että suuret ikäluokat syövät kolmen sukupolven rahat: vanhempiensa, omansa ja lastensa. HE eivät jälleenrakentaneet Suomea sotien jälkeen vaan heitä edeltäneet ikäluokat tekivät sen. Suuret ikäluokat loivat byrokratian 20-miljoonaisen kansan tarpeisiin ja "työllistivät" itsensä sitä kautta. Heidän opinto- ja asuntovelkansa maksoivat itse itsensä inflaation ja säännöllisten devalvaatioiden avulla. He jäivät eläkkeelle niukin naukin kuusikymppisinä ja odotettavissa on 20+ mukavaa vuotta harrastaen, matkustaen ja viettäen mukavaa elämää. He synnyttivät todella pieniä ikäluokkia, koska oli kuulemma niin ikävä itse kasvaa suurissa perheissä. Nyt näiden merkittävästi pienempien ikäluokkien pitäisi maksaa heidän eläkkeensä ja vielä nostaa niitä, samalla kun he itse istuvat keräämänsä omaisuuden päällä. Lapset perivät ne ollessaan itse eläkeiässä.
Kommentit (125)
vaan nykyisen talouskehityksen, jossa voittoa on saatava hinnalla millä hyvänsä. Vielä 50-70-luvuilla oli vallalla eräänlainen työpaikka pitää huolen -mentaliteetti, jossa se johtaja todellakin tiesi alaistensa asioita, ja irtisanomisia tehtiin harvoin ja syystä. Nykyään keinotellaan irtisanomisilla, jotta saadaan alle 40-vuotiaat pätkätöihin kiinni (esim. Nokia). Nämä tyytyvät pieneen palkkaan eikä mitään ikälisiä tarvitse maksaa, kun yrityksessä työskentelevien työuran pituus on alle 5 vuotta. Johtamiskulttuuri on pielessä, samoin tämä voiton maksimointi hinnalla millä hyvänsä -idea.
Suurten ikäluokkien virallinen määrittely on vuodet 1947-1949, jolloin siis syntyi lähes 100 000 vauvaa/vuosi. Toki paljon vauvoja syntyi myös heti sotien jälkeen, jonka takia onkin monissa paikoissa laajennettu käsitys suurista ikäluokista heti sodan jälkeen aina tuohon vuoteen 1950 asti. Huippu oli kuitenkin nuo 47-49 vuodet.
Pieni historiapläjäys teille, hyvät valittajat ja pullamössösukupolven edustajat. Suurten ikäluokkien vanhemmat olivat keskimäärin köyhiä. Tekivät töitä ilman koulutusta, koska sodan jälkeen tarvittiin työntekijöitä ja koulut olivat monella 15-20-vuotiaalla jääneet haaveeksi sodan alettua. Sodan jälkeen haluttiin jo sitten perustaa perhe. Monet viljelivät pienen pientä tilaa, joka ei kunnolla elättänyt edes omaa perhettä. Alkoi rakennemuutos eli muutto maaseudulta kaupunkeihin, kun lapset lähtivät etsimään elantoa 50- ja 60-luvuilla kaupungeista (kun se kotitila ei elättänyt näitä lapsia eikä edes vanhempiakaan kunnolla). Nämä suuret ikäluokat kävivät koulunsa 40 oppilaan luokissa. Luokkatilat eivät riittäneet, joten varsinkin kaupungeissa koulua käytiin kahdessa vuorossa (aamu- ja iltavuorolaiset). Kun suuret ikäluokat lähtivät etsimään töitä ja opiskelupaikkaa, näitä sai todella hakea, asuntoja ei riittänyt kaikille, joten monet 60-luvun opiskelijat ja nuoret työntekijät asuivat asuntoloissa, joissa oli huoneessa kolmekin kerrossänkyä päällekkäin (näin ainakin naisten asuntolassa, miesten asuntolasta en ole nähnyt kuvia). RAtkasuksi asuntopulaan kehitettiin lähiöt ja betonikerrostalot, joissa oli jopa sisävessa! Luksusta suurille ikäluokille! Pienissä yksiöissä ja kaksioissa oli suurten ikäluokkien mielestä tilaa, koska olivat kotona jakaneet huoneensa muiden perheen lasten kanssa ja opiskeluaikoina asuntolassa monen muun kanssa.
Suuret ikäluokat tekivät töitä. Heidän työpanostaan arvostettiin, jaj vallalla oli ajatus siitä, että pitkäaikainen työntekijä on se paras työntekijä, ja tällaisia talossa pitkään olleita palkittiin. Vaikka työpaikkoja riitti (rakennustöihin, tehtaisiin yms.), oli myös työttömiä 70-luvun energiakriisin aikaan, työpaikan saatua oli kuitenkin turvallinen olo, koska yleensä vain virheen tehnyt joutui lähtemään.
Suuret ikäluokat eivät perinneet/tule perimään vanhemmiltaan mitään paria poikkeusta ehkä lukuunottamatta. He ovat menestyneet paremmin kuin vanhempansa, koska molemmat vanhemmat ovat olleet töissä ja lapset usein hoidossa. Palkkaa on säästetty siihen betoniasuntoon, jonka arvo on myöhemmin noussut kivasti, kun se betonilähiö onkin muuttunut keskustaksi (esim. Lauttasaari). Monella ehkä on liian suuri eläke. Mutta kyllä nämä suuret ikäluokat ovat tasan tarkkaan ansainneet leppoisat eläkepäivänsä. He ovat tarjonneet teille paljon paremman lapsuuden kuin mitä he itse ovat saaneet!
He ovat olelet päätämässä Suomen politiikasta nämä viime vuosikymmenet ja vaikuttavat siellä yhä ja vain omaksi edukseen.
He ovat sukupolvi, jotka riistivät omia vanhempiaan ja nyt lapsiaan myös.
Se on ahne sukupolvi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
JOKAISEN täytyisi tajuta, mitä tarkoittaa sanonta: "tyhjästä on paha nyhjästä".
Siis MYÖS suurten ikäluokkien. Ei ole mahdollista kustantaa ylisuuria eläkkeitä, moninkertaistuvia sairaanhoitokuluja yms. tämän kokoisten ikäluokkien verotuloilla. Kun ei ole mistä ottaa, niin silloin on pakko tehdä muutoksia.
Jos suuret ikäluokat olettavat meidän taikovan rahaa tyhjästä eli OTTAVAN KOKO AJAN LISÄÄ VALTIONVELKAA - saa heitä todellakin ihan syystä kutsua ITSEKKÄÄKSI SUKUPOLVEKSI.
mutta loppujen lopuksi - suhdannevaihteluista huolimatta - kyse on nyt siitä, että JOKAISEN täytyisi tajuta, mitä tarkoittaa sanonta: "tyhjästä on paha nyhjästä". Siis MYÖS suurten ikäluokkien. Ei ole mahdollista kustantaa ylisuuria eläkkeitä, moninkertaistuvia sairaanhoitokuluja yms. tämän kokoisten ikäluokkien verotuloilla. Kun ei ole mistä ottaa, niin silloin on pakko tehdä muutoksia. Jos suuret ikäluokat olettavat meidän taikovan rahaa tyhjästä eli OTTAVAN KOKO AJAN LISÄÄ VALTIONVELKAA - saa heitä todellakin ihan syystä kutsua ITSEKKÄÄKSI SUKUPOLVEKSI.
kun niin kovasti surkuttelit sitä. Tosiasiassa lähes kaikki 90-luvun laman aikaan nuoria aikuisia olleet ja sillooin työttömyydestä ja pätkätöistä kärsineet ovat ostaneet halvalla (ensi)asuntonsa ja asuvat nyt velattomissa taloissaan. Ja ovat ihan oikeissa töissäkin olleet kauan.
Sen sijaan nykypäivän pätkätyöläiselle ei näy valoa tunnelin päässä. Eikä mitään mahdollisuutta oman asunnon ostamiseen ole.
Meinaatko siis, että suhdannevaihtelutkin ovat suurten ikäluokkien juoni? Kyllä, meillä kävi onni, ostimme kerrostaloasuntomme vuonna 1995, maksoimme siitä 80 tuhatta euroa, arvo noussut niin, että sen arvo nyt on 180 tuhatta. Tosin mehän emme siitä mitään hyödy, koska emme voi asuntoa myydä ja hassata rahaa, eli arvonnousu on siinä mielessä vähän fiktiivistä. Lama kuitenkin edesauttoi siis meidän ensiasuntomme ostoa. Pari vuotta sitten näytti, että taas asuntojen hinnat laskevat. Naapuri myi asuntonsa 130 tuhannella eli n. 20 tonnia alle nykyhinnan. Älysitkö iskeä pari vuotta sitten ja hyödyntää hintojen notkahduksen? PS: jos hinnat aina vaan nousevat, niin silloinhan sinunkin nyt ostamasi asunnon hinta on noussut 16 vuodessa. Ei ehkä tuplaantunut, mutta veikkaan, että aika likellä. Jos siis ostat sen muuttopainekunnasta, kuten me stadista. Ei siis todellakaan kannata tässä nyt syyttää markkinatilanteesta ketään...
vaan nykyisen talouskehityksen, jossa voittoa on saatava hinnalla millä hyvänsä. Vielä 50-70-luvuilla oli vallalla eräänlainen työpaikka pitää huolen -mentaliteetti, jossa se johtaja todellakin tiesi alaistensa asioita, ja irtisanomisia tehtiin harvoin ja syystä. Nykyään keinotellaan irtisanomisilla, jotta saadaan alle 40-vuotiaat pätkätöihin kiinni (esim. Nokia). Nämä tyytyvät pieneen palkkaan eikä mitään ikälisiä tarvitse maksaa, kun yrityksessä työskentelevien työuran pituus on alle 5 vuotta. Johtamiskulttuuri on pielessä, samoin tämä voiton maksimointi hinnalla millä hyvänsä -idea. Suurten ikäluokkien virallinen määrittely on vuodet 1947-1949, jolloin siis syntyi lähes 100 000 vauvaa/vuosi. Toki paljon vauvoja syntyi myös heti sotien jälkeen, jonka takia onkin monissa paikoissa laajennettu käsitys suurista ikäluokista heti sodan jälkeen aina tuohon vuoteen 1950 asti. Huippu oli kuitenkin nuo 47-49 vuodet. Pieni historiapläjäys teille, hyvät valittajat ja pullamössösukupolven edustajat. Suurten ikäluokkien vanhemmat olivat keskimäärin köyhiä. Tekivät töitä ilman koulutusta, koska sodan jälkeen tarvittiin työntekijöitä ja koulut olivat monella 15-20-vuotiaalla jääneet haaveeksi sodan alettua. Sodan jälkeen haluttiin jo sitten perustaa perhe. Monet viljelivät pienen pientä tilaa, joka ei kunnolla elättänyt edes omaa perhettä. Alkoi rakennemuutos eli muutto maaseudulta kaupunkeihin, kun lapset lähtivät etsimään elantoa 50- ja 60-luvuilla kaupungeista (kun se kotitila ei elättänyt näitä lapsia eikä edes vanhempiakaan kunnolla). Nämä suuret ikäluokat kävivät koulunsa 40 oppilaan luokissa. Luokkatilat eivät riittäneet, joten varsinkin kaupungeissa koulua käytiin kahdessa vuorossa (aamu- ja iltavuorolaiset). Kun suuret ikäluokat lähtivät etsimään töitä ja opiskelupaikkaa, näitä sai todella hakea, asuntoja ei riittänyt kaikille, joten monet 60-luvun opiskelijat ja nuoret työntekijät asuivat asuntoloissa, joissa oli huoneessa kolmekin kerrossänkyä päällekkäin (näin ainakin naisten asuntolassa, miesten asuntolasta en ole nähnyt kuvia). RAtkasuksi asuntopulaan kehitettiin lähiöt ja betonikerrostalot, joissa oli jopa sisävessa! Luksusta suurille ikäluokille! Pienissä yksiöissä ja kaksioissa oli suurten ikäluokkien mielestä tilaa, koska olivat kotona jakaneet huoneensa muiden perheen lasten kanssa ja opiskeluaikoina asuntolassa monen muun kanssa. Suuret ikäluokat tekivät töitä. Heidän työpanostaan arvostettiin, jaj vallalla oli ajatus siitä, että pitkäaikainen työntekijä on se paras työntekijä, ja tällaisia talossa pitkään olleita palkittiin. Vaikka työpaikkoja riitti (rakennustöihin, tehtaisiin yms.), oli myös työttömiä 70-luvun energiakriisin aikaan, työpaikan saatua oli kuitenkin turvallinen olo, koska yleensä vain virheen tehnyt joutui lähtemään. Suuret ikäluokat eivät perinneet/tule perimään vanhemmiltaan mitään paria poikkeusta ehkä lukuunottamatta. He ovat menestyneet paremmin kuin vanhempansa, koska molemmat vanhemmat ovat olleet töissä ja lapset usein hoidossa. Palkkaa on säästetty siihen betoniasuntoon, jonka arvo on myöhemmin noussut kivasti, kun se betonilähiö onkin muuttunut keskustaksi (esim. Lauttasaari). Monella ehkä on liian suuri eläke. Mutta kyllä nämä suuret ikäluokat ovat tasan tarkkaan ansainneet leppoisat eläkepäivänsä. He ovat tarjonneet teille paljon paremman lapsuuden kuin mitä he itse ovat saaneet!
He ovat olelet päätämässä Suomen politiikasta nämä viime vuosikymmenet ja vaikuttavat siellä yhä ja vain omaksi edukseen. He ovat sukupolvi, jotka riistivät omia vanhempiaan ja nyt lapsiaan myös. Se on ahne sukupolvi.
Suuret sukupolvet ovat ollee eläkkeellä jo 2-6 vuotta. Miksi pätkätyöläisyys ei ole poistunut? Mietipä sitä.
Ei pätkätyöläisyydestä voi sukupolvisotaa syyttää, vaan pääoman ahneutta. Pätkätyöläinen on yrityksille kiva, koska hänen sopimuksensa voi seuraamuksitta jättää uusimatta ja usein vielä työsuhde-edutkin ovat karsitut. Pätkätyöläinen on nöyrä ja joustava, koska pelkää työnsä jatkuvuuden puolesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Heitä on paljon ja heille pitää saada lisää toisten kustantamaa eläkerahaa". Siitähän nyt keskustellaan.
mehän ei tiedetä, mitä se mielipidekirjoittaja edes esitti.
nyt 60-70 -vuotiaat ovat saaneet asuntonsa tosi halvalla ja hyötyneet asuntojen hintojen noususta. Ei voi mitenkään verrata nuoriin, jotka nyt ostavat ensiasuntojaan! Mutta kyllä tuon ikäisissäkin on paljon tosi pienituloisia, jolla ei ole omaisuutta kertynyt ja tulot riittää just just elämiseen. Tuon ikäiset ei todellakaan ole mitään yhtenäistä massaa.
Yhden virheen tuon ikäiset ovat tehneet, nimittäin synnyttäneet liian vähän lapsia (ei kaikki). Kaksi tai kolme lasta per perhe ei riitä! Tekeekö meidän ikäluokka saman virheen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun niin kovasti surkuttelit sitä. Tosiasiassa lähes kaikki 90-luvun laman aikaan nuoria aikuisia olleet ja sillooin työttömyydestä ja pätkätöistä kärsineet ovat ostaneet halvalla (ensi)asuntonsa ja asuvat nyt velattomissa taloissaan. Ja ovat ihan oikeissa töissäkin olleet kauan. Sen sijaan nykypäivän pätkätyöläiselle ei näy valoa tunnelin päässä. Eikä mitään mahdollisuutta oman asunnon ostamiseen ole.
Meinaatko siis, että suhdannevaihtelutkin ovat suurten ikäluokkien juoni? Kyllä, meillä kävi onni, ostimme kerrostaloasuntomme vuonna 1995, maksoimme siitä 80 tuhatta euroa, arvo noussut niin, että sen arvo nyt on 180 tuhatta. Tosin mehän emme siitä mitään hyödy, koska emme voi asuntoa myydä ja hassata rahaa, eli arvonnousu on siinä mielessä vähän fiktiivistä. Lama kuitenkin edesauttoi siis meidän ensiasuntomme ostoa. Pari vuotta sitten näytti, että taas asuntojen hinnat laskevat. Naapuri myi asuntonsa 130 tuhannella eli n. 20 tonnia alle nykyhinnan. Älysitkö iskeä pari vuotta sitten ja hyödyntää hintojen notkahduksen? PS: jos hinnat aina vaan nousevat, niin silloinhan sinunkin nyt ostamasi asunnon hinta on noussut 16 vuodessa. Ei ehkä tuplaantunut, mutta veikkaan, että aika likellä. Jos siis ostat sen muuttopainekunnasta, kuten me stadista. Ei siis todellakaan kannata tässä nyt syyttää markkinatilanteesta ketään...
Minä taas väitän, että puhut skeidaa. Tiedän sen verran monia, joilla ei vieläkään ole vakiduunia, siis 40+ -iässä, asunnosta puhumattakaan.
Ota huomioon, että et sinäkään tiedä, miten elät minun iässäni. Ties vaikka kuinkakin hyväpalkkaisessa duunissa ja asut omassa asunnossasi. Eiköhän se kuulukin mennä niin, että iän myötä ura kehittyy ja pätäkkää kertyy, MIKSI ihmeessä vastavalmistuneelle pitäisikään kaikki langeta nenun eteen kuin manulle illallinen?
PS: en erityisesti surkutellut ikäluokkaani muuten kuin sikäli, että ihan objektiivisestikin mitaten meidän työllistymisemme oli paljon vaikeampaa kuin nyt. Sen varmaan myönnät.
vaan kyllä siellä on kyseessä ihan elävät ihmiset, jotka näitä päätöksiä tekevät. Ja pätkätyöläisyys on nimenomaan suurten ikäluokkaa olevien ihmisten ahneudesta seurannut ilmiö.
vaan nykyisen talouskehityksen, jossa voittoa on saatava hinnalla millä hyvänsä. Vielä 50-70-luvuilla oli vallalla eräänlainen työpaikka pitää huolen -mentaliteetti, jossa se johtaja todellakin tiesi alaistensa asioita, ja irtisanomisia tehtiin harvoin ja syystä. Nykyään keinotellaan irtisanomisilla, jotta saadaan alle 40-vuotiaat pätkätöihin kiinni (esim. Nokia). Nämä tyytyvät pieneen palkkaan eikä mitään ikälisiä tarvitse maksaa, kun yrityksessä työskentelevien työuran pituus on alle 5 vuotta. Johtamiskulttuuri on pielessä, samoin tämä voiton maksimointi hinnalla millä hyvänsä -idea. Suurten ikäluokkien virallinen määrittely on vuodet 1947-1949, jolloin siis syntyi lähes 100 000 vauvaa/vuosi. Toki paljon vauvoja syntyi myös heti sotien jälkeen, jonka takia onkin monissa paikoissa laajennettu käsitys suurista ikäluokista heti sodan jälkeen aina tuohon vuoteen 1950 asti. Huippu oli kuitenkin nuo 47-49 vuodet. Pieni historiapläjäys teille, hyvät valittajat ja pullamössösukupolven edustajat. Suurten ikäluokkien vanhemmat olivat keskimäärin köyhiä. Tekivät töitä ilman koulutusta, koska sodan jälkeen tarvittiin työntekijöitä ja koulut olivat monella 15-20-vuotiaalla jääneet haaveeksi sodan alettua. Sodan jälkeen haluttiin jo sitten perustaa perhe. Monet viljelivät pienen pientä tilaa, joka ei kunnolla elättänyt edes omaa perhettä. Alkoi rakennemuutos eli muutto maaseudulta kaupunkeihin, kun lapset lähtivät etsimään elantoa 50- ja 60-luvuilla kaupungeista (kun se kotitila ei elättänyt näitä lapsia eikä edes vanhempiakaan kunnolla). Nämä suuret ikäluokat kävivät koulunsa 40 oppilaan luokissa. Luokkatilat eivät riittäneet, joten varsinkin kaupungeissa koulua käytiin kahdessa vuorossa (aamu- ja iltavuorolaiset). Kun suuret ikäluokat lähtivät etsimään töitä ja opiskelupaikkaa, näitä sai todella hakea, asuntoja ei riittänyt kaikille, joten monet 60-luvun opiskelijat ja nuoret työntekijät asuivat asuntoloissa, joissa oli huoneessa kolmekin kerrossänkyä päällekkäin (näin ainakin naisten asuntolassa, miesten asuntolasta en ole nähnyt kuvia). RAtkasuksi asuntopulaan kehitettiin lähiöt ja betonikerrostalot, joissa oli jopa sisävessa! Luksusta suurille ikäluokille! Pienissä yksiöissä ja kaksioissa oli suurten ikäluokkien mielestä tilaa, koska olivat kotona jakaneet huoneensa muiden perheen lasten kanssa ja opiskeluaikoina asuntolassa monen muun kanssa. Suuret ikäluokat tekivät töitä. Heidän työpanostaan arvostettiin, jaj vallalla oli ajatus siitä, että pitkäaikainen työntekijä on se paras työntekijä, ja tällaisia talossa pitkään olleita palkittiin. Vaikka työpaikkoja riitti (rakennustöihin, tehtaisiin yms.), oli myös työttömiä 70-luvun energiakriisin aikaan, työpaikan saatua oli kuitenkin turvallinen olo, koska yleensä vain virheen tehnyt joutui lähtemään. Suuret ikäluokat eivät perinneet/tule perimään vanhemmiltaan mitään paria poikkeusta ehkä lukuunottamatta. He ovat menestyneet paremmin kuin vanhempansa, koska molemmat vanhemmat ovat olleet töissä ja lapset usein hoidossa. Palkkaa on säästetty siihen betoniasuntoon, jonka arvo on myöhemmin noussut kivasti, kun se betonilähiö onkin muuttunut keskustaksi (esim. Lauttasaari). Monella ehkä on liian suuri eläke. Mutta kyllä nämä suuret ikäluokat ovat tasan tarkkaan ansainneet leppoisat eläkepäivänsä. He ovat tarjonneet teille paljon paremman lapsuuden kuin mitä he itse ovat saaneet!
He ovat olelet päätämässä Suomen politiikasta nämä viime vuosikymmenet ja vaikuttavat siellä yhä ja vain omaksi edukseen. He ovat sukupolvi, jotka riistivät omia vanhempiaan ja nyt lapsiaan myös. Se on ahne sukupolvi.
Suuret sukupolvet ovat ollee eläkkeellä jo 2-6 vuotta. Miksi pätkätyöläisyys ei ole poistunut? Mietipä sitä.Ei pätkätyöläisyydestä voi sukupolvisotaa syyttää, vaan pääoman ahneutta. Pätkätyöläinen on yrityksille kiva, koska hänen sopimuksensa voi seuraamuksitta jättää uusimatta ja usein vielä työsuhde-edutkin ovat karsitut. Pätkätyöläinen on nöyrä ja joustava, koska pelkää työnsä jatkuvuuden puolesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
He synnyttivät todella pieniä ikäluokkia, koska oli kuulemma niin ikävä itse kasvaa suurissa perheissä.
Todiste:
http://www.stat.fi/tup/verkkokoulu/data/vt/05/08/index.html
Sieltä se kuviossa ilmaantuu esiin (malta ensin hetki) kun 60-luvulla syntyneet eli suurten ikäluokkien lapset tulee kuvioon uutena leveämpänä kuviona, kunnes taas hitaasti ikäluokat pienenee. Eli on tällainen toinen "suuri ikäluokka" piilossa tässä yhteiskunnassa eli isojen ikäluokkien lapset eli me 60-luvulla syntyneet. Odotamme vain hetkeä, jolloin meitä on eniten! Ja sitten valtaamme tämän yhteiskunnan! Vallankumous siis tulossa, kunhan ollaan ensin saatettu hautaan vanhempamme ja peritty heiltä hulppea omaisuus!
kun niin kovasti surkuttelit sitä. Tosiasiassa lähes kaikki 90-luvun laman aikaan nuoria aikuisia olleet ja sillooin työttömyydestä ja pätkätöistä kärsineet ovat ostaneet halvalla (ensi)asuntonsa ja asuvat nyt velattomissa taloissaan. Ja ovat ihan oikeissa töissäkin olleet kauan.
Sen sijaan nykypäivän pätkätyöläiselle ei näy valoa tunnelin päässä. Eikä mitään mahdollisuutta oman asunnon ostamiseen ole.
Meinaatko siis, että suhdannevaihtelutkin ovat suurten ikäluokkien juoni? Kyllä, meillä kävi onni, ostimme kerrostaloasuntomme vuonna 1995, maksoimme siitä 80 tuhatta euroa, arvo noussut niin, että sen arvo nyt on 180 tuhatta. Tosin mehän emme siitä mitään hyödy, koska emme voi asuntoa myydä ja hassata rahaa, eli arvonnousu on siinä mielessä vähän fiktiivistä. Lama kuitenkin edesauttoi siis meidän ensiasuntomme ostoa. Pari vuotta sitten näytti, että taas asuntojen hinnat laskevat. Naapuri myi asuntonsa 130 tuhannella eli n. 20 tonnia alle nykyhinnan. Älysitkö iskeä pari vuotta sitten ja hyödyntää hintojen notkahduksen? PS: jos hinnat aina vaan nousevat, niin silloinhan sinunkin nyt ostamasi asunnon hinta on noussut 16 vuodessa. Ei ehkä tuplaantunut, mutta veikkaan, että aika likellä. Jos siis ostat sen muuttopainekunnasta, kuten me stadista. Ei siis todellakaan kannata tässä nyt syyttää markkinatilanteesta ketään...
tai on juuri irtisanottu yt-neuvottelujen tuloksena. Tosiasiassa moni 40+ ikäinen elää niukemmin ja köyhemmin kuin omat vanhempansa. Monella ei ole mitään mahdollisuutta rahallisesti auttaa vanhempiaan, kuten yleensä sukupolvien ketjussa on ollut tapana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nimim. suurin osa tutuista tekee 3-9 kk pätkissä töisä, koutus FM tai FT.
PS: en erityisesti surkutellut ikäluokkaani muuten kuin sikäli, että ihan objektiivisestikin mitaten meidän työllistymisemme oli paljon vaikeampaa kuin nyt. Sen varmaan myönnät.
ei ole varaa moneen lapseen. Hyvä kun saa yhden tarhamaksut epävarmoilla minipalkoilla maksettua, (vuokra)katon pään päälle ja ruokaa pöytään.
Kyllä kouluttautunut aina töitä saa!
Yhden virheen tuon ikäiset ovat tehneet, nimittäin synnyttäneet liian vähän lapsia (ei kaikki). Kaksi tai kolme lasta per perhe ei riitä! Tekeekö meidän ikäluokka saman virheen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhden virheen tuon ikäiset ovat tehneet, nimittäin synnyttäneet liian vähän lapsia (ei kaikki). Kaksi tai kolme lasta per perhe ei riitä! Tekeekö meidän ikäluokka saman virheen?
auttaisi ikäluokkaamme muutaman vuoden päästä, kun viimeistään täytyy toden teolla alkaa maksaa suurten ikäluokkien eläkkeitä? Lapset tuottavat valtiolle pääomaa vasta pitkälti lähempänä kolmeakymppiä, eli haluammeko ajaa itsemme tilanteeseen jossa meillä on sekä valtava eläkeläisten armeija että massa pieniä päiväkoti-ikäisiä ruokittavanamme samaan aikaan?
mutta jonkun on tulevaisuudessa maksettava myös meidän eläkkeemme! Sitten itketään kun ei ole ketään niitä maksamassa, kun lapsia syntyi liian vähän..
mutta jonkun on tulevaisuudessa maksettava myös meidän eläkkeemme! Sitten itketään kun ei ole ketään niitä maksamassa, kun lapsia syntyi liian vähän..
Tällä hetkellä maahamme syntyy reilut 1,8 lasta per nainen. Korvaava taso on 2,1 joten ero ei todellakaan ole yhtä suuri kuin mitä suurten ikäluokkien ja heidän vanhempiensa välillä, jolloin vastaavat luvut olivat 3,5 ja 1,5.
1945-1953 syntyneet ovat olleet hedelmällisimmässä iässä suunnilleen 1965 - 1985. Heistä iso osa eivät tehneet lapsia kovin nuorina, kiitos uuden keksinnön - e-pillerin. Juuri vuoden 1975 kohdalla syntyvyys on pienimmillään kuin koskaan, vaikka synnytysikäisiä olisi enemmän kuin koskaan.
He synnyttivät todella pieniä ikäluokkia, koska oli kuulemma niin ikävä itse kasvaa suurissa perheissä.
Ap on väärässä ainakin yhdessä asiassa: Todiste:
<a href="http://www.stat.fi/tup/verkkokoulu/data/vt/05/08/index.html" alt="http://www.stat.fi/tup/verkkokoulu/data/vt/05/08/index.html">http://www.stat.fi/tup/verkkokoulu/data/vt/05/08/index.html</a>Sieltä se kuviossa ilmaantuu esiin (malta ensin hetki) kun 60-luvulla syntyneet eli suurten ikäluokkien lapset tulee kuvioon uutena leveämpänä kuviona, kunnes taas hitaasti ikäluokat pienenee. Eli on tällainen toinen "suuri ikäluokka" piilossa tässä yhteiskunnassa eli isojen ikäluokkien lapset eli me 60-luvulla syntyneet. Odotamme vain hetkeä, jolloin meitä on eniten! Ja sitten valtaamme tämän yhteiskunnan! Vallankumous siis tulossa, kunhan ollaan ensin saatettu hautaan vanhempamme ja peritty heiltä hulppea omaisuus!
Tällä hetkellä maahamme syntyy reilut 1,8 lasta per nainen. Korvaava taso on 2,1 joten ero ei todellakaan ole yhtä suuri kuin mitä suurten ikäluokkien ja heidän vanhempiensa välillä, jolloin vastaavat luvut olivat 3,5 ja 1,5.
Tässä pähkinänkuori:
Suurten ikäluokkien äiti synnytti 3,5 lasta
Suurten ikäluokkien nainen synnytti 1,5 lasta
Suurten ikäluokkien lapsi synnyttää 1,8 lasta
tuo syntyvyys ole riittävä nykyiselläänkään.
Alue: Aihe vapaa
mutta loppujen lopuksi - suhdannevaihteluista huolimatta - kyse on nyt siitä, että JOKAISEN täytyisi tajuta, mitä tarkoittaa sanonta: "tyhjästä on paha nyhjästä".
Siis MYÖS suurten ikäluokkien. Ei ole mahdollista kustantaa ylisuuria eläkkeitä, moninkertaistuvia sairaanhoitokuluja yms. tämän kokoisten ikäluokkien verotuloilla. Kun ei ole mistä ottaa, niin silloin on pakko tehdä muutoksia.
Jos suuret ikäluokat olettavat meidän taikovan rahaa tyhjästä eli OTTAVAN KOKO AJAN LISÄÄ VALTIONVELKAA - saa heitä todellakin ihan syystä kutsua ITSEKKÄÄKSI SUKUPOLVEKSI.