Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Olen pettynyt ja vihainenkin - unikoulu ei sopinutkaan meidän perheelle. :(
13.01.2011 |
Pidimme vauvalle pari kuukautta sitten tassu-unikoulun, koska hän oli alkanut nukkua ainoastaan tissi suussa. Vauva oli tuolloin 8 kk.
Olin siihen asti hoitanut vauvaa hyvin pitkälti vaiston varassa, tuijottelematta liikaa oppikirjoja. Uniasian kanssa päädyin kuitenkin soittamaan paikalliselle unikouluohjaajalle ja kysymään neuvoja.
Ohjaaja olikin tiukka täti, joka antoi selkeät ja napakat ohjeet siitä, mitä kuuluu tehdä ja mitä ehdottomasti ei. Ehdottomia ei-kategorian asioita olivat mm. ei syliin, ei varsinkaan viereen, eikä imetystä koskaan sängyssä. Itse asiassa ohjaaja jopa ehdotti imetyksen lopettamista kokonaan (!!), mistä hieman pöyristyin jo silloin. Samoin särähti korvaan ehdotus siirtää vauva nukkumaan omaan huoneeseen.
Muutamassa yössä pahimmat huudot vähenivät merkittävästi, mutta ei öistä mitään ehjiä tullut. Vauvaa oli noustava tassuttamaan useita kertoja vielä viikkojenkin jälkeen. Vauva myös alkoi heräillä hirveän aikaisin, neljän ja kuuden välillä. Koska imetys ennen aamupuuroa (ja varsinkin sängyssä) oli ehdottomasti kiellettyä, nousin sitkeästi vauvan kanssa aamuyöstä puuroa syömään. Vauva huusi, hieroi silmiään ja söi vain muutaman lusikallisen. Hän oli joka aamu aivan rättiväsynyt, kunnes pääsi päiväunille.
Jossain vaiheessa aloin kyseenalaistaa aamuimetyskiellon, ja aloin imettää vauvaa sängyssä noin klo 5-6 aamulla. Sen voimalla vauva nukkui vielä tunnin, heräsi virkeänä, jaksoi syödä aamupuuron ja leikkiä iloisena päiväuniin asti.
Olisin mielelläni jatkanut tällä linjalla, mutta sitten vauva, minä ja mies kaikki sairastuimme kovaan flunssaan. Korkean kuumeen ja horkan keskellä luistin hienoista imettämättömyysperiaatteistani ja annoin vauvalle yölläkin rintaa aina kun hän pyysi sitä. Vesi ei kelvannut mukista eikä pullosta.
Nyt olemme parantuneet, ja kyllähän tuo käänne toisaalta harmittaa. Vauva kaipailee edelleen rintaa jossain vaiheessa yötä, eikä minulla ole voimia eikä sydäntä kieltää sitä häneltä. Olennaisinta tässä on se, että TÄMÄ TUNTUU OIKEALTA, toisin kuin unikoulu, joka olettaa vauvan olevan napin painalluksella toimiva robotti (eli: "kun noudatat ohjeitamme, vauvasi alkaa nukkua").
Oloni on ristiriitainen. Koen epäonnistuneeni unikoulussa, mutta toisaalta harmittaa, että siihen edes ryhdyimme. Harmittaa että olen toiminut "sääntöjen vastaisesti" kun aloin jälleen imettää yöllä. Toisaalta olen ihan vihainen unikouluohjaajalle hänen ehdottomuudestaan ja toimimattomien periaatteiden kylvämisestä väsyneisiin vanhempiin.
Kiitos jos joku jaksoi lukea tänne asti. Jatkaisitteko minuna luomumpaa linjaa ja yöimetyksiä tilanteen mukaan, vai yrittäisittekö unikoulua uudelleen? Oman jaksamiseni kannalta ei varmasti ole merkitystä, miten toimin. Jos imetän, joudun heräilemään, mutta jos en imetä, joudun silti heräilemään. Täydellistä ratkaisua ei meidän perheeseen taida olla olemassa??
Kommentit (209)
Niissä vanhemmille opetetaan, miten heidän ihan itse tekemänsä kierre saadaan katkaistua. Unikoulut epäonnistuvat siksi, että vanhemmat eivät halua muuttaa tapojaan vaan palaavat siihen vanhaan, jossa lapsi saa öisin saman palvelun kuin päivällä leikittämisestä lähtien.Eihän unikouluja tarvita, jos vanhemmat eivät tarvitsisi muutosta tapoihinsa.
vauvalle ei pitäisi alun alkaenkaan antaa öisin rintaa/pullomaitoa, eikä vastata muutenkaan hänen hätäänsä öisin, jotta mitään kierrettä ei syntyisikään, eikä olisi tarvetta unikoululle. Toki sinun vauvasi ovat varmaan synnäriltä asti nukkuneet läpi yön, kun olet niin loistava äiti, että vauvojesi ei ole tarvinut herätä öisin varmistelemaan, että palvelu pelaa...
Suosittelemasi huudatusunikoulu (kun aiemmin olit sitä mieltä, että tassuttelukin on liikaa, ja tuottaa vauvalle turvattomuuden tunnetta) kyllä onnistuu usein, mutta ei siksi, että vauva yhtäkkiä huomaisi, että on varmaankin turvallista nukkua, koska kukaan ei tule luokseni yöllä, vaikka kuinka itkisin. Vauva alkaa nukkumaan hyvin, koska hän alistuu siihen, että hänen tarpeisiinsa ei vastata, eikä hän ole tärkeä. Jokainen voi tykönään miettiä, miten tämä vaikuttaa lapsen emotionaaliseen kehitykseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Romanian lastenkodeissa. He eivät enää itke, koska tietävät, ettei se kannata.
Vauva alkaa nukkumaan hyvin, koska hän alistuu siihen, että hänen tarpeisiinsa ei vastata, eikä hän ole tärkeä. Jokainen voi tykönään miettiä, miten tämä vaikuttaa lapsen emotionaaliseen kehitykseen.
Äläs sinä yksi nyt jaksa riehua. Olen sen verran kokenut palstailija, etten ihan herkästi provoista hermostu. Pidettäisiinkö kuitenkin tämä ketju asialinjalla ja harrastettaisiin sitä kuuluisaa luetun ymmärtämistä. :)
ap
Kuule ap, mun mielestä ko. henkilö ei riehunut ollenkaan vaan ilmaisi mielipiteensä erittäin asiallisesti oman kokemuksesa perusteella.
Komppaan ko. henkilöä itsekin. Mun mielestä unikoulu ei ole ihan hyvä ajatus. Antaa asioiden mennä niinkuin ne menee. Aika kyllä korjaa lapsen unet ja sinun väsymyksesi.
Pidän äärimmäisen julmana lapsen/vauvan huudattamista. Olen itse valmis valvomaan vaikka kaikki yöni tästä elämän tappiin asti, jos se vaan parantaa lapseni elämänlaatua!
Oma tyttöni heräili alussa (0-4kk) pari kertaa yössä, ja ei siinä muuta kuin rintaa, syliä, pulloa, vaippaa, syliä, rintaa. Ja vieressä on nukkunut usein.
Jos itki, otin syliin, heijasin, vaikka itse olin ratketa väsymyksestä. Viis väsymyksestä, kun ajattelin lapseni parasta! Kyllä me aikuiset pärjäämme, mutta pieni lapsi on ihan avuton.
Tsemppiä! :)
T. 35v äiti ja 1v tyttö
että osa vauvoista tarvitsee yöllä ruokaa vielä 1-vuotiaanakin - ei siksi, että pysyisivät hengissä, mutta helvetillisen nälän kanssa on vaikea nukkua. Silloin vauvat ja pikkulapset yleensä karjuvat kurkku suorana, jolloin äidin (ja isän ja mahdollisten isompien sisarusten on pirun vaikea nukkua). Tähän hätään en jaksa ko. tutkimusta ruveta googlaamaan, jokainen innostunut/kiinnostunut varmasti osaa googlata itsekin.
Ap, mun mielestä mene siitä, missä aita on matalin. Minäkin olen yrittänyt kaksi lasta unikouluttaa n. 8kk iässä, eikä kummankaan kanssa siitä tullut mitään. Esikoiseni kanssa käytiin loppujen lopuksi peräti kolme kertaa ensikodilla unikoulussa, missä ohjaajat lupasivat, että viikon kuluttua lapsi nukkuu hyvin. Viikon lopulla he nostivat kätensä pystyyn ja totesivat, ettei tepsi tähän lapseen. Vähän aika sitten, esikoiseni ollessa nyt 5-vuotias, selvisi, että hän kärsii sekä aistiyliherkkyydestä että maitoallergiasta, mitkä molemmat ilmeisesti näkyvät ensisijaisesti uniongelmina. Nyt on työn alla selvittää, miten iso osa uniongelmista selittyy näillä, ja miten uniongelmia voisi tämän uuden tiedon valossa vähentää. Uniongelmia hänellä on laidasta laitaan: kun googlaa lasten unihäiriöt, löytyy listat, joista joka ainoa insomnia meillä esiintyy. Ei joka yö, vaan vuorotellen.
Kuopustakin yritettiin unikouluttaa 8kk:n iässä, koska menimme siihen lankaan, että "tämä kun on muuten helpompi tapaus, niin varmaan tähän sitten se unikoulu tepsii". Ei tepsinyt, samalla lailla on mennyt kuin teillä. Merkittävä muutos tapahtui kolmisen viikkoa sitten, kun imetys jäi pois 1v8kk iässä - lapsen tahtisesti. Edelleen kuopus herää pari kertaa yössä, ja tulee joskus viereen, muttei enää valvota, kuten valvotti varsinkin unikoulujen aikaan.
Molempien lasten kohdalla neuvolassa on moneen kertaan käyty painokontrolleissa, kun terkkarit tuijottavat pelkkää painokäyrää eivätkä muista verrata sitä pituuskäyrään (suhteessa nousevat samaa linjaa kuitenkin). Molemmat ovat pikkuruisia, vaikka syntyessään olivat isoja, molemmat ovat nirsoja ja arkoja ruuan suhteen, suhtautuvat varauksella vähänkin vieraampaan ruokaan. En siis todellakaan ihmettelisi, vaikka molemmat näistä kuuluisivat siihen kategoriaan, joka todella on tarvinnut yösyöttöjä niin pitkään kuin tarvitsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
unen vaiheessa kun käännän kylkeä ja kuulemma ynähtelen, joku kaappaisi minut sängystä pois ja lähtisi retuuttamaan.
Miksi vauvalle pitää tehdä se sama? Ei ihme, että on unihäiriöitä.
Tämä nyt ehkä tulee myöhässä aloittajalle, mutta haluan kertoa meidän tarinaa..
Meidän lapsi nyt 9,5 kk. 8 kk neuvolassa valitin juuri väsymystäni, kun tyttö nukkui vain tissi suussa, eikä hyvin siltikään. Illalla laitoin aina aluksi omaan sänkyyn (n klo 21) siksi aikaa, että itse olin valmis nukkumaan(n klo 22.30. Tyttö saattoi herätä tässä välissä jo sen 5 kertaa vaatimaan rintaa (muuten EI rauhoittunut). Otin viereen kun menin sänkyyn ja tyttö käytännössä söi koko yön putkeen. Minua huoletti sellainenkin asia että parin kuukauden päästä minulla alkaisi 3-vuorotyö ja isä jäisi hoitamaan lasta kotiin. Ja pullo ei kelpaa yöllä eikä päivällä.
Neuvolassa sanottiin ettei tuon ikäinen tarvitse enää yösyöttöjä.. Meidän lapsi ei kelpuuttanut soseita eikä puuroja eikä korvikkeita kuin todella vähäisiä määriä. Sormiruokaa sen verran kun hampaattomalla suullaan sai syötyä. Neuvolan täti sanoi, että kun lopetan yösyötöt, myös päivällä ruokahalua kasvaa.. Niinhän sitä voisi kuvitella...
No, minä en täysin uskonut tätiä. Olen sitä mieltä että vauvan on ensin ruvettava syömään edes vähän paremmin päivällä ennen kuin jättää vaille mammaa yöllä.
Googletin ja googletin ja etsin jotakin ratkaisua tilanteeseen. Olin TODELLA väsynyt. Univajetta oli siitä asti kun tyttö oli 4kk ja yöt meni pelkäksi tissittelyksi. Sitä ennen yöt meni kuitenkin monen tunnin unipätkissäkin. Perhepedissä olltiin siihen 8kk asti aina nukuttu.
Törmäsin jollain palstalla keskusteluun kirjasta nimeltä "Pehmeä matka höyhensaarille" Elizabeth Pantley on kirjailija. Ja se todella oli lukemisen arvoinen kirja!!! Se ei lupaa nopeita tuloksia eikä perustu minkäänlaiseen huudattamistaktiikkaan. Meillä se toimi!
Nyt 1,5kk myöhemmin kun neuvolassa silmäpussejani roikotin, on tilanne paljon parempi. Yöt menee kahdella syötöllä ja tyttö nukkuu omassa sängyssä meidän sängyn vieressä. Heräilee vauva edelleenkin varsinkin aamuyöstä, mutta rauhoittuu ilman että tarvitsee sängystä nostaa. Pian voin jättää ne pari syöttökertaakin pois, koska päivällä ruoka on ruvennut paremmin uppoamaan. Edelleenkään ei ole kova syömään soseita tms, mutta syö kuitenkin ja korvikekin kelpaa nokkamukista.
Hyvillä mielin olen töihin parin viikon päästä menossa ja hoitovastuun isälle siirtämässä. Uskon että molemmat pärjäävät minun työpäivien yli ilman nälkäkuolemaa.. :)
Meilläkin kyllä on palattu välillä ihan lähtöruutuun kun sairastuttiin. Tyttö siirsi itsensä ihan täysimetykseen, vaikka en enää antanut rintaa kuin 4krt vuorokaudessa. Mutta kun sairastettiin niin mentiin sitten sillä. Nojatuolissa nukuttiin tytöllä tissi suussa. Tärkeintä oli saada vauva terveeksi ja nopeasti päästiin taas normi rytmiin.
Kannattaa todellakin luottaa omiin vaistoihin jos tuntuu että jokin neuvo ei vain toimi. Ja aina löytyy apu kun jaksaa googlettaa.. :D Suosittelen sitä kirjaa Elizabeth Pantley ja Pehmeä matka höyhensaarille: hellä tapa saada vauva nukkumaan läpi yön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
takaisin ja yhtenäiset yöunet.
Iltaisin on kiva miehen kanssa lueskella ja jutella rauhassa päivän asioita. Panna nukkumaan rauhassa ja rakastellakin jos siltä alkaa tuntumaan.
Ihan pienenä vauvat ovat nukkuneet vieressä, mutta yösyötöt jätettiin pois jossain vaiheessa jokaiselta 6kk-9kk välillä ja yöt rauhoittuivat. Samoin sain iltani omassa sängyssä takaisin.
Kivaa aikaa sekin oli, että nukuttiin perhepedissä. Mutta kivaa oli sekin, että sai vauvan pinnansänkyyn nukkumaan ja sai rauhassa puuhastella omiaan ja nukkua rauhassa aamuun saakka.
Toki lapset ovat kömpineet kainaloon aina joskus kun ovat nähneet pahoja unia tms. Mutta ovat menneet omaan sänkyyn nukkumaan reilusti alle vuoden ikäisestä ja nukkuneet yönsä läpi.
Ja tämä on sopinut meille vallan mainiosti. Niin hellyttävää kuin se onkin, että kaikki nukkuvat samassa sängyssä, ei se oikein tuntunut hyvältä. Siinä vaiheessa kun vauva alkoi ryömiä öisin pitkin sänkyä ja kaikkien uni häiriytyi, oli aika siirtyä omaan sänkyyn. Toiseksi halusin valvoa myöhempään, enkä mennä perhepetiin nukkumaan vauvojen kanssa.
[koska jos lapselleen antaa luvan nukkua, niin kyllä tämä nukkuu nälkänsä rajoissa. Kun on lepoa, lämpöä ja lempeyttä sekä puhdas vaippa ja ruokaa, lapsi pärjää varsin hyvin huutamatta ja herättelemättä öisin. Mietipä pari kertaa, mikä tarve saa vauvasi herättämään sinut huudollaan uudestaan ja uudestaan. Mikä on se tarve, johon olet täysin kykenemätön vastaamaan, koska hän ei sinulta jotain saa. Jos lapsella on turvallista, ei hän öisin huuda. Ja miksi ihmeessä ei alusta alkaen tee lapselleen turvallista kasvuympäristöä, miksi pakottaa lapsi heräämään omaan turvattomuuteensa? Mitä teiltä puuttuu?
Päivän paras! repesin täysin! :D :D Mutta hyvä, hyvä, jatka samaan malliin, tästä tulee vielä paras hupiketju aikoihin. AP:lle voimia, toivottavasti saat suodatettua tämän kaiken paskanjauhannan väleistä jotain oikeasti hyödyllistäkin.
Ei sillä ainakaan nälkä ole. Hassua, jos aikuiset herää yöllä leikittämään 8kk ikäistä vain siksi, että vauva sitä haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[koska jos lapselleen antaa luvan nukkua, niin kyllä tämä nukkuu nälkänsä rajoissa. Kun on lepoa, lämpöä ja lempeyttä sekä puhdas vaippa ja ruokaa, lapsi pärjää varsin hyvin huutamatta ja herättelemättä öisin. Mietipä pari kertaa, mikä tarve saa vauvasi herättämään sinut huudollaan uudestaan ja uudestaan. Mikä on se tarve, johon olet täysin kykenemätön vastaamaan, koska hän ei sinulta jotain saa. Jos lapsella on turvallista, ei hän öisin huuda. Ja miksi ihmeessä ei alusta alkaen tee lapselleen turvallista kasvuympäristöä, miksi pakottaa lapsi heräämään omaan turvattomuuteensa? Mitä teiltä puuttuu?
Päivän paras! repesin täysin! :D :D Mutta hyvä, hyvä, jatka samaan malliin, tästä tulee vielä paras hupiketju aikoihin. AP:lle voimia, toivottavasti saat suodatettua tämän kaiken paskanjauhannan väleistä jotain oikeasti hyödyllistäkin.
Ei sillä ainakaan nälkä ole. Hassua, jos aikuiset herää yöllä leikittämään 8kk ikäistä vain siksi, että vauva sitä haluaa.
Siis kuka on puhunut leikittämisestä keskellä yötä? Ei kukaan. Kun vauva nukkuu lähellä, usein vain tutin anto tai käden laitto vauvan päälle rauhoittaa hetkessä unille. Joskus tarvitaan syöttö. Ei siinä sen kummempaa. Valoja ei sytytellä eikä muutenkaan aktivoiduta. Jos vauva nukkuu eri huoneessa, hän joutuu heräämään täysin hereille ja vielä huutamaan, jotta vanhemmat kuulevat, yritä siinä sitten saada vauva takas unille.
takaisin ja yhtenäiset yöunet. Iltaisin on kiva miehen kanssa lueskella ja jutella rauhassa päivän asioita. Panna nukkumaan rauhassa ja rakastellakin jos siltä alkaa tuntumaan. Ihan pienenä vauvat ovat nukkuneet vieressä, mutta yösyötöt jätettiin pois jossain vaiheessa jokaiselta 6kk-9kk välillä ja yöt rauhoittuivat. Samoin sain iltani omassa sängyssä takaisin. Kivaa aikaa sekin oli, että nukuttiin perhepedissä. Mutta kivaa oli sekin, että sai vauvan pinnansänkyyn nukkumaan ja sai rauhassa puuhastella omiaan ja nukkua rauhassa aamuun saakka. Toki lapset ovat kömpineet kainaloon aina joskus kun ovat nähneet pahoja unia tms. Mutta ovat menneet omaan sänkyyn nukkumaan reilusti alle vuoden ikäisestä ja nukkuneet yönsä läpi. Ja tämä on sopinut meille vallan mainiosti. Niin hellyttävää kuin se onkin, että kaikki nukkuvat samassa sängyssä, ei se oikein tuntunut hyvältä. Siinä vaiheessa kun vauva alkoi ryömiä öisin pitkin sänkyä ja kaikkien uni häiriytyi, oli aika siirtyä omaan sänkyyn. Toiseksi halusin valvoa myöhempään, enkä mennä perhepetiin nukkumaan vauvojen kanssa.
Meillä taas on ollut pelastus se, että esikoinen nukkui parisängyssä ja sitten sivuvaunussa, ei mitään ongelmaa nukkumaanmenossa ja illalla oli hyvin aikaa vielä olohuoneessa. Myöhemminkin, olohuone on se meidän valtakunta, kun lapset nukkuvat. Vuoteissa meillä nukutaan. Ei iltataisteluita ja kaikilla on hyvä tila nukkua, vanhin nukkuu omassa sängyssä meidän makkarissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päivänselvä asia. Mikä sopii joillekin, ei sovi automaattisesti kaikille. Pätee perhepetiin siinä missä kaikkeen muuhunkin.
kaikki ihmiset kaikkialla, vaan että jos jossain perheessä kaikki sen jäsenet nukkuvat perhepedissä paremmin, on järjen köyhyyttä olla nukkumatta niin vain esim. koska "lasta ei saa opettaa nukkumaan vanhempiensa sängyssä". Pahoittelen edellisen viestin epätarkkuutta.
[koska jos lapselleen antaa luvan nukkua, niin kyllä tämä nukkuu nälkänsä rajoissa. Kun on lepoa, lämpöä ja lempeyttä sekä puhdas vaippa ja ruokaa, lapsi pärjää varsin hyvin huutamatta ja herättelemättä öisin. Mietipä pari kertaa, mikä tarve saa vauvasi herättämään sinut huudollaan uudestaan ja uudestaan. Mikä on se tarve, johon olet täysin kykenemätön vastaamaan, koska hän ei sinulta jotain saa. Jos lapsella on turvallista, ei hän öisin huuda. Ja miksi ihmeessä ei alusta alkaen tee lapselleen turvallista kasvuympäristöä, miksi pakottaa lapsi heräämään omaan turvattomuuteensa? Mitä teiltä puuttuu?
Päivän paras! repesin täysin! :D :D Mutta hyvä, hyvä, jatka samaan malliin, tästä tulee vielä paras hupiketju aikoihin. AP:lle voimia, toivottavasti saat suodatettua tämän kaiken paskanjauhannan väleistä jotain oikeasti hyödyllistäkin.
Ei sillä ainakaan nälkä ole. Hassua, jos aikuiset herää yöllä leikittämään 8kk ikäistä vain siksi, että vauva sitä haluaa.
Siis kuka on puhunut leikittämisestä keskellä yötä? Ei kukaan. Kun vauva nukkuu lähellä, usein vain tutin anto tai käden laitto vauvan päälle rauhoittaa hetkessä unille. Joskus tarvitaan syöttö. Ei siinä sen kummempaa. Valoja ei sytytellä eikä muutenkaan aktivoiduta. Jos vauva nukkuu eri huoneessa, hän joutuu heräämään täysin hereille ja vielä huutamaan, jotta vanhemmat kuulevat, yritä siinä sitten saada vauva takas unille.
ja miksi sille pitää tehdä jotain, jos se ei tarvitse mitään? Ihan hassua ajatella, että ne samat lapset nukkuu mummolassa yönsä ihan OK, mutta kotona ei.
Onpa tullut paljon vastauksia. Hyvä niin! :)
En ole lukenut kaikkia vastauksia alusta loppuun, esim. noita pitkiä sitaatteja kirjoista. Silmäilin niitä kyllä. Myös turhanpäiväiset väittelyt olen jättänyt lukematta.
Mutta noin yleisesti on ollut kiva lukea, niin suurin osa toimisi kuten minäkin tällä hetkellä, eli imettäisi öisinkin tarpeen mukaan. Minulla ei ole sinänsä mitään kiirettä lopettaa imetystä, ja vauvalla onkin tällä hetkellä vielä erityinen tissivaihe (sen huomaa myös päivällä). Ehkä on siis parempi edetä lempeästi.
Aika paljon tässä on puhuttu perhepedistä. Meillä vauva nukkuu omassa sängyssään siihen asti, kunnes ei enää tyynny luona käväisemiseen. Alkuyöstä hän yleensä tyyntyy siihen hyvinkin. Ehkä tämä on jonkinlainen hedelmä unikoulusta, koska aikaisemmin vauva ei tyyntynyt mihinkään muuhun kuin rintaan. Mutta nytkin siis loppuyöstä vauva tulee meidän viereemme ja imetän häntä. Välillä myös isä on ottanut vauvan itsensä ja seinän väliin niin, ettei maito tuoksuisi koko aikaa vauvan nenään. Välillä vauva kelpuuttaa isän, välillä ei.
Mitä noita jonkun laittamia kirjasitaatteja vilkaisin, niin olen aika pitkälti samoilla linjoilla. Äidille on annettu vaisto, jota on syytä vaalia ja jonka mukaan kannattaa toimia. Minulle tuli jo useita viikkoja sitten sellainen olo, että unikoulu on äidinvaistoni vastainen. Siinä jouduin noudattamaan ulkopuolisen sanelemia, joskus pahaltakin tuntuvia neuvoja sen sijaan, että olisin toiminut omien tuntemusteni mukaan.
En silti ole mikään henkeen ja vereen vaistomamma. Uskon, että joissakin tilanteissa voi olla parempi noudattaa oppikirjoja, oli kyse sitten unikoulusta, syöttämisrytmistä tai jostain muusta. On äärimmäisen tärkeää, että äiti (ja isä) kokee toimivansa oikein ja tekevänsä parhaansa. Ei näissä asioissa ole vain yhtä ainoaa totuutta. Kun äiti/isä on mahdollisimman tyytyväinen ja mahdollisimman virkeä, heijastuu hänen hyvinvointinsa myös vauvaan. Vastaavasti tyytymättömyys, syyllisyydentunteet jne syövät myös vauvan hyvinvointia. Siksi on tärkeää toimia omantuntonsa mukaan.
Kiitos vielä teille kaikille ja mukavaa kevättä.
ap
[koska jos lapselleen antaa luvan nukkua, niin kyllä tämä nukkuu nälkänsä rajoissa. Kun on lepoa, lämpöä ja lempeyttä sekä puhdas vaippa ja ruokaa, lapsi pärjää varsin hyvin huutamatta ja herättelemättä öisin. Mietipä pari kertaa, mikä tarve saa vauvasi herättämään sinut huudollaan uudestaan ja uudestaan. Mikä on se tarve, johon olet täysin kykenemätön vastaamaan, koska hän ei sinulta jotain saa. Jos lapsella on turvallista, ei hän öisin huuda. Ja miksi ihmeessä ei alusta alkaen tee lapselleen turvallista kasvuympäristöä, miksi pakottaa lapsi heräämään omaan turvattomuuteensa? Mitä teiltä puuttuu?
Päivän paras! repesin täysin! :D :D Mutta hyvä, hyvä, jatka samaan malliin, tästä tulee vielä paras hupiketju aikoihin. AP:lle voimia, toivottavasti saat suodatettua tämän kaiken paskanjauhannan väleistä jotain oikeasti hyödyllistäkin.
Ei sillä ainakaan nälkä ole. Hassua, jos aikuiset herää yöllä leikittämään 8kk ikäistä vain siksi, että vauva sitä haluaa.
Siis kuka on puhunut leikittämisestä keskellä yötä? Ei kukaan. Kun vauva nukkuu lähellä, usein vain tutin anto tai käden laitto vauvan päälle rauhoittaa hetkessä unille. Joskus tarvitaan syöttö. Ei siinä sen kummempaa. Valoja ei sytytellä eikä muutenkaan aktivoiduta. Jos vauva nukkuu eri huoneessa, hän joutuu heräämään täysin hereille ja vielä huutamaan, jotta vanhemmat kuulevat, yritä siinä sitten saada vauva takas unille.
ja miksi sille pitää tehdä jotain, jos se ei tarvitse mitään? Ihan hassua ajatella, että ne samat lapset nukkuu mummolassa yönsä ihan OK, mutta kotona ei.
Ja miten mummolassa nukkuminen liittyy tähän millään lailla?
Yleensä muuten vieraassa ympäristössä alle 1 vuotiaat nukkuu lähes heräämättä, koska se on heidän "pakotiensä" vieraasta ja pelottavasta tilanteesta. Kotona on tutussa ympäristössä omien vanhempien kaa sit eri juttu. Vauva on kiintynyt vanhempiinsa ja heräily kuuluu asiaan, ihan evoluutiollisesti katsottuna. Helsingin Uudenmaan Sairaanhoitopiirin unikoulun sivuilla sanotaan, että " Jos lapsi herää ympäristössä, joka on selkeästi erilainen kuin se, missä hän nukahti, hän havahtuu kiinnittämään tähän asiaan täyden huomionsa. Evolutiivisesti on ymmärrettävää, että pienen lapsen on tärkeätä aika ajoin tarkistaa ympäristö: Mikäli emo olisi siirtynyt leiriltä eteenpäin ja hänet olisi unohdettu, hänellä olisi vielä mahdollisuus huutamalla tulla huomatuksi ja otetuksi mukaan."
Siellä myönnetään myös vieressä nukkumisen edut näin:
" Unitutkimukset siis osoittavat, että terve vauva usein herää unisyklinsä kevyimmissä kohdissa nukahtaakseen joko itse tai autettuna uuteen sykliin. Koska vauva herää oman unisyklinsä mukaan, hän saa tarvitsemansa unen ja on päivisin virkeä
Yksin nukkumisen vaikeuksissa ja siirtymäkohteen (=unilelun) käytössä korostuu länsimaisen vanhemmuuskulttuurin erityinen vaikeus.
Pyrimme korostamaan lapsen itsenäisyyden ensisijaista arvoa ja tukemaan kaikkea kehitystä, joka saa hänet selviämään jo varhain omillaan. Tämä ei kuitenkaan ollut ihmislajin kehityksellinen, evolutiivinen päämäärä, vaan lapseen on virittynyt vahva taipumus varmistaa kiinnittymisen kohteen läsnäolo (eli äidin tai isän läsnäolo) ja läheisyys oudoissa ja uhkaavissa tilanteissa, joista pimeys (=yö) on biologisesti keskeisin.
Nukkumiskäyttäytymisen tutkijat ovat todenneet, että siirtymäkohde eli unilelu tunnetaan ilmiönä ainoastaan teollistuneessa Euroopassa ja sen kulttuuria omaksuneissa maissa. Muualla, jossa pienet lapset nukkuvat läheisessä yhteydessä vanhempiinsa, äidin ulkopuoliselle kohteelle ei ole tarvetta.
Lähellä nukkuminen näyttää toisten tutkimusten mukaan myös vähentävän lapsen heräilyä synkronoimalla lapsen ja äidin unirytmejä ja hengitysrytmejä toisiinsa.
On näyttö siitäkin, että yhdessä nukkuminen vähentäisi kätkytkuoleman riskiä, koska lapsen hengityksen säätyminen äidin tahtiin vähentäisi äkillisen, hengityskatkokseen liittyvän hapen puutteen vaaraa.
Vierellä nukkuminen on kuitenkin meidän kulttuurissamme paheksuttua, eikä meillä ole kulttuuriin liittyviä suojarakenteita vanhempien suhteen säilymiselle tässä tilanteessa vireänä. "
tuossa hus unikoulu: http://www.hus.fi/default.asp?path=1,28,824,2547,6444,6445,7649
olet ihana äiti joka rakastaa lastaan!jaksamista sulle!ps.itsellä tyttö 10 kk ja tissittelee öisin:)enkä tod kysele kenenkään neuvoja vaan ihan itse valvon ja hoidan lapseni.tällasia ääliö ammattilaisia on nurkat pullollaan!!tissitellään:)
Alue: Aihe vapaa
Unikoulun tarkoitushan on kouluttaa lasta, jotta tämä ymmärtää, että hänen tarpeisiinsa ei vastata öisin. Päivisin vanhemmat on edelleen samat ja samoin tavoin toimivia. Eli miten unikoulu mielestäsi lisää vauvan turvallisuuden tunnetta samanlaiseksi kuin "luontaista hoivaa" antavien vanhempien vauvalla "luonnostaan" on?
Sori vaan, mut sun jutuis ei kyl oo mitään järkeä..