Sain gradusta arvosanaksi non sine laude approbatur :(

ja mieti rauhassa onko arvostelija sen kirjaoittamansa perusteella lukenut työsi huolella. Arvosanastakin voi valittaa, jos vaikuttaa että se on ihan keksitty.

Ymmärrän fiiliksesi, jos itse ajattelit saavasi paremman arvosanan. Mutta lohdutukseksi; olet valmistumassa, kukaan ei kysele g:n arvosanojen perään. Pettymyksen tunne menee kyllä ohi.

Siitähän sen tarkan syyn näkee...

meillä on tapana, että alle cumun graduista varoitetaan tekijää etukäteen, jotta hän saa sitten itse valita, parantaako työtään vielä vai haluaako sittenkin vain nopeasti paperit ulos.

NSL:n ja olen tyytyväinen! Pääasia, että valmistuin. Itse asiassa huonompikin arvosana olisi kelvannut ihan hyvin.

Kävin tänään katsomassa pääaineeni sivuilla tenttituloksia, ja joku oli saanut gradustaan N:n. Ihmettelin kovin miten on mahdollista, kun ko. aineen proffa antaa nelosen jo siitä kun kirjottaa tenttipaperiin nimensä.

onnesta soikeena. 2-vuotias tyttärenikin taputti ylpeänä kun äidistä tuli vihdoin ja viimein, 10 vuoden puurtaminen jälkeen maisteri :-)

arvosanoja ei kauhean helpolla saa. Cumu on kai tavallisin ja NSL:iäkin on pitkä rivi. Mutta on toisaalta M:iäkin. Että en sitten tiedä. Toki sain arvostelun, mutta siinä ei kerrottu, mikä gradussa oli vikana. ja kun siis vikaa proffalta kysyin, niin sanoi, ettei ollut mitään erityistä vikaa, vaan NSL lasketaan hyväksi graduksi. Lubenterin gradussa pitäisi olla jotain puutteita, mutta NSL:ssä ei.

Eli näin.



En viitsi ajatella koko asiaa, ottaa vieläkin niin kovasti päähän. Itsekin luulin ennen, että NSL gradun saa, jos suunnilleen saa vaadittavan sivumäärän täyteen. Mutta näin siis ei ollut meillä. Graduni on tehty huolella.

arvosanan murehtimisella antaa aikaa ja energiaa.



Mulla sellainen esimerkki, että tehtiin gradujamme yhden kaverin kanssa yhdessä erääseen monitieteiseen tutkimusprojektiin Tehtiin siis omat, erilliset gradut, mutta yhteistyössä. Ohjaaja oli molemmilla sama, tulokset samnalaiset jne. Ohjaajan mielestä gradut olivat ihan samaa tasoa.



Gradujen arvostelu tapahtui meidän molempien omalla pääainalaitokselle. Minä sain gradusta E:n ja kaveri sai Cumun. Että sillä lailla. Ohjaaja sanoi, että arvosana riippuu niin paljon laitoksen kulttuurista, tiukkuudesta, siitä, minkä tyyppistä työtä arvostetaan jne.



Eli pää pystyyn vaan, jos teit hyvän gradun, voit olla itse tyytyväinen ja antaa piutpaut arvosanalle.

Yo:lla työskennelleenä voin sanoa, että samantosoisten gradujen arvosanoissa on paljon heittoa.



Joskus jo itse aihe voi olla sellainen, että arvosana on huono, vaikka työ olisi hyvä. Tästä on kokemusta. Yleensä työnantajatkin tietävät tämän, ja siksi harvoin kyselevät gradujen arvosanoja.

olet jollain tavalla epäonnistunut työssäsi. Ikävä kyllä :(

jos en olisi saanut arvosanaksi vähintään cumua! Onneksi tuli magna. En kehtaisi näyttää cumua huonompaa gradun arvosanaa sisältävää todistusta missään, mutta onneksi työnantajia kiinnostaa vain se, että on tutkinto olemassa, ei niitä todistuksen arvosanat kiinnosta edes gradun osalta. Unohda siis koko juttu! Gradun arvosanalla ei ole mitään merkitystä, jos et tutkijan uraa ollut ajatellut...

Sain saman arvosanan kuin ap.Meidän laitokselle ei tuolla arvosanalla edes huolita, mutta onneksi en sellaisesta ole koskaan haaveilutkaan. Palautin oman graduni omastakin mielestäni selkeästi keskeneräisenä ja tietoisena sen puutteista ja turhan pintapuolisesta analyysistä. Mutta minulle se oli ihan se ja sama, sillä olen hyvä ihan jossain muussa kuin tutkimuksen tekemisessä ja olen työllistynyt ongelmitta.

ohjaajan olisi pitänyt jo kirjoitusvaiheessa antaa palautetta siitä mikä on mennyt vikaan ja voisiko jotain vielä korjata. Itselläni on magna ja olin kyllä pettynyt siihenkin (työmäärän puolesta olisin ansainnut mielestäni paremman), mutta nyt kun olen seurannut monia gradun jättäneitä, niin magnakin taitaa useimmilla laitoksilla on jo kovan työn takana.

Aluksi oli kova järkytys tuo arvosana, mutta heti valmistumisen jälkeen sain töitä, eikä graduarvosana tullut edes esille. Haaveilin myös tutkijan työstä, mutta graduprosessi vei kyllä kaiken hohdon niistä hommista. Ohjaus oli mitä oli ja loppulausunto todella tökerö, mutta elämä on.

...ja minuakin itketti. Ennen kuin luin näitä ihania viestejä. Mulle ohjaaja lupasi C:n, sanoi vielä että hyvällä omalla tunnolla voi sen antaa. Tänään tuli arvosana esitys,joka oli toi non sine. Tuntuu ihan epätodelliselta, että näin kustaan silmään. Kävin ohjaajalle raivoamassa, pyyteli anteeksi, mutta mitäpä se enää auttaa. En ehdi enää korjata työtä, kun pitää tutkintouudistuksen vuoksi valmistua. Raivostuttaa.

pysty arvioimaan gradujen tasoja ollenkaan. Joskus oon lukenut jotain tosi hyvää gradua, jonka arvosana C, sitten joskus on vastaan tullut ihan kökösti kirjoitettu eximilian gradu.



Proffat ehkä näkee niissä erilaisia ansioita, mutta omasta mielestäni arvosana ei kerro paljoa. Tietty jotain eroa näkyy A:n ja L:n välillä, mutta käytännössä siinä välissä olevien gradujen erot on mielestäni hiuksenhienoja ja näkökulmakysymyksiä.

Tutkijana työskentelevä mieheni oli vähän vaisu, kun näytin hänelle. Mutta itse tiesin sen työn puutteet ja aika loppui. Toisaalta hyvä, että ei ollut epärealistisia odotuksia. EIhän tuo hyvä ole, mutta kelpaa, kun en aio tutkijaksi ja tein työn kolmen lapsen mesotessa takana lähinnä harrastepohjalta.... Mitään ohjausta en käyttänyt.



Onnea meille!

myös erittäin tökerö. Keksimällä keksitty ihan jotain järjettömiä puutteita työstä (esim. lähestymistapa väärä tai kappaleet liian lyhyitä) Siis kaikki puutteet sellaisia, joihin olisi ehdottomasti ohjausvaiheessa pitänyt puuttua. Mutta ei halaistua sanaa.



Itse olin kuitenkin työhön tyytyväinen ja kirjoitin siitä artikkelin kansainväliseen julkaisuun. Tästä julkaisusta sain sitten paljon positiivista palautetta, tosin muilta laitoksilta ja ihmisiltä, jotka ovat samaa "koulukuntaa". Omalta laitokseltani en ole kuullut graduprosessin jälkeen mitään. Välit meni.



TÄmä siis oma kokemukseni, joka ei ehkä ole ihan tavallinen.

Helsingin yliopistosta on vaikeampaa saada arvosanoja kuin jostain Joensuun perähikiältä tms. Riippuu myös ihan siitä, kuka sen sattuu lukemaan yms. Helsinkiin on kaikista vaikein päästä sisäänkin, ni onhan se selvä, että siellä cumu on jo tosi hyvä ja perähikiältä saa Magnan siinä missä jossain muualta B:n.