Lopetanko imetyksen? Burnout uhkaa taas.

Ei ollut sivuvaikutuksia. Olen ennemminkin ollut huono nukkuja ja kaikenlaisia nukahtamis- ja unilääkkeitä olen kokeillut. Tuo circadin antoi sellaisen normaalin väsyneen olon ja herätessä oli tavallinen olo. Se käsittääkseni tukee juuri sitä omaa unihormonituotantoa ja on siksi sallittu imettäessä. Se lääke ja imetyksen lopetus pelasti ainakin mut! Vaikka olin kokeillut jo kaikkia normaaleja konsteja perhepedistä miehen valvontavuoroihin...

Sitä jo aiemmin, kun ei nämä pikku nysät taivu vierelle, ts. On noustava. Anteeksi kyynisyyteni, mutta miten te kaikki nukuitte päivällä, jos vauva söi niin usein? Aika harvoinhan se sattuisi että unisykli osuisi yhteen toisen lapsen kanssa?

Kunhan selitän, että olen kyllä itse yrittänyt ja miettinyt kaikki vaihtoehdot eikä mikään tunnu toimivan :/

Ap

Eilen vastasin johonkin samantyyppiseen ketjuun, että meillä tilanne helpotti selvästi noin 3 kk jälkeen. Toivottavasti teilläkin!

Meillä siis nyt vajaan 5 kk ikäinen kuopus, joka ekat kuukaudet nukkui tissi suussa tai vähintäänkin päivät ja yöt söi tosi useasti. Itsellä väsymys ei päässyt pahaksi ongelmaksi, kun vauva nukkui yöt vierellä ja en kunnolla havahtunut yöimetyksiin. Mutta mulla siis ei muutenkaan ole ollut nukahtamis- tai uniongelmia, joten sen suhteen tilanne on erilainen.

Yritän siis sanoa, että toivottavasti tilanne sinun(kin) kohdalla on pian helpottamassa. Vauva kasvaa, eikä enää syö niin usein ja sä saat taas nukuttua. Ja vaikka äidinmaidon ja täysimetyksen kannattaja olenkin, ei se imetys tietystikään mikään itseisarvo ole. Jos et yksinkertaisesti jaksa, täytyy toki kokeilla muita vaihtoehtoja!

Jos pumpattua maitoa tai sitten korviketta päädytte antamaan, voisikohan aventin tai jonkun muun merkin hitaasti virtaavista pullotuteista olla apua? Siis sellaisista joista maito tulisi niin hitaasti, ettei vauva alkaisi hylkiä rintaa ja saisi raivareita?

Ja jollekin kommentoijalle (13?) tiedoksi, että vaikka vauvani vietti elämänsä ensimmäiset päivät teholla, ei se minun äitiyttäni mitenkään ylevöittänyt tai väsymystäni seuraavina kuukausina poistanut. Itse en sitä paitsi mitenkään pysty arvioimaan kenenkään toisen väsymystä tai sen määrää. Ja ymmärsin ap:n ongelman olevan se, että hän ei yksinkertaisesti saa uudelleen nukahdettua vauvan imetyksen jälkeen. Tilanne siis täysin eri kuin esim. mulla, kun pystyin yöllä syöttöjen väliajat nukkumaan ja keräämään voimia. Lisäksi mun esikoinen nukkuu vielä päiväunet, joten päivisin pystyttiin nukkumaan päiväunia kaikki kolme.

Ymmärrän tilannettasi, välillä ei vaan jaksaisi jatkuvaa heräämistä. Omilla lapsillani heräily on tosiaan liittynyt syömiseen, joten imettämisen lopettaminen ei lopeta heräilyä. Tosin jos lapsi syö pullosta, niin silloin voi joku toinenkin antaa sitä pulloa.



Omalla kohdallani nukkumista parantaa melatoniini. Se ei ole siis unilääke, vaan nukahtamishormonia. Parantaa unen laatua. On reseptilääke, eli lääkärille joutuu menemään.



Toinen keino mikä itselläni auttoi on kuunnella korvakuulokkeista jotain rauhoittavaa. Nukahdan siihen helpommin.



Meillä on vakijärjestelynä se, että kumpikin saa vuorollaan nukkua viikonloppuna pitkään. Toinen siis la, toinen su.



Jossain vaiheessa tehtiin siis myös sitä, että jaettiin yösyötöt kahtia. Toinen hoiti esim. 21-3, toinen siitä eteenpäin. Näin siis riippumatta siitä oliko töissä.



Me teimme myös sitä, että heti kun mieheni tuli töistä kotiin, niin minä painuin nukkumaan. Koska nukkuminen omassa kodissa on hankalaa, sovin järjestelystä naapurin kanssa, jossa ei oltu kotona. Mieheni tuli vaikka sovitusti töistä jo klo 15 ja lähdin siitä nukkumaan.



Entä jos esikoinen käy hoidossa parina päivänä, niin voisiko puolisosi tai jonkun tarhakaverin vanhempi viedä hänet? Silloin ei tarvitsisi itse lähteä vaan voisi aika pienillä toimilla palata sänkyyn. Jos esikoisen veisi jo aamiaiselle, niin hänet ei tarvitsisi kuin pukea.

kaikesta vähän hankalampaa, kuin se oikeasti on. Minkä ikäinen esikoisesi on? Miksi miehesi ei vie häntä aamulla hoitoon? Ja jos hän kerta on hoidossa, niin silloinhan voit oottaa aina koko aamupäivän ihan rennosti. Ketä se nyt haittaa, jos koti ei ole tiptop, siivoat sitten vaikka aina puoli tuntia, kun esikoinen on kotona tai jotain. Voihan sitä huilata, vaikka ei nukukaan. Esikoiselle tarhan jälkeen dvd pyörimään ja äiti sohvalle vauva kainalossa. Mies tulee töistä, niin voi lähteä molempien kanssa vähän ulos jne. Eihän tätä vaihetta nyt kauhean pitkään kestä.



Kauheastit toitotat, että muutama yösyöttö pullosta ei riitä, miksi ei? Eikö sekin saisi vähän pahinta kierrettä katkaistua? Ja jos haluat siirtyä kokonaan pulloon, niin ajattelitko, että mies hoitaa sitten kaikki syötöt joka yö? Minustakin imettäminen on niin helppoa, sen kun ottaa vauvan kainaloon ja jatkaa uniaan. Imetätkö aina istualtaan yöllä? Huutaako vauvasi paljon? Ja jos todella olet niin uupunut, kuin väität, niin etkö todellakaan saa unta esim. illalla, kun miehesi hoitaa vähän aikaa vauvaa ja esikoista? Voihan hän silloin antaa yhden syötön pullosta? Ainakin kokeilla? Pieni väsymys on normaalia ja siihen auttaa usein ulkoilu ja positiivinen asenne. Sitten kun olin todella väsynyt, niin nukahdin kyllä vaikka pystyyn...

Stressaatko ehkä liikaa? Kauheasti toistat, että esikoistakin pitää hoitaa, mutta sehän sulla on osan päivästä tarhasta? Eihän sen hoitaminen nyt ihan ylivoimaista voi olla, jos isäkin on kuvioissa. Käytkö ollenkaan ulkona? Pieni liikunta ja ulkoilma parantavat unenlaatua. Vaikea antaa vinkkejä, kun ei tiedä sun elämästä oikeastaan mitään. Mieti nyt ihan tosissaan itse, mitä kaikkea voisit kokeilla äläkä rakenna liian tarkkoja suunnitelmia päivärytmeistä tai muusta. Äläkä tyrmää vaihtoehtoja, ennen kuin olet kokeillut niitä.

joka alkoi eilen. Jostain syystä yhtenä iltana, kun ei ollut korviketta, vauva sai rintalakon. Nurin kurista, mutta niinkin nyt kävi :(

Isompi lapsi on jo niin vanha, ettei mitenkään jaksa olla päiviä kotona. On toki nyt pitkät lomat ja osan viikosta, mutta naapurissa ei asu lapsia, enkä tunne koko pk-seudulta muita samanikäisiä kuin tarhakaverit.

Mies auttaa, mutta kun yritin vielä tätä imetystä, eli ei voi tuurata niin paljon, että saisin velkoja pois, puhumattakaan, että pysyisin omillani. Hirveää taistelua...

Sille, joka kehuskeli omalla vauva-ajallaan, niin tiedän kyllä, mitä hän tarkoittaa. Mikäli vauva nukkuu, vauva aika on todella helppoa, jos osaa ottaa rennosti. Minä osaan, en hermostu enää tän toisen kanssa pikku jutuista mistään, mutta se unen puute. Sitä ei mikään vie pois.

Mitenköhän jaksan taas tämänkin päivän :( Vielä ristiäisetkin järkättävänä.

ap

Jos kasvaa kilon kuussa, voit vähän hellittää. Opeta vauva kelpuuttamaan tutti. Venytä vähän ruokintavälejä, edes 2,5 tuntiin. Yritä säännöllistää päivärytmiä niin että vauva nukkuisi edes yhden ruokavälin heräämättä. Jos vauva nukkuu ulkona parhaiten, niin nukuta häntä ulkona. Ja mies töihin vapaapäivinään niin että saat esim. viikonloppuisin nukuttua.

Jos isomman lapsen tarhaanvienti häiritsee, niin miksi ihmeessä viet häntä hoitoon? Olkaa kotona ja nauttikaa kiireettömyydestä.

Ehkä et vaan usko, että jollakin vauva heräilee niin usein ja unensaanti on vaikeampaa kuin sinulla?

Esikoisen kanssa oli vielä hankalampaa, joten tarkoituksella olen tehnyt asiat niin helpoksi kuin pystyin. Mutta sitten

- miehen työmäärä yrittäjänä lisääntyi niin, että hänestä ei ole apua juuri ollenkaan

- esikoinen on esim. nyt lomalla, muuten mies Esikoisen kanssa oli vielä hankalampaavie, mutta esikoinen herää aamuyöstä ja haluaa viereeni, mikäli vaihdan huonetta vauvan kanssa, tulee sinne

- herään, kun esikoinen herää sängystämme, helpommin kuin mies, en tiedä mikä siihen auttaisi

- herään, jos mies tappelee esikoisen kanssa vaatteet päälle yms. joten nousen tekemään sen miehen kanssa, yleensä. Tähän joku voisi auttaa, mutta ikäkausien myötä tilanne muuttuu.. aamuja voisi helpottaa, se on totta, mutta kun saisin miehen tässä yhteistyöhön... se on uusi savotta, jota en tiedä jaksanko.

- esikoisen hoitaminen on mielestäni hirvittävän helppoa, mutta jos olisin vain vauvan kanssa, saisin nukuttua enemmän. Haluan olla esikoiseni kanssa myös, lukea kirjoja iltaisin, käydä ulkona yms. Sen, minkä jaksan. En voi elää täysin niinkään, että hän ei aiheuttaisi mitään esteitä vauvan hoidolle! Tokihan niitä toisesta lapsesta tulee. Esim. jo vaatteiden pukeminen päivittäin.

- liikun ja käyn ulkona oikein mielelläni aina kun ehdin. Kerro toki, miten tätä tekisin enemmän, teen omissa rajoissani tällä hetkellä.

- imetän aina istualtaan, makuuimetys ei onnistu a-kumpin tisseillä, selkä kokoa 80, enkä heru samasta rinnasta muutenkaan + vauva vetää heti tissilakon, jos saannissa ongelmia = makuu ei onnistu. Kerro toki, miten helpotan, olen kokeillut.

- mies on syöttänyt pullosta yhtä kahta syöttöä, mutta a) tästä seuraa tissilakko, minkä vuoksi olen halunnut itse hoitaa yöt - ei ole ongelmatonta b) en pysty nukahtamaan enää tuosta vaan ja kun nukahdan tarvitsisin ehkä 6h unta, että saisin jotenkin kiinni univelkaa, yksi syöttöväli ei enää riitä.

Sanot, että "jos todella olet niin uupunut, kuin väität, niin etkö todellakaan saa unta esim. illalla, kun miehesi hoitaa vähän aikaa vauvaa ja esikoista" mutta olen NIIN uupunut, että ei yksi kaksi pätkää silloin tällöin auta. Ne pitävät tällä hetkellä jossakin balanssissa mielenterveyteni. Mieheni tekee tuota jo.

Usko - ongelmani on, ja se olisi kaikilla muillakin, se, että en pysty nukkumaan yöllä, enkä enää nukahda niiden 2h väleiksi. Ja tätä pahentaa se, että vauva nukahtaa vasta klo 1-2 yöunille, eli yö, josta puhun, kestää jo itsessään 6h.

Onhan tämä tämmöistä valitusta, mutta toivoisin silti kovasti lisää vinkkejä :) On tietysti asioita, mitä voin vielä kokeilla, kuten se, että lopetan imetyksen tms. ja näin saamme oikeasti vuorotella.

kaikesta vähän hankalampaa, kuin se oikeasti on. Minkä ikäinen esikoisesi on? Miksi miehesi ei vie häntä aamulla hoitoon? Ja jos hän kerta on hoidossa, niin silloinhan voit oottaa aina koko aamupäivän ihan rennosti. Ketä se nyt haittaa, jos koti ei ole tiptop, siivoat sitten vaikka aina puoli tuntia, kun esikoinen on kotona tai jotain. Voihan sitä huilata, vaikka ei nukukaan. Esikoiselle tarhan jälkeen dvd pyörimään ja äiti sohvalle vauva kainalossa. Mies tulee töistä, niin voi lähteä molempien kanssa vähän ulos jne. Eihän tätä vaihetta nyt kauhean pitkään kestä.

Kauheastit toitotat, että muutama yösyöttö pullosta ei riitä, miksi ei? Eikö sekin saisi vähän pahinta kierrettä katkaistua? Ja jos haluat siirtyä kokonaan pulloon, niin ajattelitko, että mies hoitaa sitten kaikki syötöt joka yö? Minustakin imettäminen on niin helppoa, sen kun ottaa vauvan kainaloon ja jatkaa uniaan. Imetätkö aina istualtaan yöllä? Huutaako vauvasi paljon? Ja jos todella olet niin uupunut, kuin väität, niin etkö todellakaan saa unta esim. illalla, kun miehesi hoitaa vähän aikaa vauvaa ja esikoista? Voihan hän silloin antaa yhden syötön pullosta? Ainakin kokeilla? Pieni väsymys on normaalia ja siihen auttaa usein ulkoilu ja positiivinen asenne. Sitten kun olin todella väsynyt, niin nukahdin kyllä vaikka pystyyn...

Stressaatko ehkä liikaa? Kauheasti toistat, että esikoistakin pitää hoitaa, mutta sehän sulla on osan päivästä tarhasta? Eihän sen hoitaminen nyt ihan ylivoimaista voi olla, jos isäkin on kuvioissa. Käytkö ollenkaan ulkona? Pieni liikunta ja ulkoilma parantavat unenlaatua. Vaikea antaa vinkkejä, kun ei tiedä sun elämästä oikeastaan mitään. Mieti nyt ihan tosissaan itse, mitä kaikkea voisit kokeilla äläkä rakenna liian tarkkoja suunnitelmia päivärytmeistä tai muusta. Äläkä tyrmää vaihtoehtoja, ennen kuin olet kokeillut niitä.

melatoniinia. Edellisellä lapsella oli myös niin, että pullo ei vaikuttanut heräilyyn, joten en sitä ajattele. Lähinnä vuorottelua.

Tuo viikonlopun pitkään nukkuminen ei oikein enää riitä :/

Myös hyvä idea viedä esikoinen aikaisemmin. Miehellä on vaan sellainen, hän vie esikoisen, työrytmi, että menee aika myöhään :( Sen, jos saisi käännettyä. Ehkä puhun näistä mieheni kanssa, mutta kun saisi vielä sitoutumaan siihen. Se on aika työlästä miestäkin hoputtaa yms joka aamu sitten :(

Yksi psyykkinen ongelma minulla liittyy myös nukkumiseen, en tiedä miten muilla. Mitä väsyneempi olen, sitä vähemmän osaan enää nukkua.

ap

Ymmärrän tilannettasi, välillä ei vaan jaksaisi jatkuvaa heräämistä. Omilla lapsillani heräily on tosiaan liittynyt syömiseen, joten imettämisen lopettaminen ei lopeta heräilyä. Tosin jos lapsi syö pullosta, niin silloin voi joku toinenkin antaa sitä pulloa.

Omalla kohdallani nukkumista parantaa melatoniini. Se ei ole siis unilääke, vaan nukahtamishormonia. Parantaa unen laatua. On reseptilääke, eli lääkärille joutuu menemään.

Toinen keino mikä itselläni auttoi on kuunnella korvakuulokkeista jotain rauhoittavaa. Nukahdan siihen helpommin.

Meillä on vakijärjestelynä se, että kumpikin saa vuorollaan nukkua viikonloppuna pitkään. Toinen siis la, toinen su.

Jossain vaiheessa tehtiin siis myös sitä, että jaettiin yösyötöt kahtia. Toinen hoiti esim. 21-3, toinen siitä eteenpäin. Näin siis riippumatta siitä oliko töissä.

Me teimme myös sitä, että heti kun mieheni tuli töistä kotiin, niin minä painuin nukkumaan. Koska nukkuminen omassa kodissa on hankalaa, sovin järjestelystä naapurin kanssa, jossa ei oltu kotona. Mieheni tuli vaikka sovitusti töistä jo klo 15 ja lähdin siitä nukkumaan.

Entä jos esikoinen käy hoidossa parina päivänä, niin voisiko puolisosi tai jonkun tarhakaverin vanhempi viedä hänet? Silloin ei tarvitsisi itse lähteä vaan voisi aika pienillä toimilla palata sänkyyn. Jos esikoisen veisi jo aamiaiselle, niin hänet ei tarvitsisi kuin pukea.

saa tisseistä ja se ei riitä, vaikka saisinkin. Mutta oikeasti aika loistava idea, pitääpä miettiä. Mutta siis herut pullolle kuitenkin kuukausia ilman imetystä?

Mites, mitä yöllä syötätte?

pumppaan aamulla maitoa (2dl ja 20 minuuttia) ja illalla sama. Vauvani juo pullosta tämän ja korviketta päälle. Näin mentiin edellisenkin vauvani kanssa. Kaikki hyötyvät. Tähän ei mene kuin hetki päivästäni, vauva saa rintamaitoa ja isäkin voi hoitaa. Vauva nyt 5kk, edellisen kanssa jatkoin tätä 8kk.

Ollaan saatu se päivällä nukkuminen aina jotenkin sujumaan. Vaatii se tietysti järkkäilyä, eikä aikataulua pystynyt etukäteen paljoa suunnitella. Päivä kerrallaan.



Rautalangasta väännettynä esimerkiksi näin: aamulla lähdetään kaikki ulos sen jälkeen, kun vauva on syönyt. Vauva nukkuu vaunuissa sen pari tuntia. Sinä aikana ollaan esikoisen ulkona, tullaan sisään (vauva jatkaa parvekkeilla uniaan) ja syödään esikoisen kanssa (joko valmista tai jotain hätäseen väsättyä ruokaa). Pari tuntia on yleensä mennyt siinä vaiheessa, kun ruokailu on suurin piirtein ohi. Jos vauva ehtii heräämään aiemmin, vauva rinnalle ja syön yhdellä kädellä...



Sitten onkin päikkäriaika. Minä imetän vauvaa ja samalla luen esikoiselle päiväunisadun. Sen jälkeen kaikki nukutaan. Jos vauva ei nukahda tai on edelleen nälkäinen, jatkaa hän rinnalla syöntiä, kun minä ja esikoinen vedetään päikkäreitä. Mulla on nimittäin kummatkin lapset olleet ihan pieninä vauvoina sellaisia, että joko nukkuvat tai syövät tai sitten viihtyvät rinnalla ihan muuten vain. Siksi ei siis ole tuottanut ongelmia.



Avainsana on siis aikataulutus vauvan mukaan. Esikoisen (3 v) päiväunet, ulkoilut ym. on ajoitettu vauvan syömisen lomaan. Jos vauvalle tulee nälkä, kun esikoisen kanssa ollaan juuri lähtemäss ulos, syömään tms, niin silloin esikoiselle kirja käteen, dvd pyörimään tms. siksi ajaksi kun vauva syötetään. Tai sitten jos on joku meno tai muu aikataulutettu homma edessä, niin sitten vauva tarvittaessa herätetään ja syötetään jo vähän aiemmin kuin hän itse alkaa valittaa nälkäänsä, ja niin saadaan se tunti tai kaksi tuntia aikaa hoitaa tarvittavat asiat ennen seuraavaa syöttöä.



Mulla on molemmat lapset olleet tällaisia tiheästi syöviä, ja olen pitänyt tätä ihan asiaan kuuluvana. Loppujen lopuksi kummankin kohdalla on ollut kyse muutamasta kuukaudesta, sen jälkeen on helpottanut. Varsinkin tämän kakkosen kohdalla olen suhtautunut niin, että tämä nyt vain kuuluu asiaan ja että tämän lyhyen ajan me muut, mukaan lukien esikoinen, joudutaan tähän sopeutumaan. Edelleen painotan kuitenkin sitä, että mulla ei siis ole ollut ongelmaa nukahtamisen tms. kanssa, joten siinä suhteessa tilanteeni on erilainen.



Mullakin on esikoinen 2-3 päivänä osa-aikaisesti hoidossa. Niinä päivinä en kyllä ole nukkunut päivisin, vaan hoitanut muita rästiin jääneitä hommia. Mies on tarvittaessa vienyt lapsen aamuisin hoitoon, joten minä olen välillä saanut jäädä vauvan kanssa aamuisin nukkumaan pitkään. Samoin mies vuorollaan käy ruokakaupassa, siivoaa ym. eli kaikki kotihommat eivät ole ainoastaan mun vastuulla pikkuvauva-aikana.



Yritä nyt saada se miehesi auttamaan enemmän. Luulisi, että hänellekin olisi paljon helpompaa esim. kuljettaa esikoista päiväkotiin kuin alkaa herätä öisin syöttämään vauvaa.



Joka tapauksessa jaksamista!



24