Tuo päiväkoti ketju vahvisti tuntemuksiani.

Minä en ole oikea henkilö arvioimaan perheenne tilannetta, sen voitte tehdä vain te, koska olette ainoat henkilöt, jotka tietävät, mikä on parhaaksi TEIDÄN perheellenne. Minä tiedän vain, että meidän perheelle tervein ratkaisu on se, että lykkään uraani ja olen kotona, kunnes koen sydämessäni oikeaksi ajaksi viedä lapseni päivähoitoon.



T: Ap

palaa todellisuuteen...



Meinaatko että kaikki kansalaiset voisivat työskennellä kovalla palkalla ja korkeassa virassa?? Se yhteiskunta ei vaan mene niin... Joten tee palvelus ja vaivaudu miettimään sinne koulutettuun sivistys nuppiin hiukan maalaisjärkeä ja yhteiskunnallista ajattelua...

...ura yliopistolla, niin ymmärrän hyvin että haluat olla kotona:-))

T: Ap, jonka mielenkiinto heräsi.

Minulle oman alani tutkimuksen tekeminen on intohimo ja kyllä odotan töihinkin pääsyä :)



T: Ap

Tästä aiheesta niitä ei useinkaan löydy ;)



Itse olen siinä hassussa tilnateessa että esikoisen synnyttyä olin varma että pitäisin lapsen kotihoidossa niin pitkään kuin vain mahdollista. Kuitenkin kohtalo näytti toisin. Vielä kuopusta odottaessani iloitsin siitä että hänen " varjollaan" esikoinen pystyisi olemaan kanssamme kotona pidempään mitä ainokaisena olisi voinut olla. Kuitenkin esikoisen omat erityistarpeet ajoivat siihen että jouduimme yhtymään hänen hoito- ja kuntoustuhenkilökunnan näkemykseen siitä että päivähoidon aloitus tukisi lapsen kehitystä. Lähipäivinä hän 1v10kk sitten aloittaa osapäivähoidossa, vaikka itse olen yhä kuopuksen kanssa kotona. Asia mikä oli minulle alkuun kova paikka mutta nyt olen jo hyväksynyt sen hyvin. Onneksi kyseessä on pieni, lämminhenkinen päiväkoti jossa on kokenutta henkilökuntaa vastaamaan lapsemme tarpeisiin. Hän saa myös oman avustajan näin alkuun, eli ei joudu jäämään vaille huomioa.



Kuopuksen kohdalla olemme nyt päätymässä myös ratkaisuun missä hän aloittaisi päivähoidon tilanteessa jossa vielä olisi mahdollisuus olla kotona. Nyt näyttäisi kuitenkn siltä että meille tuo osaäivähoito olisi paras ratkaisu kaikkien osapuolien kohdalla ja se nyt väkisin syö tämän kotihoidon pituutta pois. Mitään lopullisia ratkaisuja ei olla asian suhteen vielä tehty, ajankohtaista tuo on aikaisintaa vuoden päästä ja nyt pyritään nauttimaan vain tästä ajasta.



Kuten ap on tässä sanonut, perheiden tilanteet ovat erilaisia ja jokainen joutuu tekemään ratkaisunsa niissä olosuhteissa.



14

ainoastaan ihmetytti, että juuri ÄIDIN on luovuttava itsekkyydestään. Miksi ei isän? Lapsi on yhteinen ja hoidosta päättää perhe. Mielestäni VANHEMPIEN tulisi luopua itsekkyydestään lasten synnyttyä.

Mielestäni on äärimmäisen tärkeää, että ihmiset oppisivat ymmärtämään, kuinka erilaisissa tilanteissa perheet elävät. Liian usein täällä saa lukea tarkoituksellisesti loukkaavia yksisilmäisiä kommentteja siitä, kuinka oma tapa on se ainoa oikea.



Tsemppiä teille hoidon aloitukseen, kaikki menee varmasti hienosti!



T: Ap

T: Ap

Vierailija:

Me ei asuta Suomessa, joten meillä ei ole mahdollisuutta olla kotona kotihopidontuella. Täällä saa vaikuttaa itse siihen miten pitkään saa äitiyspäiviä säästettyä, tietysti tuoo on puolison tuloista riippuvaista. Lapset aloittavat täällä päiväkodin 1-1,5v iässä.

Me ollaan oltu tavallaan onnekkaassa asemassa ja sen myötä saatu noita päiviä säästöön niin ettei vielä 1,5v iässäkään olisi pakko laittaa kuopusta hoitoon. Kotihoitomahdollisuus löytyisi varmasti tuonne 2v ikään asti, jopa hiukan pidempäänkin jos itse tekisin keikkahommia miehen vapaapäivinä. Nyt ollaan kuitenkin asioita mietitty ja nyt päädytty sille kannalle että kuopuskin aloittaa päiväkodissa 1,5v iässä yhdessä ikätovereidensa kanssa. Nuo säästöön jääneet äitiyspäivät takaavat sen että pystymme ainakin muutaman vuoden ajan tekemään lyhennettyä työaikaa ja lapsille riittää näin osapäivähoito. Hoitopäivillä olisi pituutta max 6h ja vapaapäiviäkin mahtuisi väliin. Samoin olisi mahdollista pitää yhdessä pidempiä lomia niin että lapset saavat olla pitkät kesät kotihoidossa jne. Jos pitäisimme lapset kotihoidossa 2v asti ja palaisimme töihin vasta tuolloin, olisi heillä edessä pitkät hoitopäivät (meillä työaika 8,5h + työmatkat päälle julkisilla, usein tulisi 10h hoitopäiviä).

Eli kysymykseni kuuluu, olemmeko itsekkäitä kun mielummin laitamme lapset hoitoon tuon verran aiemmin? Olisiko kuopuksellemme parempi että hän olisi kokonaan kotona 2v ja sen perään heti 10h hoitopäivät?

Muuttakaa Suomeen! Täällä on kaikki paremmin!

Saatiin aivan ihana lapsirakas nuori (20 vuotias) reipas tyttö, joka jaksaa leikkiä ja touhuta lasten kanssa kaikkia kivoja juttuja. Askartelevat, leikkivät puistossa, käyvät retkillä ja lähellä olevassa toimintakeskuksessa viikottaisessa lasten laulutuokiossa. Lapset ovat tosi kiintyneitä häneen ja meillä on erittäin turvallista jättää lapsemmme hänen hoiviin kun lähdemme aamuisin töihin. Illalla lapset voivat touhuta meidän vanhempien kanssa myöhempään, kun saavat jäädä aamulla nukkumaan. Valvovatkin noin 10 ja aamulla heräävät sitten noin 9 maissa. Joten meillekin jää lasten kanssa ihan kunnon ilta yhteistä aikaa. Meillä tämä on hyvä ratkaisu, enkä koe syyllisyyttä töihin lähdöstä koska tiedän että lapsilla on turvallinen ja mukava hoitaja ja tuttu ympäristö omine sänkyineen ja leluineen.



Lapset 1,5 v, 3v ja 5v.



Niin ja kunnan yksityisenhoidon kuntalisän kanssa kela-korvaukset noin 900 euroa ja loput palkasta maksamme itse ja tieten työnantaja maksut. Hoitajan palkka 1300 e kuussa. Työnantaja maksuista en ole ihan selvillä, kun mies hoitelee byrokratian mutta käsitykseni mukaan jotain 400 e päälle.

juu, 14 asuu ruotsissa. emme kuitenkaan ole muuttamassa suomeen, koska koemme että meidän perheellä asiat ovat täällä paremmin :)

Tuota pitää kyllä harkita tosissaan! Täytyy ottaa tarkemmin selvää sitten kun on meillä ajankohtaista.



T: Ap

mutta ymmärrän kyllä sitäkin, että kaikilla ei ole mahdollisuutta olla 10-12v. kotiäitinä, ei uran tai rahan vuoksi. Minä olen eka lapseta ollut kotona 3-vuotta ja sain sitten toisen lapsen (olin töissä välillä 1/2-vuotta) ja olin taas kotona 3-vuotta ja sain kolmannen lapsen. Nyt tältä kolmannelta minun täytyi tehdä kompromissi (työpaikan uudistus vaikutti asiaan) ja olin vain 2v. kotona. Sanomattakin selvää, että minulle raskaaksi tuleminen ei ole ollut itsestään selvyys, joten ns. " putkeen" lasten tekeminen ei onnistunut. Kyllä se on aikamoinen uhraus olla 10v. pois työelämästä.

tuet ovat hieman yli 900 ja sosiaalimaksut ehkä hieman alle 400. Eli jotain 700 ja 800 välillä se oma osuus taitaa olla.



Kelan korvaukset ovat lapsikohtaisia. Eli mitä useampi lapsi sitä enempi korvauksia.



13/30

Täällä Suomessa on ihmisillä kummasti varaa olla kotona vuositolkulla lasten kanssa. Ehkä kalliit hoitomaksut yksi syy. Nauti sinä Ruotsin eduista täysillä!

Kai riippuu vähän perhetilanteesta kummassa asuminen on " kannattavampaa" . meidän perheellä on joitain erityistilanteita joihin koemme saavamme Ruotsissa paremmin tukea. Mutta tuskimpa täältä Suomeen palattaisiin muutenkaan (ei kuitenkaan koskaan kannata sanoa " ei koskaan" :))



Suomen päiväkotimaksuja en tunne, meidän esikoisella hoito on ilmaista koska se pohjautuu hänen erityistarpeisiinsa. Kokopäivähoidon taksa ensimmäisestä lapsesta näyttäisi olevan 1260kr ja toisesta 840kr.



14

Eihän jättiryhmä päiväködissa ole ainoa ratkaisu, vaan ainahan voi laittaa pienen lapsen myös perhepäivähoitoon ja siirtää sitten 3-vuotiaana päiväkotiin.

in kolmen vuoden rajasta, niin houmaisitte, että olen samoilla linjoilla kanssanne.



Keskustelun ei ollut tarkoitus olla juupas-eipäs tasolla, jostain syystä tähän loppupäähän kuitenkin eksyi muutama, jotka eivät ole jaksaneet lukea ihmisten ajatuksia alusta saakka, vaan vastaavat ennakko-oletuksin viitaten aikaisemmin samaa aihetta koskeneisiin ketjuihin.



T: Ap



Niin ja nuo asiantuntijat taitavat olla ne suomen johtavat lastenpsykiatrit ja muut asiantuntijat, joten ymmärrettäenkin heidän lausumiinsa viitataan usein.

Joku muu sen otti esiin.