Teologi linjoilla, haluatko kysyä jotain?

Uskon Jumalaan ja se näkyy elämässäni.



Karsastan sanaa "uskovainen". Jostain syystä se kalskahtaa korvaani hiukan ylemmyydentuntoisena. Ikään kuin erotellaan ihmiset eri leireihin.



Uskon Jumalaan, mutta olen edelleen keskeneräinen ihminen synteineni. En koe olevani enemmän/paremmin uskova kuin kukaan muukaan.



T: Ap

olisivat olleet voimassa jo aikojen alusta? Minusta tuntuu, että ne eivät ole sitä vieläkään.

Kristillisyyttä värittää syvä rakkaus lähimmäistä kohtaan. Jeesus käskee rakastaa vihollistaankin. Tämä on leimallista nimenomaan kristillisyydelle.

T: Ap

jotka olivat olleet ihmiskunnassa voimassa jo aikojen alusta, muodostuivat kristillisiksi vain sen takia, että ne joku keksi kirjoittaa raamattuun?

Oikeasti minua ahdistaa ja pelottaa ajatus siitä, mitä kahden vuoden kuluttua mahdollisesti tapahtuu, siis 21.12.2012. Olenko naiivi, helposti jallitettava vai missä vika?



Toiseksi, olen miettinyt sitä, että kun mieheni ei kuulu kirkkoon eikä häntä ole kastettu, eikä hän taida juurikaan uskoa jumalaan, niin päädymmekö kuoleman jälkeen samaan paikkaan? Surullista jos emme.

- - Rippikoulussa tapahtuu kasteen vahvistus, jolloin saadaan tarvittava oppi. - .

kasteeseen liittyy kyllä kiinteästi opetus, jota varsinkin rippikoulussa saa ja toivottavasti jo sitä ennen. Rippikoulun jälkeisessä konfirmaatiossa ei vahvisteta kastetta, vaan siinä tunnustaudutaan kirkon uskoon (noin niinku teoriassa, käytäntöhän nuorten kohdalla voip olla toinen...) ja nuoren puolesta rukoillaan.

t. pappi

Uskon Jumalaan ja se näkyy elämässäni. Karsastan sanaa "uskovainen". Jostain syystä se kalskahtaa korvaani hiukan ylemmyydentuntoisena. Ikään kuin erotellaan ihmiset eri leireihin. Uskon Jumalaan, mutta olen edelleen keskeneräinen ihminen synteineni. En koe olevani enemmän/paremmin uskova kuin kukaan muukaan. T: Ap

oli erikoinen vastaus papilta!

totta kai uskovainen sanoo olevasa uskovainen,jos uskoo!en mä ainakaa koe olevani ylempi ketää! ihan rehellisesti hämmästyin!

t.se kuoleman pelkonen

Voiko opiskella teologiaa ilman uskonnollista vakaumusta, onko siinä edes mitään järkeä?

Jos kaikella on tarkoitus, niin kuin uskot, niin miksi pieniä lapsia kuolee esim hoitovirheen vuoksi? Mikä se tarkoitus voi silloin olla? Uhrataanko se yksi jonkun isomman asian vuoksi?

Ihmisillä on tästä omia näkemyksiään. Toisen mielestä taivaaseen pääsee vain tietty rajallinen uskovaisten joukko, toisen mielestä helvettiä ei ole olemassa ja kolmannen mukaan kaikki pääsevät taivaaseen.



Itse uskon, että helvetti on maanpäällinen tila, johon ihminen itsensä ajaa tekemällä vääriä valintoja. Toisaalta tämä on ällöttävän länsimainen näkemys, sillä moni syntyy "helvettiin" ilman mitään valintoja.



Uskon, että ne, jotka eivät taivaaseen pääse, vain kuolevat. Katoavat.



Taivaaseen pääsevät uskovat ja nämä tahtomattaan helvettiin syntyneet (he ovat siellä kunnia-asemassa). Uskon myös, että vauvana ilman kastetta syntyneet pääsevät taivaaseen.



En siis usko, että hyvin eläneet, mutta Jumalaan uskomattomat (tai ei kristityt) joutuvat helvettiin. Joko he pääsevät taivaaseen (niinä pienempinä) tai sitten vain kuolevat.



Pahantekijät tuhoutuvat lopullisesti kuollessaan.



Tämä on minun näkemykseni asiasta! Ja kuten huomaatte, myös minä olen täysin yhtä ihmeissäni tämän asian edessä.



T: Ap

Kyllä meidän perheessä osataan kääntää toinenkin poski, ihan ilman Jeesusta.

olisivat olleet voimassa jo aikojen alusta? Minusta tuntuu, että ne eivät ole sitä vieläkään.

Kristillisyyttä värittää syvä rakkaus lähimmäistä kohtaan. Jeesus käskee rakastaa vihollistaankin. Tämä on leimallista nimenomaan kristillisyydelle.

T: Ap

jotka olivat olleet ihmiskunnassa voimassa jo aikojen alusta, muodostuivat kristillisiksi vain sen takia, että ne joku keksi kirjoittaa raamattuun?

miksi hän ei poista maailmasta pahuutta?

Älä enää lue aiheeseen liittyvi artikkeleita. Ne ovat täyttä höpötystä. Rukoile Jumalalta apua pelkoosi. Vietä enemmän aikaa perheesi kanssa ja aina kun sinun tekee mieli lukea aiheesta, käy suukottamassa lapsiasi.

Pelkosi on toki todellinen, mutta sen aihe on täysin absurdi. Kukaan ei tiedä maailmanlopuan aikaa. Mayatkaan eivät niin väittäneet. Sitä paitsi arvostettu saksalainen mayoihin erikoistunut professori on sitä mieltä, että kalenteria on väärintulkittu ja todellinen kalenterin päättymispäivä on 2220.

Käy vielä täällä ennen 2012 dieettiäsi:

http://totuudentorvi.blogit.fi/kaksituhattakaksitoista/

Tekstin luettuasi älä noteeraa aihetta enää. Vanha vihtahousu yrittää juurruttaa sinuun pelkoa ja pilata elämänilosi.

En osaa sanoa tuosta kuolemanjälkeisestä elämästä mitään varmaa. Sen voin sanoa, että Raamatun mukaan et ainakaan enää sitten murehdi asiaa.

T: Ap

Oikeasti minua ahdistaa ja pelottaa ajatus siitä, mitä kahden vuoden kuluttua mahdollisesti tapahtuu, siis 21.12.2012. Olenko naiivi, helposti jallitettava vai missä vika?

Toiseksi, olen miettinyt sitä, että kun mieheni ei kuulu kirkkoon eikä häntä ole kastettu, eikä hän taida juurikaan uskoa jumalaan, niin päädymmekö kuoleman jälkeen samaan paikkaan? Surullista jos emme.

Ap jo antoikin vastauksia, joilla myös itse perustelen, mutta tässä vielä kokonaisuudessaan:



- Raamatussa kuvataan yksi pelastustie: Usko ja kaste. Kaste ja usko. Missään ei Raamatussa mainita, että lapsella olisi toisenlainen pelastustie.



- Raamatussa kastetiin perhekunnittain ihmisiä. UT:ssa mainitaan useita tällaisia tapauksia, useimmat Apostolien teoissa. Perkuntiin tietysti kuului lapset, mutta myös palvelijat jne. Uskovaisena ihmisenä tietenkin tahdon, että myös lapseni kastetaan.



- JEesus sanoi: "Menkää ja tehkää KAIKKI kansat minun opetuslapsikseni...kastakaa...opettakaa." Yksiselitteisesti KAIKKI. Jeesus ei rajannut lapsia käskyjensä ulkopuolelle. Vrt. perhekunnittain kastaminen.



- Sanaa "lapsi" vastaa kreikan kielessä kolme eri sanaa, jotka tarkoittavat kaikki eri-ikäisiä lapsia. Jeesus sanoi esim. Joka johtaa lankeemukseen yhdenkin näistä vähäisistä (mikros= pieni, vähäinen, ei iso lapsi), joka "USKOO MINUUN"... Lapsi voi siis uskoa!! Aivan pienikin. Kukaan ei voi väittää, ettei lapsi voi uskoa. Päinvastoin: Jeesus laittoi lapsen USKON Jumalan valtakuntaan pääsyn ehdoksi. Lapsen usko nimenomaan oli aikuiselle esikuvana, ei päinvastoin! Tämä on minusta äärimmäisen tärkeä pointti. Miksi ihmeessä lapsia ei siis kastettaisi?



- Ja vielä. Jumala sääti omalle kansalleen liiton merkiksi ympärileikkauksen, joka tapahtuu seitsemän päivän ikäiselle vauvalle. Vaikka kastetta ei voi rinnastaa täysin ympärileikkaukseen, on se kelpo vastine monessa suhteessa kasteelle. Eihän seitsemän päivän ikäinenkään ymmärtänyt liitosta yhtään mitään järjellään. Silti niin piti tehdä, ja juuri silloin, eikä vasta sitten kun ihminen sen järjellään ymmärtää.



Uskovien (aikuiskaste) on minusta ihan ok, sille on myös raamatulliset perusteet. Mutta niin on lapsikasteellekin, mitä syvemmissä määrin! Pääasia, että kastetaan Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen -ja että kastetta seuraa opetus.

Olen miettinyt uskon asioita lasten kannalta. Mielestäni on hyvin tärkeää rukoilla lasten puolesta ja heidän kanssaan niin että he oppivat näkemään että usko on todellista ja että Jumala vastaa rukouksiin. Ja uskovien vanhempien usko ilmenee muutenkin lapsille käytännön elämässä ja suhtatumisena muihin ihmisiin jne (toivottavasti hyvällä tavalla niin, ettei oppi ja elämä ole ristiriidassa).



Tästä lapsikasteasiasta tulee mieleeni se Raamatun kohta, että hedelmistään puu tunnetaan. Tuottaako tämä lapsikastejärjestelmä todellisuudessa hyvää elämää, eli että lapsille opetettaisin Raamattua ja että heidän kanssaan rukoiltaisiin ja ihmiset yleisesti ottaen uudestisyntyisivät ja eläisivät Pyhän Hengen johdatuksessa Jumalan tahdon mukaista elämää?



On hyvä, että rippikoulussa edes opetetaan Raamattua, mutta minun milestäni se tulee lapsen elämään aika myöhään, jos ei siihen asti ole kokemusta elävästä uskosta, rukousvastauksista tai yleensäkään Raamatun tuntemusta.



Eli minua edelleen askarruttaa se, että mitä sellaista kirkollisen teologian mukaan vauva saa kasteeessa, josta olisi todellista siunausta elämässä ja kansakunnankin tasolla?



t.18

Eli konfirmoitava vahvistaa uskovansa Jumalaan ja Jumala vahvistaa konfirmoitavaa uskossa.

- - Rippikoulussa tapahtuu kasteen vahvistus, jolloin saadaan tarvittava oppi. - .

kasteeseen liittyy kyllä kiinteästi opetus, jota varsinkin rippikoulussa saa ja toivottavasti jo sitä ennen. Rippikoulun jälkeisessä konfirmaatiossa ei vahvisteta kastetta, vaan siinä tunnustaudutaan kirkon uskoon (noin niinku teoriassa, käytäntöhän nuorten kohdalla voip olla toinen...) ja nuoren puolesta rukoillaan.

t. pappi

Voiko opiskella teologiaa ilman uskonnollista vakaumusta, onko siinä edes mitään järkeä?

Monet asiat näyttävät kammottavan merkityksettömiltä meidän ihmisten silmissä. Uskon kuitenkin, että kaikki on Luojan suurta suunnitelmaa.

T: Ap

Jos kaikella on tarkoitus, niin kuin uskot, niin miksi pieniä lapsia kuolee esim hoitovirheen vuoksi? Mikä se tarkoitus voi silloin olla? Uhrataanko se yksi jonkun isomman asian vuoksi?

muka helvettiä ei olisi?

sinnehän se saatanakin joutuu..

t.se kuolemaa pelkäävä

että itseään ei saisi puolustaa. Se tarkoittaa sitä, että riidat pitää lopettaa, ei ottaa "turpaan".

Jeesuksen aikaan vasemmalla kädellä tehtiin "likaiset hommat", sillä ei edes lyöty (siihen aikaan avarilla lyötiin). Jos käänsit toisen poskesi ensimmäisen lyönnin jälkeen, olisi lyöjän pitänyt lyödä vasemmalla. Näin ei olisi voinut kukaan tehdä, joten riita loppui siihen.

Puhuit historian hämärästä, käsittääkseni perheesi ei asu siellä? Ihminen on ollut hyvin raaka historiansa alkulehdillä. Ja väittäisin, että on sitä vieläkin.

T: Ap

Kyllä meidän perheessä osataan kääntää toinenkin poski, ihan ilman Jeesusta.

olisivat olleet voimassa jo aikojen alusta? Minusta tuntuu, että ne eivät ole sitä vieläkään.

Kristillisyyttä värittää syvä rakkaus lähimmäistä kohtaan. Jeesus käskee rakastaa vihollistaankin. Tämä on leimallista nimenomaan kristillisyydelle.

T: Ap

jotka olivat olleet ihmiskunnassa voimassa jo aikojen alusta, muodostuivat kristillisiksi vain sen takia, että ne joku keksi kirjoittaa raamattuun?

Olisiko mielestäsi kansakunnan tila parempi, jos lapsikastetta ei olisi? Omassa tuttavapiirissä eivät aikuiskasteen saaneet eroa mitenkään moraaliltaan lapsikasteen saaneista. Miksi lapsikasteen saanut ei voisi saada opetusta uskonasioista ennen rippikoulua, onhan ev lut kirkolla päiväkerhoja, perhekerhoja, lastenleirejä, perheleirejä, perhejumalanpalveluksia jne, missä on kokemuksia ja tietoakin saatavilla, jos vanhemmat eivät itse osaa vastata?

Olen miettinyt uskon asioita lasten kannalta. Mielestäni on hyvin tärkeää rukoilla lasten puolesta ja heidän kanssaan niin että he oppivat näkemään että usko on todellista ja että Jumala vastaa rukouksiin. Ja uskovien vanhempien usko ilmenee muutenkin lapsille käytännön elämässä ja suhtatumisena muihin ihmisiin jne (toivottavasti hyvällä tavalla niin, ettei oppi ja elämä ole ristiriidassa).

Tästä lapsikasteasiasta tulee mieleeni se Raamatun kohta, että hedelmistään puu tunnetaan. Tuottaako tämä lapsikastejärjestelmä todellisuudessa hyvää elämää, eli että lapsille opetettaisin Raamattua ja että heidän kanssaan rukoiltaisiin ja ihmiset yleisesti ottaen uudestisyntyisivät ja eläisivät Pyhän Hengen johdatuksessa Jumalan tahdon mukaista elämää?

On hyvä, että rippikoulussa edes opetetaan Raamattua, mutta minun milestäni se tulee lapsen elämään aika myöhään, jos ei siihen asti ole kokemusta elävästä uskosta, rukousvastauksista tai yleensäkään Raamatun tuntemusta.

Eli minua edelleen askarruttaa se, että mitä sellaista kirkollisen teologian mukaan vauva saa kasteeessa, josta olisi todellista siunausta elämässä ja kansakunnankin tasolla?

t.18

siltä, että ovat kyllä yhteydessä toisiinsa.

Käsitän asian niin, että helvetti voi olla jo maanpäällinen tila. Saatana raivoaa täällä keskuudessamme.

Edelleen vahvistan, että tämä on näkymykseni asiasta, ei kirkon mielipide.

muka helvettiä ei olisi?

sinnehän se saatanakin joutuu..

t.se kuolemaa pelkäävä