Lue keskustelun säännöt.
Olen mogannut ja pahasti :/
16.12.2010 |
Meilkein saisi minut kivittää!!!
Olen eronnut lapsen isän kanssa 3 vuotta sitten, nyt yhteinen lapsemme täyttää 5v.
Koko tämän ajan olemme olleet asiallisissa väleissä, myös miehen nykyisen kanssa.
Heille syntyi kesällä lapsi ja ovat avoliitossa.
Tätä asiaa on vaikea myöntää edes täällä netissä, tuntemattomana, mutta pakko johonkin saada purettua ajatuksia :(
Emme ole kertaakaan eron jälkeen olleet missään läheisessä kontaktissa toisiimme, kunnes melkein 2kk sitten kävi "vahinko"
Mies tuli tuomaan lapsen tavaroita meille, kun tyttö oli vielä hoidossa. Kahvittelimme ja kuulumisia vaihdoimme normaalisti.
En vieläkään käsitä, miten tilanne riistäytyi käsistä.
Eksyimme samaan sänkyyn :( :(
Pari päivää sitten tein positiivisen testin!! Tämä ei voi olla mahdollista, mitään ei olisi saanut käydä eikä varsinkaan raskautta tulla.
Olen aina halunnut 2 lasta, mutta uutta miestä en ole etsinyt enkä löytänyt.
Järkevästi ajateltuna en voisi tätä lasta pitää, en mitenkään päin.
Tiedän tuon kerran jäävän ainoaksi ja nyt on tunteet sekaisin.
En ole koskaan uskonut edes harkitsevan aborttia, mutta pitämällä lapsen sotken monen ihmisen elämän :(
Tätä tunnetta ei voi edes kuvailla, inhoan itseäni jo tapahtuneesta, nyt vielä tämä.
En tiedä mitä tehdä saatika ajatella :(
Kommentit (105)
Karmea tilanne uudelle vaimolle, mutta toisaalta ap:n on tietysti ajateltava myös (ja lähinnä) itseään ja tytärtään.
Itse varmaan pitäisin vauvan, jos muuten vauva sopii elämäntilanteeseen. Aborttia en sinänsä vastusta, jos se tehdään hyvillä perusteilla.
Isälle kertomista miettisin, ainakin antaisin miehelle mahdollisuuden olla tunnustamatta lasta omakseen. Riippuu niin miehestäkin.
Vaikka miehellä on tilanteesta vastuuta ihan samalla tavalla, koittaisin auttaa siinä, että hänen liittonsa säilyy. Jos se sitten perustuu valheelle tämän uuden lapsen suhteen, sekin on minusta pienempi paha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sitä mieltä että hyvä,hyvä?Ajatelkaa jos teidän miehet tulis kotiin joku päivä ja kertois että on saattanut exän raskaaksi ja pidämme lapsen kyllä varmaan kääntyis naamat nurinpäin..kyllä ois kirveellä töitä...
tiedän tehneeni väärin sortuessani exän kanssa sänkyyn, kuten sanoin ei ollu suunniteltu juttu. Nähtävästi aina ei se järki voita :(
Mikäli tässä ei näin olisi käynyt, tästä ei olisi koskaan enää puhuttu. Kerron miehelle kyllä tapahtuneesta, hänen nykyiselleen en.
Se on miehen tehtävä sitten joskus tulevaisuudessa.
Lapseltani en voi alkaa salaamaan kuka on isä, kaksi aikuista ihmistä tekivät pahan virheen ja aikuisten on kannettava vastuu, tuli mitä tahansa.
Toivon koko sydämestäni, että miehen uusi perhe ei hajoaisi.. En kuitenkaan jaksa uskoa naisen antavan anteeksi meille kummallekkaan. En antaisi minäkään :(
Jälkeenpäin on hyvä olla viisas, olisi kumista huolimatta pitänyt hakea jälkiehkäisy, nyt on liian myöhäistä.
Annan miehelle mahdollisuuden olla tunnustamatta isyyttään paperilla, hänen valinta on haluaako muodostaa suhdetta uuteen lapseensa.
Lapsen kasvaessa en kyllä ala sepittämään valheita isästä.
Voi olla sekavasti kirjoitettu, mutta niin on ajatuksetkin sekaisin.
ap
Eli pitänyt lapsen ja kertonut miehelle.
Mies voi sitten päättää itse mitä tekee asian kanssa. Lastenvalvojalle ilmoittaisin kuitenkin isän nimen ja tulevalle lapselle kertoisin avoimesti isästään ja nykyiselle tyttärelleen kertoisin että saa täyssisaruksen.
Jonkun mielestä ehkä kamalaa mutta noin minä tekisin.
Mies on. Onko hän puhdas pulmunen?
Jos on 2 ihmistä. Toinen parisuhteessa ja toinen ei. He menevät sänkyyn. Kumman kimppuun voisimme käydä? Ei ainakaan sinkun, koska hän ei petä ketään. Varattu pettää.