Minkä ikäisenä ostit omakotitalon?
Kommentit (84)
Vierailija kirjoitti:
Väkisin tuli perintönä kun olin vähän päälle 40v. Olisin mielummin ollut ilman.
Tämä. Asuin koko lapsuuteni ja nuoruuteni (uudessa) omakotitalossa. En ole koskaan ymmärtänyt mitä kehumisen aihetta omakotitalossa asumisessa on. Asun keskellä kaupunkia kerrostalo-osakkeessa, joka maksaa enemmän kuin omakotitalo. Ja nautin. En ikinä halua asua omakotitalossa.
32 v, ja tässä asun edelleen melkein 30 vuotta myöhemmin. Pitäisi tehdä jo vähän remonttia, tai sitten purkaa koko talo, tässä nyt ollaan kahden vaiheilla, että mitä tähän kannattaa tehdä vai kannattaako mitään, kun on jo aika vanha ja vanhanaikainen talo.
Ostin 27-vuotiaana ja myin pois 50-vuotiaana. Riitti lumityöt talvella ja muu perkaus kesällä. Ihanaa asua kerrostalossa!
37v. Aikalailla siinä iässä kun nuorempana kuvittelinkin sen tapahtuvan. Lainarahalla se kuitenkin ostettiin ja talo on rupunen vanha mökki, mutta sellaisen me haluttiinkin.
30 vuotiaana ostin ja 53 vuotiaana myin pois.
Tällä hetkellä haaveilen omakotitalosta. Harmi vaan, että yksin lainaa maksavalla on melko suppea mahdollisuus ja työt Vantaalla niin ei tästä kovin kauaksi voi lähteä. 3 vuotta sitten ostin rivitaloasunnon enkä tajunnut että naapureiden ja hullun taloyhtiön hallituksen takia tämänkaltainen asuminen on ihan kauheaa! Haaveilen omasta rauhasta ja siitä, että voin remonteista päättää itse eikä tarvitse joka asiasta vääntää idioottien kanssa.
27v ja oli maksettu muutamassa vuodessa. Hyvinpidetty juuri sopivankokoinen talo vaikkei mikään ihan uusi ollutkaan. Halpa asua eikä liikaa tilaa nytkään kun lapset on muuttaneet omilleen.
Olisinko ollut jotain reilu 40v, loppuikäni maksan velkaa
Itse olin 22v ja mies 24v. Nyt asuttu 24v tuossa talossa. Lapsetkin jo maailmalla omissa kodeissaan. Välillä mietitty josko siirtyisi rivitalo asujaksi muutaman vuoden päästä.
Nykyaikainen energiatehokas unelmien okt sai meidät omistajikseen viime kesänä, kun olimme silloin 28- ja 24-vuotiaita ja esikoinen 7 kk. :)
Odotukset olivat kovat, mutta kyllä omakotitalossa asuminen ylitti nekin kirkkaasti. Vapaus, rauha, lepo, tila, esteettisyys, viihtyisyys jne.
Kyllä oli ihana sisustaa ja laittaa syksyllä joulu isoon lämpimään tupaan, kun takassa paloi lämmin tuli.
En enää edes ymmärrä miten selvisimme kerrostalon betonikuutiossa. Se oli masentavaa aikaa.
Ainoa mikä harmittaa on se, että emme älynneet muuttaa omakotitaloon jo aikaisemmin.
Vierailija kirjoitti:
mies oli 25-vuotias. Mutta, tämä on oikeesti aika pieni ja edullinen, kuten mun mielestä pitää ollakin jos on ostamassa ekaa asuntoa eikä ole kertynyt vielä mitään omaisuutta ja tulotkin on suht. pienet.
En ymmärrä niitä nuoria, jotka ottavat 150 000 euroa lainaa, vaikkei ole edes varmaa työpaikkaa...
Mikään työpaikka ei ole varma, tämä sun pitää nyt ymmärtää.
Toivottavasti mahdollisimman pian. Ikää on nyt 43 vuotta ja vielä on vasta haaveissa.
Melkein 30 vee oltiin kumpikin, mutta silti alle. Olisi pitänyt ostaa jo aikaisemmin, sen verta mukava on saada viettää omakotitalotasoista elämää.
Kolmekymppisiä oltiin ja onneksi ostimme silloin, kun hintataso oli vielä järjellinen ja asuntolainasta ei tarvinnut maksaa 12 vuoteen korkoa. 🙂
En minkään ikäisenä. Muutin miehen omakotitaloon. Ekan huoneiston ostin 25v.
Ekan 19-vuotiaana, toisen kolmikymppisenä. Nyt just tuli maksettua, 53v.