Piiskaaminen oli vielä 70-luvulla ihan hyväksytty kuritusmuoto lapsille,

Meidän kotona ei ikinä, mutta kavereiden muistan saaneen. Meidän (stadilainen) äiti selitti, että se oli maalainen tapa. Suhtauduin pitkään maalaisiin hyvin varauksellisesti :)

todeta että en tunne ketään jota vanhemmat olisivat hakanneet, tai lyöneet. Jos parikymmentä ihmistä av:llä on jotain mieltä, ei pidä yleistää sitä koskemaan koko suomea.

että risu oli varoituksena olemassa, mutta en todellakaan muista, että olisin piiskaa saanut sen kummemmin kuin mitään muutakaan kuritusta. Ja aika paljon pahuuksiani sentään ehdin kakarana tehdä;-D. En koe, että koti olisi ollut väkivaltainen tai vanhemmat pelottavia, päinvastoin. Vanhempani kyllä sairastivat fyysisesti, se toki vaikutti minuunkin, mutta henkisesti olivat varsin ok:-). Tosin tavan uskovainen, luterilaishenkinen kotini kyllä oli. Ihan hyvä: ei kiroiltu, ei juotu eikä poltettu, ei tapeltu.



Onhan meilläkin koko ajan uhkana lasten mielissä se, että nettiyhteydet katkaistaan;-D! Koskaan ei ole vielä sitä tarvinnut tehdä:-).

Minä tunsin lapsena sääliä ja kauhua ystäväni puolesta, joka sai tuhmuuksista piiskaa. Se tuntui jotenkin niin suurieleiseltä ja pelottavalta, kun risut haettiin ulkoa, housut piti laskea jne.



Sen sijaan minulle oli siinä vaiheessa ihan luonnollista omalta äidiltäni saamani pahoinpitely, joka tuli ilman mitään esivalmisteluja. Hiuksista repiminen tai avokämmenellä poskelle niin että pää heilahti.

Mistä olet saanut moisen ajatuksen? Piiskaaminen oli kaikkea muuta kuin hyväksytty kuritusmuoto 70-luvulla.

T. 70-lukulaisen äiti

En muista missä vaiheessa laki puuttui asiaan, mutta muistan 80-luvulta ainakin kolme yhdeksäsluokkalista poikaa, jotka saivat vielä piiskaa. Lisäksi oli nuorempia yläasteelaisia samanlaisessa ojennuksessa. Näistä piiska-asioista puhuivat pojat itse ja heidän vanhempansa varsin avoimesti. Estottomimmat kertoivat jopa oliko lyöty risulla vai remmillä. Joten kyllä selkäsaunat melko yleisiä olivat.

Samalla vuosikymmenellä tunsin myös yhden riskin ison isännän, joka oli sitä mieltä, että hän piiskaa naapurikylässä asuvan nuoren miehen, lähes parikymppisen, kunhan saa tämän kiinni. Tuo nuorimies oli tehnyt pahojaan isännän saunarannassa. Tuo rikollinen oli vain muutaman vuoden minua nuorempi ja kun kuuntelin isännän puheita niin sydän alkoi naputtaa melko tiheään. Vanhat muistot tulivat sen verran pintaan, että rupesi miettimään josko itse on tehnyt jotakin kiellettyä.

Korvausvaatimuksista tuo isäntä ei puhunut mitään, mutta selkäsaunan antamisesta oli varma näkemys. En tiedä miten tuossa asiassa lopulta kävi.

Mistä olet saanut moisen ajatuksen? Piiskaaminen oli kaikkea muuta kuin hyväksytty kuritusmuoto 70-luvulla.

T. 70-lukulaisen äiti

En muista missä vaiheessa laki puuttui asiaan, mutta muistan 80-luvulta ainakin kolme yhdeksäsluokkalista poikaa, jotka saivat vielä piiskaa. Lisäksi oli nuorempia yläasteelaisia samanlaisessa ojennuksessa. Näistä piiska-asioista puhuivat pojat itse ja heidän vanhempansa varsin avoimesti. Estottomimmat kertoivat jopa oliko lyöty risulla vai remmillä. Joten kyllä selkäsaunat melko yleisiä olivat.

Samalla vuosikymmenellä tunsin myös yhden riskin ison isännän, joka oli sitä mieltä, että hän piiskaa naapurikylässä asuvan nuoren miehen, lähes parikymppisen, kunhan saa tämän kiinni. Tuo nuorimies oli tehnyt pahojaan isännän saunarannassa. Tuo rikollinen oli vain muutaman vuoden minua nuorempi ja kun kuuntelin isännän puheita niin sydän alkoi naputtaa melko tiheään. Vanhat muistot tulivat sen verran pintaan, että rupesi miettimään josko itse on tehnyt jotakin kiellettyä.

Korvausvaatimuksista tuo isäntä ei puhunut mitään, mutta selkäsaunan antamisesta oli varma näkemys. En tiedä miten tuossa asiassa lopulta kävi.

Ja edelleen se puheissa elää vaikkei käytössä olekaan.Tällä vitsalla oli hyvä pelotella lapsia ja se pelkkä pelote ehkäisi tekemästä tyhmyyksiä.

kaapin päällä tai oven karmin välissä muistuttamassa, että "ruotamaa" saattoi saada ellei ollut kiltisti.

kuritettiin (70-luvun loppu, 80-luvun alku) ihan systemaattisesti nahkavyöllä. Niin että juomut selässä. Kukaan ei siitä mihinkään ilmoittanut vaikka muistan toisten sukulaisten sitä ääneen paheksuneen.

Mieheni on siitä oivallinen esimerkki.

Olisi terapian tarpeessa ) :



Onneksi mies on sen verran älykäs, ettei lasta lyö. Tarkoitan, että on pystynyt katkaisemaan väkivallan kierteen. Lapsena lyödyt läimivät estotta omia lapsiaan.



Minun vanhempani olivat onneksi sen verran valistuneita, etteivät moiseen ryhtyneet. Isäni ei olisi sellaiseen edes pystynyt - ihana ja empaattinen mies kun on.

Menin kouluun 1980 ja ensimmäisiä asioita, mitä opettajan kanssa käytiin läpi oli, että vanhemmat eivät saa tukistaa, antaa tukkapöllyä, lyödä eivätkä piiskata ja se on meidän oikeus.

ne jotka eivät silloin eläneet ottakoot asiasta selvää.

"kiltti lapsi" vm -75 joskin piiskan välttänyt, poikkeuksena sisaruksista ja kavereista.. niinpä sitten olenkin aikuisena tuhma.

Mä olen synt. 73 ja en tunne ketään, jota olisi piiskattu. Olin niitä harvoja, jotka sai tukkapöllyä.

ja meillä päin oli ihan yleistä saada vitsaa tai remmiä 70-luvulla. Moni kaverikin sai vitsaa silloin tällöin. Meitä lyötiin viikottain, kaikki naapurit ei tykänneet, mutta ei siihen kukaan puuttunutkaan. Jopa opettajat tiesi, että meillä lyödään muullakin kuin remmillä, mutta sitä pidettiin perheensisäinenä asiana silloin.

Ostettiin talo vuonna 2002 ja talo oli rakennettu 1998. Heillä oli 8-vuotias poika. Taloa katsottaessa siellä oli risu teipattuna tuulikaapin oven yläpuolelle. Ihmettelin sitä pitkään, kunnes mies tajusi asian. Ainakin uhkana oli lapselle.



Itse olen syntynyt 1975, enkä ole saanut piskaa tai muutakaan ruumiillista rangaistusta. Eikä saanut kuin yksi kaveri, jonka äiti hutmi remmillä. Oli ihan kahjo ämmä muutenkin. Ei mun ikäluokassa selkäsaunat enää mitään tavallista ollut. Äitinikään ei ole koskaan saanut piiskaa. Isä kerran (ja kuulemma aiheesta) ja on syntynyt 1949.

ne jotka eivät silloin eläneet ottakoot asiasta selvää.

"kiltti lapsi" vm -75 joskin piiskan välttänyt, poikkeuksena sisaruksista ja kavereista.. niinpä sitten olenkin aikuisena tuhma.

muttei ikinä sivistyneissä normaaliperheissä. t. 60-luvulla syntynyt.

ne jotka eivät silloin eläneet ottakoot asiasta selvää.

"kiltti lapsi" vm -75 joskin piiskan välttänyt, poikkeuksena sisaruksista ja kavereista.. niinpä sitten olenkin aikuisena tuhma.

muttei ikinä sivistyneissä normaaliperheissä. t. 60-luvulla syntynyt.

hyvin kulturellina ja hyvänä perheenä. Mies kapungin johtavissa hommissa. Remmillä läiksi lapsiaan tämän tästä. Myös ne perheet joissa lapset piiskaa tai risua mahdollisesti saivat (ainakin uhkana oli) olivat tavallisia keskiluokkaisia perheitä.

piiskaaminen ja muu lasten ruumiillinen kuritus ei ole koskaan ollut hyväksyttävää. Ehkä he ovat sitten olleet fiksuja edelläkävijöitä, jotka ovat olleet vaikuttamassa siihen, että lasten ruumiillinen kuritus ja pahoinpitely on nykyään laissa kiellettyä.

Itse en tunne yhtäkään perhettä, jossa lapsia olisi piiskattu, mutta tiedän että joissakin perheissä niin tehdään vieläkin. Yleensä näissä perheissä on paljon muitakin asioita vinksallaan.

Olen syntynyt -69 ja ajan myötä minusta nuorimmasta veljestä (meitä on kolme) kehittyi melkoinen pikku krinaali. Isäni tarttui asiaan, kun olin n. 9,5v. Kun puheet eivät auttaneet, otettiin ensin koivunieherra käyttöön ja myöhemmin remmi. Viimeksi remmi paukkui ja kunnolla, isän antamana kun olin jo täyttänyt 15v. Veljeni eivät ole koskaan saaneet kuritusta, mutta he olivatkin malli poikia - joten saman perheen sisällä voi olla (monestakin syystä erillaisia lapsia) minä olin se meidän perheen "hilluja" Olen kiitollinen isälleni että hän tarttui asioden kulkuun, olisi sen voinut tehdä jo aikaisemminkin. Jos näin ei olisi tapahtunut, kun puhe ei kerran tehonnut, luulen että olisin melkoinen "kriminaali nyt. Se oli minun terapiani, eihän se mukavalta tuntunut, kun remmistä tuli ja lujaa, paljaalle pyllylle., mutta jos näin ei olisi tapahtunut, missähän olisin nyt.. Olen pelkästään kiitollinen isälleni että hän tarttui asioitten kulkuun. Ei minulla mitään traumoja ole ja olen kunnon ammatissa ja kahden pojan onnellinen isä. Pojat ovat hyvää vauhtia kasvamassa ja kunnon nuoria heistä näyttäisi tulevan, kuten veljienikin lapsista. Ei ole käynyt mielessäkään, kun ei ole ollut tarvetta, että remmi meidän huushollissa laulaisi, aina on puhumalla selvitty ja toivottavasti selvitään jatkossakin. Mutta kuitenkin olen sitä mieltä, että kunnon isän kädestä saatu kunnollinen remmin antaminen olisi suotavaa, näille joillekkin nykyajan nuorille jotka ovat sitä mieltä ettei millään ole mitään väliä. ja tekevät typeryyksiä typeryyksien perään. Itse ole elävä esimerkki siitä, pää oli "luuta" ja ainoa keino oli pehittää sitä remmin avulla. Jotkin nyky nuoret ovat varmasti sen tarpeessa, kuten olin itsekkin. On aivan turha jeesustella, että puhe menee kaikille, varsinkin pojille perille (poikieni kaveripiirissä, kyllä esimerkkejä löytyy)joten kunnon löylytys tekisi varsin hyvää, näille nuorille miehen aluille. Kaikile kun sana ei mene perille (syytä voi olla myös ja onkin, välinpitämättömissä tämän päivän vanhemmissa..) Joten rankempikin kuritus, joissain tapauksissa on paikallaan ja näin vältytään monen nuoren syrjäytymiseltä ja saadaan typerä rikoskierre katkaistua. Ja säätytään kalliilta nuorisovankila paikoilta!

Alempana

että alempana, kun se ketju voi olla ylempänäkin. Laittakaa linkki siihen ketjuun, pässit.

Niin ja myös ihan 80- luvullakin oli sallittua.

minä sain piiskaa ja olen syntynyt 67, keskiluokkainen sivistynyt perhe. kuritusta perusteltiin raamatulla, siellä käsketään kurittamaan lapsia. eli jos ei kurita, ei rakasta.