Piiskaaminen oli vielä 70-luvulla ihan hyväksytty kuritusmuoto lapsille,

Itse olen 1970 syntynyt, eikä ketään meistä lapsista koskaan piiskattu, enkä tuntenut ketään, jota olisi piiskattu. Vaikkei nimitystä tuolloin vielä ollut, oli se wt-touhua, joka ei normaalipiireissä tosiaankaan ollut hyväksyttyä. En tajunnut tuota ap:n seksiviittausta.

Minä olen varsinaisen wt-perheen lapsi, 70-luvulta. Piiskaa sain, vaikka olin niin arka ja pelokas etten yhtään mitään uskaltanut tehdä ilman lupaa. Hyvä jos puhua uskalsin.

Perheessäni oli tapana piiskata kaikki lapset, jos joku oli tehnyt jotakin 'ilkeyttä', esim. kaatanut maidon pöydälle tai vaikka tipahtanut puusta katkaisten jalkansa. Kaikesta mahdollisesta mistä vanhemmalle aiheutui ylimääräistä vaivaa, tuli rangaistus. Näissä tapauksissa ylimääräistä vaivaa esim. siivoamista tai lääkäriin viemistä.

Kerran sain piiskaa ihan omasta syystäni. Sain viikonloppuna pahan korvatulehduksen ja minut piti lähteä viemään toiselle paikkakunnalle lääkäriin.

En voi sanoa että se piiskaaminen olisi tehnyt minusta parempaa ihmistä. Ei se myöskään opettanut yhtään mitään.

olivat sodanvammauttaman sukupolven kasvattamia.

Olen syntynyt -69 ja ajan myötä minusta nuorimmasta veljestä (meitä on kolme) kehittyi melkoinen pikku krinaali. Isäni tarttui asiaan, kun olin n. 9,5v. Kun puheet eivät auttaneet, otettiin ensin koivunieherra käyttöön ja myöhemmin remmi. Viimeksi remmi paukkui ja kunnolla, isän antamana kun olin jo täyttänyt 15v. Veljeni eivät ole koskaan saaneet kuritusta, mutta he olivatkin malli poikia - joten saman perheen sisällä voi olla (monestakin syystä erillaisia lapsia) minä olin se meidän perheen "hilluja" Olen kiitollinen isälleni että hän tarttui asioden kulkuun, olisi sen voinut tehdä jo aikaisemminkin. Jos näin ei olisi tapahtunut, kun puhe ei kerran tehonnut, luulen että olisin melkoinen "kriminaali nyt. Se oli minun terapiani, eihän se mukavalta tuntunut, kun remmistä tuli ja lujaa, paljaalle pyllylle., mutta jos näin ei olisi tapahtunut, missähän olisin nyt.. Olen pelkästään kiitollinen isälleni että hän tarttui asioitten kulkuun. Ei minulla mitään traumoja ole ja olen kunnon ammatissa ja kahden pojan onnellinen isä. Pojat ovat hyvää vauhtia kasvamassa ja kunnon nuoria heistä näyttäisi tulevan, kuten veljienikin lapsista. Ei ole käynyt mielessäkään, kun ei ole ollut tarvetta, että remmi meidän huushollissa laulaisi, aina on puhumalla selvitty ja toivottavasti selvitään jatkossakin. Mutta kuitenkin olen sitä mieltä, että kunnon isän kädestä saatu kunnollinen remmin antaminen olisi suotavaa, näille joillekkin nykyajan nuorille jotka ovat sitä mieltä ettei millään ole mitään väliä. ja tekevät typeryyksiä typeryyksien perään. Itse ole elävä esimerkki siitä, pää oli "luuta" ja ainoa keino oli pehittää sitä remmin avulla. Jotkin nyky nuoret ovat varmasti sen tarpeessa, kuten olin itsekkin. On aivan turha jeesustella, että puhe menee kaikille, varsinkin pojille perille (poikieni kaveripiirissä, kyllä esimerkkejä löytyy)joten kunnon löylytys tekisi varsin hyvää, näille nuorille miehen aluille. Kaikile kun sana ei mene perille (syytä voi olla myös ja onkin, välinpitämättömissä tämän päivän vanhemmissa..) Joten rankempikin kuritus, joissain tapauksissa on paikallaan ja näin vältytään monen nuoren syrjäytymiseltä ja saadaan typerä rikoskierre katkaistua. Ja säätytään kalliilta nuorisovankila paikoilta!

...Ja kyllä 70-luvulla sai sitä Koivuniemen herraa ihan normiperheissä. :D Toi WT-nimittely on todella huvittavaa. Luitteko tutkimusta, jonka mukaan perheissä/kulttuureissa joissa fyysinen kurittaminen (EI SIIS LASTEN PAHOINPITELY, se on eri asia) on normaalia, lapset eivät saa siitä minkäänlaisia traumoja. Ymmärtävät tehneensä väärin ja saaneensa siitä esim. tukistuksen. Kasvavat ihan normaaleiksi aikuisiksi... Näin Suomessakin oli vielä 70-luvulla.

Silti saan kiksejä piiskaamisesta, tukistamisesta jne.

siksi varmaan saatkin kiksejä kun et oo koskaan oikeesti selkääs saanut.

ne jotka on niin ei varmasti koe sitä seksuaalisena aikuisenakaan. Tai en ainakaan minä.

ja saanut piiskaa:( Ja todellakin olen katkera. Äitini ei edes myönnä tehneensä väärin, ottaa marttyyri-asenteen "olenko mä nyt sitte huono äiti ja sä vihaan mua?" Joo, en vihaa, mutta väärin se oli! En mä kyllä koe siinä mitään seksuaalista olleen:O Väkivaltaa se sen kyllä sijaan oli, tietty... Omiani en piiskaa tai tukistele.

ei siinä piiskaaja seksiä ajatellut

Missä tällaista on sitten väitetty?

Vaan lastakin kohdellaan ihmisenä!

ne jotka eivät silloin eläneet ottakoot asiasta selvää.



"kiltti lapsi" vm -75 joskin piiskan välttänyt, poikkeuksena sisaruksista ja kavereista.. niinpä sitten olenkin aikuisena tuhma.

Itse olen 1970 syntynyt, eikä ketään meistä lapsista koskaan piiskattu, enkä tuntenut ketään, jota olisi piiskattu.



Vaikkei nimitystä tuolloin vielä ollut, oli se wt-touhua, joka ei normaalipiireissä tosiaankaan ollut hyväksyttyä.



En tajunnut tuota ap:n seksiviittausta.

Äidillä oli ihan selviä mielenterveysongelmia, hakkasi piiskalla aivan raivoissaan pienestä syystä. Nykyään en tunne äitiäni kohtaan lainkaan rakkautta, tapaan vain velvollisuudesta kerran vuodessa.



Lapsiani en ole lyönyt.

Mua ei koskaan piiskattu, tukistettu, lyöty tai läpsitty.

muistan risun oven päällä;-o. Oikeasti en silti muista, sainko koskaan risusta, vai oliko sen pelkkä pelote vanhaan malliin. Kyllä se ainakin jonkinlainen varoitusmerkki oli.

Silti saan kiksejä piiskaamisesta, tukistamisesta jne.

ja varsin yleistä tuntui olevan. Me emme veljeni kanssa piiskaa saaneet, mutta tiesimme sen olevan mahdollista mikäli olisimme käyttäytyneet huonosti. Tukkapöllyä olen kyllä saanut eikä siitä mitään suurempia traumoja ole jäänyt.

sain vyöstä ja henkarista, omia en piiskaa. Jälkensä on jättänyt.

kyllä muistan kuinka isän puheiden mukaan piiskaus oli jonkinlainen hyve. Puhui yhdestä naapurin häirikkötytöstä että siitä on tullut tuollainen kun se ei ole saanut koskaan piiskaan.



Joskus meilläkin oli se risu oven päällä mut ei piiskattu meitä kuitenkaan.

Mistä olet saanut moisen ajatuksen? Piiskaaminen oli kaikkea muuta kuin hyväksytty kuritusmuoto 70-luvulla.

T. 70-lukulaisen äiti

Näitä viestejänne lukiessani en voi muuta kuin todeta, että Vauva-palsta taitaa olla täynnä sairaita mieliä, peräisin sairaista kodeista. Surettaa. Sillä teidän elämänne on varmaankin ollut epäinhimillistä. Vaan ei tavallista. Voi kunpa saisitte nyt aikuisina tarvitsemanne avun!

Ja edelleen se puheissa elää vaikkei käytössä olekaan.Tällä vitsalla oli hyvä pelotella lapsia ja se pelkkä pelote ehkäisi tekemästä tyhmyyksiä.

Olen myös vm -71 ja risua tuli pienestä pitäen. Housut piti itse laskea ja risukin usein hakea itse. Risua sai esim. sisarusten kanssa riitelystä.

Nurkassa seisotettiin myös, puolesta tunnista tuntiin, ja se oli melkein vielä pahempaa:-(



Ja noita muistoja kannan mukanani koko ajan, eipä ne siitä ole mihinkään hälvenneet. Käyn terapiassa, mutta voin edelleen hyvin huonosti.