Miten pärjää lasten kasvatuksessa jos pitää kysellä mitä vauvalle laitokselta -- kotiin päälle?
Osaavatko äidit yhtään nykyään ajatella omilla aivoillaan? Vai onko näitä vaan kiva kysellä?
Kommentit (54)
nuo uusavuttomatkin pärjäävät, on kai se parempi kysyä ettei heti kotimatkalla palelluta tai paista lasta? Oppivat kokemuksesta, kuten sinäkin olet tehnyt, vai väitätkö tienneesi kaiken jo valmiiksi?
uusavutonta, jos ei luonnostaan tiedä vauvan vaatetuksesta?
Itse hoidon ensimmäistä kertaa vauvaa, omaani yli 30-vuotiaana ja voin sanoa, että harjoittelua vaati. Vaikka osaankin nyt pukea lapsenipäiväkotiin.
Siitäkin monet täällä muuten kyselevät ;)
On todella tyhmää jättää kysymättä.
Kyllä minä olin ainakin aika ihmeissäni sen nyytin kanssa ekat pari viikkoa ihan usemmastakin asiasta kuin pukemisesta. Muistan sairaalasta lähtiessämme kuinka olin ihan hermona kun vauva karjui pää punaisena kun yritin pukea kypärämyssyn.
Aika hyvin silti on jo yhdeksän vuotta porskutettu tässä yhdessä ja kypärämyssynkin on oppinut jopa lapsi itse pukemaan päälleemn vaikka alku sen kapistuksen kanssa ei ollutkaan kovin myönteinen kokemus.
Me töissä päiväkodissakin huutelemme jo ulkona oleville, että mitä kannattaa pukea?
Jännää, että kasvatus peilataan kykyyn vaatettaa lapsi... Mielestäni kasvatus on jotain vaattetusta tärkeämpää.
Toiseksi sellainen joka uskaltaa kysyä pärjää hyvin.
joka ei osaa kirjoittaa kunnolla äidinkieltään? Vai sattuuko ap olemaan juuri yksi niistä harvemmista, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi.
kasvatuksesta selviän kun viidettä lasta odotan kesäksi ja nää muut lapset on syntyneet talvella. Hmm! :D
Hän ei ole siis tainnut lukea niiden ketjujen vastauksia. Niissä vastauksissa on sen verran suuria eroja, että jo se osoittaa, ettei kysymys ole lainkaan turha.
Kysyvä ajattelee aidosti lapsensa parasta. Kaikesta ei tarvitse selviytyä hampaat irvessä omin voimin.
t.entinen kyselijä, nykyinen neuvoja
kasvatus liittyvät yhteen?
Kasvatatko lapsiasi pukemisella? Jos et ole kiltisti, puen sulle liikaa? Vai miten tämä liittyy siihen, että saat kasvatettua lapsesta yhteiskuntakelpoisen, muut huomioon ottavan ihmisen?
Kyllä mä veikkaan, että kasvatus onnistuu, jos siihen on edellytyksiä, vaikka kyselisikin vauvan pukemisesta.
Varsinkin esikoisen pukeminen, mutta muutenkin pienen vauvan pukeminen on haastavaa. Tämä kun ei osaa sanoa, että "eilen vähän paleli, laitas mutsi mulle lisää vaatetta".
Minusta se on taas tyhmyyttä, että ei voi kysäistä ihmisiltä, jotka saattavat vaikka tietää paremmin kuin itse. Tottahan se on, että virheistä oppii. Kyllähän ap:kin on varmaan oppinut, kun vauva on huutanut niska hiestä märkänä, että vähempikin kerros riittää.
Mutta senkin olisi ehkä voinut jättää väliin, kun olisi kysäissyt vaikkaa täälät jonkun arviota asiasta.
Eiköhän täällä kuitenkin ihmiset osaa ottaa neuvot neuvoina ja silti käyttää omaa havainnointikykyä ja oman vauvan tarpeisiin sitten muokata neuvoja.
Voi vaikka miettiä stä kasvattamista, kun ei tarvi niin paljoa uhrata ajatuksia vaatetuksen miettimiseen.
Kiva, että sinä et halua kysyä mitään, mutta anna toisten kysellä. Ei oo sulta pois.
syntyneelle vauvalle tarpeeksi vaatteita odottamassa. Etenkin se että mitä kokoa ja miten monta kerrosta mitäkin pitää olla... Ja voiko sitä vauvaa kantaa pakkasessa kantokopassa sairaalasta parkkiksen läpi ja kylmään autoon. Juuri mikään muu ei hermostuttanut.
Se pienen rimpulan pukeminen omiin vaatteisiin oli sekin aika hurjaa... Sairaalan vaatteisiin pukeminen oli ihan helppoa, koska tiesi että ne on sopivia ja niitä on puettu vauvoille iän kaiken, mutta ne omat vaatteet voi olla mitä vaan :). Kyllä se sitten lopulta onnistui, mutta se turvakaukaloon asettaminen!
Kotona oli sitten jo paljon helpompi pohtia lapsen asukokonaisuutta, ja nyt vuotiaan äitinä ei ole enää oikeastaan ollenkaan vaikea arvailla sopivaa vaatetusta. Muistakin asioista on selvitty sen jälkeen ihan maalaisjärjellä enimmäkseen, ja hyvin mielestäni on pärjätty. Ehkä tuo pukeminen oli sitten ensimmäinen "oma" päätös, jonka haluaa menevän oikein ja johon latautuu joillakin ihmisillä enemmän painetta kuin sen jälkeiseen lapsen pukemiseen :).
kun kyselevät äidit haluavat hoitaa vauvaa hyvin. Tollaiset kuin ap opettavat vain empatiakyvyttömyyttä ja kylmyyttä lapsilleen esimerkin kautta.
Itse ainakin noita tuumiskelin (en tosin täällä kysellyt) tuttujen kanssa ennen lapsen syntymää. Ja hyvin on pärjätty nyt puolitoistavuotiaan lapsen kanssa. Tyhmempää olisi mielestäni olla kysymättä ja pukea ihan hölmösti. Esim. itse en ollut hoitanut lapsia vuosikausiin ennen lapsen syntymää ollenkaan. Ja nuorenakin niin vähäsen, että kosketusta lapsenhoitoon ei juuri ennen omaa lasta ollut.
AV:ltä saa kaikki vinkit lastenhoitoon.
T:yh-isä, jonka vaimo ja äiti ovat alkoholisteja ja vaimolle 3 lasta.
vaikka luulin että vaipan päälle ruukataan pukea vielä alushousut :D ja sairaalaan olin ottanut 62cm vaatteita jotka meidän 2800g 47cm tytölle oli hieman isoja. Saa kait sitä kysellä kun ei tiedä..
Eikä kysyvä tieltä eksy, paitsi ehkä jos uskoo kaiken mitä täältä vastataan :)
me ei kyselty keneltäkään ja ihan väärät tavarat oli mukana, jotain 70 senttisiä vaatteita, kato pitäähän sitä kasvunvaraa olla!!!!
no, saatiin pienokainen kuitenkin lämpimästi käärittyä ja 70 senttiset vaatteet jääneet pieniksi useampi vuosi sitten...
Tervettä järkeä käyttämällä selviää kyllä, ihan tollasestakin asiasta kuin että mitä pukee lapselle päälle, tai niin mä luulin, mutta näköjään kaikki ei selviä.
äitiys onnistunut, vaikka helteillä mietinkin, miten vauva pitää pukea.
Miten muuten vanhemmuus sujuu, jos ei ole lainkaan empatiakykyä tai kykyä hyväksyä epävarmuutta?