Kertokaa ykskin hyvä syy, miksi jokaisen tulisi opiskella ruotsia peruskoulussa?

Moni meistä yliopistossakin kieliä opiskelleista vastustaa pakkoruotsia. Tai sitten minun tuttavapiiriini on osunut poikkeuksellisia ihmisiä. Tosin ne tuttavistani, joilla on ollut pääaine ruotsi ja toimivat ruotsin opettajina, jostain syystä järjestäen kannattavat pakkoruotsia :) t. FM (ranska, italia)

Moniko paljon kieliä lukenut vastustaa pakkoruotsia? Näin äkkiseltään epäilen, että pakkoruotsia vastustavat ne, jotka ovat lukeneet vain minimin verran eli käytännössä vain ruotsin lisäksi englantia ja jotka siis ovat olleet yleisesti aika huonoja kielissä. Itse luin yläasteella ja lukiossa neljää kieltä, joista kolme kirjoitin. Yliopistossa lisäsin viidennen mutta sitä en todellakaan osaa. On totta, että itseäni kaihertaa se, että en osaa vuosien lukemisesta huolimatta ranskaa ja saksaa tarpeeksi hyvin voidakseni keskustella tällä kielellä ja esim. Saksan lukeminenkin on haasteellista. Joskus leikittelen ajatuksella, että olisin voinut ottaa ruotsin tilalle ranskan ja ranskan tilalle sitten sen ruotsin... Eli siis olisin lukenut koko yläasteen ajan ranskaa 2 h viikossa ja sitä ruotsia sitten vain kaksi vuotta. Olenkin sitä mieltä, että näitä kieliä voisi valita eri järjestyksessä kuitenkin siten, että jokainen joutuisi sitä ruotsia opiskelemaan vähintään sen kaksi vuotta peruskoulussa. Näin ne, jotka oikeasti haluavat sitä kielitaitoa lisätä, saavat valita, mitkä kielet ovat vahvoja, ja samat kielitaidottomat valittaisivat edelleen, koska eihän se kielitaito yllättäen kehity, jos kieli vaihtuu... Kun vaihtoehtona on, että luet yläkoulussa kahta kieltä (ruotsi ja englanti) tai kolmea kieltä (joista ruotsia vain kaksi vuotta), veikkaan, että aika moni näistä valittajista ottaisi silti sen kaksi kieltä ja ruotsia siis kolme vuotta...

yllättäen ne, jotka voisivat toimia ranskan tai italian opettajina, vastustavat pakkoruotsia.

- FM/pääaineena slaavilaiset kielet -

vaan ihan on tässä ketjussa käytetty sitä argumenttia, että "kun ei sitä ruotsia ehdi koulussa oppia, kun ei ole motivaatiota"... Jos ei ole koulumotivaatiota, ei muitakaan kieliä todennäköisesti ehdi pelkän peruskoulun aikana kamalan hyvin oppia.

... koulumotivaatio ruotsin kielen oppimismotivaatio? Sinun "todennäköisesti" on ns. erittäin vahvaa mutua.

kun kaikki nimenomaan pakotetaan sitä opiskelemaan. Jos se perustuisi vapaaehtoisuuteen ja kieltä oikeasti tarvitsisi jossain, saattaisi ruotsin kielen taito olla ihan arvostettukin asia.

koulumotivaatio on eri asia kuin ruotsin kielen oppimismotivaatio

lähinnä vähemmän koulutetut ihmiset, mikä ei tosiasiassa pidä lainkaan paikkaansa!

Näin uskon minäkin.

Näin äkkiseltään epäilen, että pakkoruotsia vastustavat ne, jotka ovat lukeneet vain minimin verran eli käytännössä vain ruotsin lisäksi englantia ja jotka siis ovat olleet yleisesti aika huonoja kielissä. Itse luin yläasteella ja lukiossa neljää kieltä, joista kolme kirjoitin. Yliopistossa lisäsin viidennen mutta sitä en todellakaan osaa. On totta, että itseäni kaihertaa se, että en osaa vuosien lukemisesta huolimatta ranskaa ja saksaa tarpeeksi hyvin voidakseni keskustella tällä kielellä ja esim. Saksan lukeminenkin on haasteellista. Joskus leikittelen ajatuksella, että olisin voinut ottaa ruotsin tilalle ranskan ja ranskan tilalle sitten sen ruotsin... Eli siis olisin lukenut koko yläasteen ajan ranskaa 2 h viikossa ja sitä ruotsia sitten vain kaksi vuotta. Olenkin sitä mieltä, että näitä kieliä voisi valita eri järjestyksessä kuitenkin siten, että jokainen joutuisi sitä ruotsia opiskelemaan vähintään sen kaksi vuotta peruskoulussa. Näin ne, jotka oikeasti haluavat sitä kielitaitoa lisätä, saavat valita, mitkä kielet ovat vahvoja, ja samat kielitaidottomat valittaisivat edelleen, koska eihän se kielitaito yllättäen kehity, jos kieli vaihtuu... Kun vaihtoehtona on, että luet yläkoulussa kahta kieltä (ruotsi ja englanti) tai kolmea kieltä (joista ruotsia vain kaksi vuotta), veikkaan, että aika moni näistä valittajista ottaisi silti sen kaksi kieltä ja ruotsia siis kolme vuotta...

Sellainen "ei opi, ei huksita" -asenne ei kerro kauhean hyvää yleensä koulu- ja erityisesti kielenoppimismotivaatiosta.

Voisihan sitä valita, luetaanko ruotsia vain kaksi vuotta. Minusta olisi ihan ok. Pääasia, ettei jo tenavana lukita lapselta mahdollisuus päästä julkisiin virkoihin tai osaan palveluammateista.

-6-

Näin äkkiseltään epäilen, että pakkoruotsia vastustavat ne, jotka ovat lukeneet vain minimin verran eli käytännössä vain ruotsin lisäksi englantia ja jotka siis ovat olleet yleisesti aika huonoja kielissä.

Tutkimusten mukaan pakkoruotsiin kriittisimmin suhtautuvat korkeasti koulutetut. He ymmärtävät, että ruotsin pakko-opetus ei perustu tarpeeseen, vaan puhtaati epädemokraattiseen poliittiseen kieroiluun. Peruskouluun ei pitänyt tulla pakkoruotsia, mutta RKP kiristi sen sinne, jotta hallitus saatiin pysymään kasassa. Suomen perustuslakiin ei pitänyt tulla kahta kansalliskieltä, mutta Ruotsi sotkeutui asiaan. Milloinkahan suomenkieliset saisivat itse päättää kieliopinntoistaan? YLEN pakkoruotsi-illassakin pakkoruotsin puolustajat olivat lähes kaikki RKP:läisiä. Siis ruotsinkielisiä, joille suomenkielisten kieliopintojen ei pitäisi kuulua millään tavalla.

tuntemani insinöörit inhoavat ruotsia, koska "eihän sitä mihinkään tartte", eli se on aika alakohtaista, miten ruotsin kieleen suhtaudutaan.

Paljon kieliä opiskelleet humanistit ja yhteiskuntatieteilijät taas enimmäkseen arvostavat ruotsia paljonkin.

SE taas on varmaa, että pelkälle peruskoululle tai ammattikoulutasolle jääneet pitävät pakkoruotsia täysin turhana, melkein kaikki. Kuten valtaosaa muistakin lukuaineista!

Joten olisipa hauska nähdä moinen tutkimus...

millään lailla kilpailla ruotsinopettajien kanssa. Ymmärrän toki heidän huolensa.

t. se FM (ranska/italia)

Moni meistä taas ei.

Moni meistä yliopistossakin kieliä opiskelleista vastustaa pakkoruotsia. Tai sitten minun tuttavapiiriini on osunut poikkeuksellisia ihmisiä. Tosin ne tuttavistani, joilla on ollut pääaine ruotsi ja toimivat ruotsin opettajina, jostain syystä järjestäen kannattavat pakkoruotsia :) t. FM (ranska, italia)

Moniko paljon kieliä lukenut vastustaa pakkoruotsia? Näin äkkiseltään epäilen, että pakkoruotsia vastustavat ne, jotka ovat lukeneet vain minimin verran eli käytännössä vain ruotsin lisäksi englantia ja jotka siis ovat olleet yleisesti aika huonoja kielissä. Itse luin yläasteella ja lukiossa neljää kieltä, joista kolme kirjoitin. Yliopistossa lisäsin viidennen mutta sitä en todellakaan osaa. On totta, että itseäni kaihertaa se, että en osaa vuosien lukemisesta huolimatta ranskaa ja saksaa tarpeeksi hyvin voidakseni keskustella tällä kielellä ja esim. Saksan lukeminenkin on haasteellista. Joskus leikittelen ajatuksella, että olisin voinut ottaa ruotsin tilalle ranskan ja ranskan tilalle sitten sen ruotsin... Eli siis olisin lukenut koko yläasteen ajan ranskaa 2 h viikossa ja sitä ruotsia sitten vain kaksi vuotta. Olenkin sitä mieltä, että näitä kieliä voisi valita eri järjestyksessä kuitenkin siten, että jokainen joutuisi sitä ruotsia opiskelemaan vähintään sen kaksi vuotta peruskoulussa. Näin ne, jotka oikeasti haluavat sitä kielitaitoa lisätä, saavat valita, mitkä kielet ovat vahvoja, ja samat kielitaidottomat valittaisivat edelleen, koska eihän se kielitaito yllättäen kehity, jos kieli vaihtuu... Kun vaihtoehtona on, että luet yläkoulussa kahta kieltä (ruotsi ja englanti) tai kolmea kieltä (joista ruotsia vain kaksi vuotta), veikkaan, että aika moni näistä valittajista ottaisi silti sen kaksi kieltä ja ruotsia siis kolme vuotta...

yllättäen ne, jotka voisivat toimia ranskan tai italian opettajina, vastustavat pakkoruotsia.

- FM/pääaineena slaavilaiset kielet -

koulumotivaatio on eri asia kuin ruotsin kielen oppimismotivaatio

koulussa opetetaan hurjan monenlaisia aineita. Vain pieneen osaan aineista lapsella on omakohtainen motivaatio, tunne siitä, että ainetta tarvitaan välittömästi arjessa.

Ja silti koulussa menestyvät oppilaat ovat niistäkin aineista kiinnostuneita ja opiskelevat niitä innolla.

että suhteessa venäjä on paljon vaikeampi kieli kuin ruotsi? Ruotsinkielessä on sitä paitsi paljon samaa saksan, englannin ja ranskan kanssa, ja näiden opiskelu helpottuu jos taustalla on edes jonkinlainen käsitys jostain muusta kielestä kuin suomesta. Venäjä toimii ihan eri kieliopillisilla periaatteilla. Ainoa vaikeampi kieli on luultavasti latina tai arabia.



t. 6 kieltä sujuvasti puhuva, ja näistä 1 on ruotsi, toinen venäjä.

lopulla pakkoruotsin vastustajien puolella istunut ruotsinkielinen kiteytty asian aika hyvin: Ruotsinkielisten pahin vihollinen on RKP. Näinhän se on. Tämä fundamentalistijärjestö saa kaikki vihaamaan ruotsin kieltä entistä enemmän ja ruotsinkielisten asema ei todellakaan RKP:n avulla parane.

Sinusta nyt kuitenkin ruotsin kielen asema on liian vahva = et sinä suomenruotsalaisuutta ja ruotsien kieltä kauheasti arvostakaan. Evvk myönnätkö sen olevan kielivihaa vai mitä, sellaisena se ulospäin kumminkin näyttäytyy.

Turha yrittää kääntää keskustelua pakkoruotsista joksikin "kielivihaksi"; ei tässä olla myöskään suomenruotsalaisia täältä pois ajamassa - ei kukaan tähän kirjoittaneista.

että en tunne vihaa ruotsin kieltä kohtaan, kuten mitään muutakaan lukemaani kieltä kohtaan! Emme me kaikki pakkoruotsin poistamista kannattavat inhoa ruotsia, ihme ajatus. Mutta koska kielenopiskelun resurssit koulussa ovat rajalliset, kannattaa tarkkaan miettiä mihin ne resurssit käytetään.

Sinusta nyt kuitenkin ruotsin kielen asema on liian vahva = et sinä suomenruotsalaisuutta ja ruotsien kieltä kauheasti arvostakaan. Evvk myönnätkö sen olevan kielivihaa vai mitä, sellaisena se ulospäin kumminkin näyttäytyy.

mielestäni ruotsin kielen asema on koulujärjestelmässä liian vahva, koska se syö resursseja tällä hetkellä muilta kieliltä,kuten englannilta, venäjältä, saksalta, ranskalta jne. Ruotsi on minulle yksi kieli muiden joukossa, vaikka siis onkin Suomen virallinen toinen kieli. Tulkitse sinä tämä sitten vihaksi, jos niin haluat.

koulussa opetetaan hurjan monenlaisia aineita. Vain pieneen osaan aineista lapsella on omakohtainen motivaatio, tunne siitä, että ainetta tarvitaan välittömästi arjessa. Ja silti koulussa menestyvät oppilaat ovat niistäkin aineista kiinnostuneita ja opiskelevat niitä innolla.

En minä ole koskaan tarvinnut suurinta osaa esim. fysiikan, kemian tai matematiikan taidoistani ja silti olin niistä koulussa kiinnostunut. On kiva oppia asioita, riippumatta siitä, saako siitä taidosta välittömästi käytännössä "palkkion".

Kun taas ne koulun takarivin oppilaat, heille koulunkäynti näyttäytyi juuri tuollaiseksi pakkopullaksi. "Mihin mä tätä tietoa muka tartten" oli yleinen asenne ja se NÄKYI arvosanoissa.

"Suomen kielikoulutuspolitiikkaa pitkään tutkineen professori Kari Sajavaaran mukaan ei ole yllättävää, että ruotsin kielen oppimistulokset peruskoulun päättyessä eivät ole hyvät, kun 85 %:lla peruskoululaisista opiskelu jää kolmivuotisen B1-kielen varaan. Hänen mielestään ruotsin osalta suurin pulma ei suoranaisesti ole opiskelun pakollisuus vaan sekä peruskoulun että lukion huonot oppimistulokset, joihin pakollisuus osaltaan on vaikuttamassa. Sajavaaran mukaan toisen kotimaisen kielen määrääminen pakolliseksi oli puhtaasti kielipoliittinen ratkaisu, jota tehtäessä ei ole otettu huomioon pedagogisia tai koulutuspoliittisia näkökohtia. Hänen mukaansa opetuksen pakollisuuden perusteleminen kieliryhmien välisellä tasa-arvolla on lähes kestämätöntä, kun kieliryhmien lähtökohdat pakollisen kielen opiskeluun ovat aivan erilaiset. Ruotsin kielen pakollisuuden muita perusteluja voidaan hänen mukaansa kuvata akateemisesti ja yhteiskunnallisesti merkityksellisiksi, mutta niitä on oppilaiden omalta kohdaltaan vaikea ymmärtää. Tällaisia perusteluja ovat muun muassa "vetoaminen yhteiseen kulttuuriperintöön, Suomen historiallisen kehityksen ymmärtäminen, lähinaapuruus Ruotsin kanssa, ruotsin asema toisena kansalliskielenä, pohjoismaisen yhteistyön helpottaminen ja oman maan tuntemuksen kasvattaminen seuraamalla ruotsinkielisten keskistä vuorovaikutusta heidän omalla kielellään".[6] Euroopan Komission kielten opetusta käsittelevä raportti, Key data on Teaching Languages at School in Europe 2005, toteaa Suomen kielenopetuksen johtuvan poliittisista ja historiallisista syistä, ei siis itse kielen tarpeesta.[11]



Sajavaaran mukaan pakollinen ruotsin kieli vie yhden kielen paikan oppilaiden ohjelmasta, ja koska englanti on käytännössä myös pakollinen oppiaine, vaatii muiden kielten aseman parantaminen erityisjärjestelyjä. Sajavaaran mielestä siinä tapauksessa, että työelämän tai koulutuksen tarpeen katsottaisiin nykyistä tärkeämmiksi voisi erityisesti venäjää pitää monella tapaa merkityksellisempänä kuin ruotsia.[6]"



http://fi.wikipedia.org/wiki/Pakkoruotsi

että suhteessa venäjä on paljon vaikeampi kieli kuin ruotsi? Ruotsinkielessä on sitä paitsi paljon samaa saksan, englannin ja ranskan kanssa, ja näiden opiskelu helpottuu jos taustalla on edes jonkinlainen käsitys jostain muusta kielestä kuin suomesta. Venäjä toimii ihan eri kieliopillisilla periaatteilla. Ainoa vaikeampi kieli on luultavasti latina tai arabia.

t. 6 kieltä sujuvasti puhuva, ja näistä 1 on ruotsi, toinen venäjä.

Pakkoruotsia usein puolustavat nämä kielinerot, jotka itse osaavat vähintään kymmentä kieltä. Heiltä vaan usein unohtuu, että kaikki eivät ole kielineroja ja kaikki eivät koe kieliä itseisarvoina vaan työkaluina. Ja monelle ihan oikeasti sen yhdenkin vieraan kielen oppiminen on työn ja tuskan takana, eikä kyse ole pelksästään laiskuudesta.

Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna kahden vieraan kielen opiskelu on ihan huipputasoa. Tuntuu kohtuuttomalta vaatia kolmen kielen opiskelua, jotta saisi tehdä mitään kieliä koskeva valintoja. Mutta tämä tilannehan nyt Suomessa on.

Kaksi pakollista kieltä, mutta ne voisi koulun tarjonnasta valita. Tämä on ainoa oikea ratkaisu.

Sinusta nyt kuitenkin ruotsin kielen asema on liian vahva = et sinä suomenruotsalaisuutta ja ruotsien kieltä kauheasti arvostakaan. Evvk myönnätkö sen olevan kielivihaa vai mitä, sellaisena se ulospäin kumminkin näyttäytyy.

Turha yrittää kääntää keskustelua pakkoruotsista joksikin "kielivihaksi"; ei tässä olla myöskään suomenruotsalaisia täältä pois ajamassa - ei kukaan tähän kirjoittaneista.

useimpien tässä kirjoittaneiden ruotsin kieltä arvostelleiden mielestä kieli on turha ja ruotsinkielisten asema törkeän etuoikeutettu. Eli joukossa on hyvinkin kieltä ja suomenruotsalaisia karsastavia.

Siksi, että se ON Suomen toinen virallinen kieli. Ja halutaan turvata vähemmistölle mahdollisuus asioida ja tulla ymmärretyksi omalla kielellään. Jos kieli muutetaan vapaaehtoiseksi, sen taitaminen vähenee rajusti ja kohta ollaan tilanteessa, jossa virkamiehistön ja palvelualan on vaikea rekrytoida kielitaitoista väkeä.

eikä niitä silti pakko-opeteta koko kansalle. Tosin heillä on se hyvä puoli, että noista kielistä kolme on verrattoman paljon isompia kuin suomi tai ruotsi.

95

Siksi, että se ON Suomen toinen virallinen kieli. Ja halutaan turvata vähemmistölle mahdollisuus asioida ja tulla ymmärretyksi omalla kielellään. Jos kieli muutetaan vapaaehtoiseksi, sen taitaminen vähenee rajusti ja kohta ollaan tilanteessa, jossa virkamiehistön ja palvelualan on vaikea rekrytoida kielitaitoista väkeä.

eikä niitä silti pakko-opeteta koko kansalle. Tosin heillä on se hyvä puoli, että noista kielistä kolme on verrattoman paljon isompia kuin suomi tai ruotsi.

Sveitsissä ON pakko lukea äidinkielensä lisäksi vähintään yhtä kolmesta pääkielestä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Virallisten_kielten_opetus_eri_maissa

Ja kuten sanoit, siellä ei ole ihan heti vastassa ongelmaa saada maahan kielitaitoista väkeä naapureista.

että suhteessa venäjä on paljon vaikeampi kieli kuin ruotsi? Ruotsinkielessä on sitä paitsi paljon samaa saksan, englannin ja ranskan kanssa, ja näiden opiskelu helpottuu jos taustalla on edes jonkinlainen käsitys jostain muusta kielestä kuin suomesta. Venäjä toimii ihan eri kieliopillisilla periaatteilla. Ainoa vaikeampi kieli on luultavasti latina tai arabia. t. 6 kieltä sujuvasti puhuva, ja näistä 1 on ruotsi, toinen venäjä.

Pakkoruotsia usein puolustavat nämä kielinerot, jotka itse osaavat vähintään kymmentä kieltä. Heiltä vaan usein unohtuu, että kaikki eivät ole kielineroja ja kaikki eivät koe kieliä itseisarvoina vaan työkaluina. Ja monelle ihan oikeasti sen yhdenkin vieraan kielen oppiminen on työn ja tuskan takana, eikä kyse ole pelksästään laiskuudesta. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna kahden vieraan kielen opiskelu on ihan huipputasoa. Tuntuu kohtuuttomalta vaatia kolmen kielen opiskelua, jotta saisi tehdä mitään kieliä koskeva valintoja. Mutta tämä tilannehan nyt Suomessa on. Kaksi pakollista kieltä, mutta ne voisi koulun tarjonnasta valita. Tämä on ainoa oikea ratkaisu.

vaan ihan kovalla opiskelulla olen oppinut usean kielen. Ja tähän on auttanut se pohja, jonka sain jo pienenä ruotsinkielen opiskelusta.

Kiinnostus kieliä kohtaan sen sijaan on aina ollut ehkä vahvempaa kuin keskiverto-oppilaalla.