Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Anoppi... synnytin vauvan tossa 1,5 viikkoa sitten ja

Vierailija
15.11.2010 |

kun synnytys alkoi iltapäivällä ja vauva syntyi klo: 23.30 niin anoppi oli ehtinyt pistää mun kännykän vastaajaan NELJÄ viestiä tyyliin "hei, xxxx tässä, ajattelin vaan soitella kun ei mitään ole kuulunut, mitenkäs teillä sujuu?", "kuule, alan olla jo aika huolissani kun mitään ei ole kuulunut" ja viimeisin oli jo nyyhkytysten sekainen. Samoin tekstiviestejä oli tullut paaaaljon esim. "miksette ilmoita mitään, en pysty nukkumaan kun en tiedä miten teillä siellä sujuu". Ja kun oltiin vielä sairaalassa niin anoppi hössötti ihan hirveästi siitä mitä me syödään kun mennään kotiin ja mihin aikaan hän oikein toisi sen makaroonilootan että olisi sopivasti sitten ja eikö me nyt tarkkaan tiedetä mlloin ollaan kotona. Ja oli sitten koonnut sellaisen valtavan paketin täynnä netistä tulostamiaan imetys-, vauvanhoito yms. ohjeita ja pistänyt yhteen alle että "minulle voitte soittaa mihin vuorokauden aikaan tahansa". Paketissa oli myös vaippoja, vaatteita, liivinsuojuksia, minulle terveyssiteitä (krhm), kumiset nännisuojat tms. mitkä lienee joita voisi käyttää imetyksen apuna, käsidesiä ym. Ja kun tuli meille sitten tosi innokkaana kylään hirvee hösäys päällä niin jatkuvasti oli ruikkimassa sitä käsidesiä meidän käsiin ja omiinsa.



Onko se seonnu? Onko tää vielä ihan normaalirajoissa? Me ollaan kuitenkin miehen kanssa jo minä 27v ja mies 30v, joten ei nyt ihan lapsia enää ja anoppi 53-vuotias, joten ei luulisi olevan vielä vanhuudenhöperökään.



Mulla meinaa jotenkin pinna palaa, kun olisi tekemistä vauvan kanssa jne, niin jatkuvasti anoppi soittelee, hösää, huolehtii, on tuomassa jotain tms. Hyvää tarkoittaa, tiedän... Onko muiden mummot olleet tämmösiä?

Kommentit (77)

Vierailija
1/77 |
11.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ota ny keksi!Todellakin jos mä synnytän mun lapsen ja vien sen mun kotiin mä olen päätähti ja tietty lapsi ;D Isä on ekat viikot lakeijan roolissa ja kaikki vieraat tulee vain kutsuttuina. Mutta vakavasti, kyllä äiti, isä ja vauva on ne tärkeimmät siinä vaiheessa ja tarvii oman rauhan jotta voi kasvaa perheeksi.

Vierailija
2/77 |
11.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

minua ärytti suunnattomasti että olin vielä synnytyssalissa. Juuri kursittu kokoon, käynyt suihkussa niin oma äitini tulee lankoja pitkin sinne! Ja ehei, ei mun tai miehen puhelimen kautta vaan sen sairaalan vaihteen kautta!!!!!!!



Siinä kyllä veetutti niin teki mieli sanoa pari sanaa, mitä ihmettä se oikein mietti????? Jos sanotaan et sairaalassa ollaan synnyttämässä niin jos ei mitään kuulu 24h niin se varmaan jatkuu siellä se synnytys, vai???



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/77 |
11.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä tästäkin ketjusta huomaa miten erilaisia me ollaan. Ja mä olen justiinsa sellainen että anoppi on minusta vieras ihminen. Eipä hänkään halunnut minua aikanaan miniäkseen ja piti vieraana ihmisenä. Miksen minä nyt pitäisi sitten häntä?



Kartan niin paljon kuin mahdollista. Minun mies, minun lapset. Minun elämä. En todellakaan tarvitse hänen palveluksiaan. Kun tässä on vinkattu että jos et jaksa lasten kanssa niin hänestä on apu. En halua anopin apua.



Jokaisella on oikeus omannäköiseen elämäänsä. Ei kukaan saa liikaa tulla omalle reviirille.

Vierailija
4/77 |
11.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

sinua sanomaan anopillesi että kiitos, mutta pärjäämme kyllä ilman hänen koko aikaista soitteluaan. Tai sanot ettet jouda koko aikaa olemaan puhelimessa hänen kanssaan, koska vauva tarvitsee sinua.

Alkuun monet isovanhemmat voivat olla ylihuolehtivaisia, mutta ajan kanssa laantuuvat. (ainakin yleensä)

Oletko puhunut asiasta miehellesi? ehkä hän voisi kohteliaasti äidillesi mainita asiasta... :)

tsemppiä ja onnea uudesta perheenjäsenestä! :)

Anna anopin höösätä ja koeta olla välittämättä liikoja. Hän kuitenkin todennäköisesti nauttii auttamisestaan.

Itselläni oli esikoisen kohdalla tuollainen anoppi ja lopulta erottiin silloisen miehen kanssa. Yksi painava syy oli tuo anopin jatkuva elämään sekaantuminen ja se, että kohteli meitä, aikuisia ihmisiä, kuin lapsia.

Virheen tein, kun sanoin anopille suoraan, että haluttaisiin olla ihan vain keskenämme ja mitä, jos tultais vain silloin tällöin kahville tms., kun meistä olisi kiva sopeutua tähän vauva-arkeen ihan keskenämme, vaikka ymmärrämme kyllä, että haluat auttaa jne. Anoppi ei tuota käsittänyt. Se oli hänelle kuin isku vasten kasvoja: hän kun teki kaikkensa meidän eteen... Ja poika tietysti puolusti äitiään.

No eron syyksi tuo ei kuitenkaan riittänyt, taustalla oli paljon muutakin. Mutta jälkeenpäin ajateltuna olisin kyllä voinut vain pitää pääni kiinni ja antaa anopin hössöttää.

Vierailija
5/77 |
11.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

olenko ainoa jolta kyllä järki lähtisi tuollaisesta hyysäyksestä, olisi se sitten oma äiti tai anoppi. Onneksi kumpikaan ei ole tuollainen hysteerikko!

Minusta kultainen keskitie on paras, ei se tarkoita, ettei anopin tai oman äidin apua arvosta, jos ap:n kuvailema käytös tuntuu rasittavalta. Ei tuosta ainakaan apua ole, päinvastoin!

Vierailija
6/77 |
11.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja shown päätähti, kun olet synnyttänyt. Harva nainen sitä onkin tehnyt, joten kyllä sun nyt tosiaan pitää olla itsekäs ja ajatella vain omaa hyvinvointiasi. Tuossa tilassa ei kannata ottaa muita huomioon ja saavat peittää tunteensa kaikin tavoin kuin Englannin kuningatar, koska sinä olet nyt teidän hovin kuningatar! Kaikkien pitää kävellä sun ohi hiljaa villasukat jalassa ja puhua kuiskaten, koska olet juuri synnyttänyt. Ja jos anoppi kehtaa tuolla tavalla, hävyttömästi, tuoda makaronilaatikkoa, ettö voit keskittyä vauvanhoitoon, niin säti anoppi maan rakoon, niin ei enää häiritse. Saat sitten olla omassa ihanassa, ylhäisessä yksinäisyydessäsi, koska olet kaikkien yläpuolella.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/77 |
11.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

toisaalta sitten kun sinäkin olet sen vauvan kanssa vuoden viettänyt ja kaiken sen huolen kokenut. Maito ei aina tunnu tulevan tarpeeksi, ihmeellistä ihottumaa on siellä täällä, yöllä tulee korkea kuume ja jonnekin pitäisi lähteä ja jotain tehdä. Anoppisi käy varmaan läpi omia muistojaan ja tietää miten vaikeaa se lapsen kanssa oleminen voi olla. Käy jotain omaa hätää läpi.



On ihan hyvä, että anoppi on valmis auttamaan vaikka yöllä. Joskus voi vauvan kanssa tulla vielä tunne, että voi kun voisi nyt soittaa jollekin kaverille ja pyytää kuunteluapua tai tukea. Ja onhan niitä tilanteita, kun pitää toimia ja lähteä lääkäriinkin siltä istumalta. Pakkohan sille ei ole soittaa, mutta tieto siitä, että voi, auttaa jaksamaan vauva-arkea.



Muistan itse puolentoista vuoden takaa miten mua ärsytti ajatus, että anoppi tulee sairaalaan heti, kun vauva on syntynyt. Itse asiassa sitä ei halunnut nähdä ketään muutakaan. Ja se on ihan ymmärrettävää, kun on ihan puhki synnytyksestä. Ja sitä voi läheisiltä toivoakin, että eivät sairaalaan tule. Siellähän on kaikki apu saatavilla mitä tarvitsee ja saa rauhassa tutustua uuteen perheenjäseneen. Mutta kannattaa myös olla iloinen, että joku on kiinnostunut lapsestanne noin paljon (jos nyt unohdetaan nuo itkunsekaiset puhelut, ne kuulostaa aika neuroottisilta). Vaipat ja käsidesit ja vaatteet ja liivinsuojukset on kyllä (mahdollisesti rintakumitkin) ihan tarpeellisia. Saattaahan tuossa äidille tulla tunne, että luuleeko se anoppi, että te itse itte ole ottaneet mistään selvää. Aika touhukas anoppi. Kestämistä varmaan vaatii, mutta hyvääkin tuosta voi seurata.

Vierailija
8/77 |
11.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä tästäkin ketjusta huomaa miten erilaisia me ollaan. Ja mä olen justiinsa sellainen että anoppi on minusta vieras ihminen. Eipä hänkään halunnut minua aikanaan miniäkseen ja piti vieraana ihmisenä. Miksen minä nyt pitäisi sitten häntä?

Kartan niin paljon kuin mahdollista. Minun mies, minun lapset. Minun elämä. En todellakaan tarvitse hänen palveluksiaan. Kun tässä on vinkattu että jos et jaksa lasten kanssa niin hänestä on apu. En halua anopin apua.

Jokaisella on oikeus omannäköiseen elämäänsä. Ei kukaan saa liikaa tulla omalle reviirille.


niin on myös minulle anoppi aika vieras ja hyvin erilainen. Mutta anoppi on myös lapseni isovanhempi. Aluksi olin iloinen, kun saatiin paljon omaa tilaa, kun anoppi ja omakin äiti asuu suht kaukana. Mutta lapsen takia olisi kiva, että näkisivät useammin. Sitä ei heti tule ajatelleeksi ja jos on huonot välit, ei ehkä koskaan. Se on sitten vähän kuin huono parisuhdekin, että eroa vaille valmis.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/77 |
11.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja shown päätähti, kun olet synnyttänyt. Harva nainen sitä onkin tehnyt, joten kyllä sun nyt tosiaan pitää olla itsekäs ja ajatella vain omaa hyvinvointiasi. Tuossa tilassa ei kannata ottaa muita huomioon ja saavat peittää tunteensa kaikin tavoin kuin Englannin kuningatar, koska sinä olet nyt teidän hovin kuningatar! Kaikkien pitää kävellä sun ohi hiljaa villasukat jalassa ja puhua kuiskaten, koska olet juuri synnyttänyt. Ja jos anoppi kehtaa tuolla tavalla, hävyttömästi, tuoda makaronilaatikkoa, ettö voit keskittyä vauvanhoitoon, niin säti anoppi maan rakoon, niin ei enää häiritse. Saat sitten olla omassa ihanassa, ylhäisessä yksinäisyydessäsi, koska olet kaikkien yläpuolella.


Synnytys on kyllä henkilökohtainen asia. Siihen liittyy paljon fyysistä kärsimystä ja vaikka suurta kipua jälkikäteen. Ei siihen ketään tarvitse hetään huolia lasta tuijottamaan. Kunhan itse huolehtii lapsesta ja antaa sairaalan henkilökunnan myös huolehtia oman osuutensa. Kotiin palatessakin voi olla vaivoja, jotka kokee hyvin yksityisinä. Mitä jos on vaikka pidätyskyky täysin mennyt. Sinustako on oikein, että vieraat ne vaan lappaa sisälle tätä päivittelemään, kun kakat tulee housuun vähän väliä. Mutta jos ei pysty lasta hoitamaan ja henkinen vointi on huono, niin sittenhän on välttämätöntä, että joku ulkopuolinen käy vähän kotia hoitamassa ja auttamassa arjen asioissa. Ap kyllä tämän tajuaa.

Tärkeintä on, että ei sulje ketään tärkeää ihmistä pois lapsen elämästä. Muutama viikko synnytyksestä ei vielä pilaa näitä tärkeitä ihmissuhteita. Jos joku ei sitten aivan heittäydy marttyyriksi, kun ei saa nähdä lasta heti kohdun ulkopuolella

Vierailija
10/77 |
11.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

naurakaa asialle

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/77 |
11.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kumpa munkin tekisi jotain hyödyllistä! Möllöttää vaan ja antaa passata! :(

Vierailija
12/77 |
11.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minullakin on samantapainen anoppi. Hössöttää, mutta vain hyvällä. Toisaalta olimme mieheni kanssa jo olleet pitkään yhdessä ennen ensimmäistä lasta, joten tunsin anoppini ja pysytin sanomaan hänelle nätisti, mutta suoraan toiveeni.



Vaikkei hän ole minulle terveyssiteitä tuonut, hänen kanssaan voi kyllä puhua vaikka ehkäisystä toisin kuin oman äitini kanssa. Avoimmuudesta ja liiallisena hössötyksenäkin näkyvästä välittämisestä voi siis olla paljon hyvääkin pitkälä aikavälillä. Minusta se on tärkeintä, että voin sanoa epäröimättä, että lapsillamme on isovanhemmat, jotka rakastavat heitä täydestä sydämestään. Hössötys kun ei ole päättynyt, vaikka vauvoja ei enää olekaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/77 |
12.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minusta varmaan tulee tuollainen anoppi ja mummo. No puhelimella en soittele varmaan montaa kertaa päivässä, mutta hyvin voin kuvitella änkääväni tuomaan ruokaa ja vaatetta yms. Pitää ottaa sit se tutustuminen kuitenkin rauhallisesti ja ajatella, et ilman ristiriitoja ei todennäköisesti mene. Tähän tilanteeseen on kyllä muutama vuosikymmen aikaa. :D

Vierailija
14/77 |
12.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei jää sitten niin paljon aikaa sekaantua teidän elämään.

Hyväähän hän vain tarkoittaa ..mutta niinhän sitä sanotaan, että tie helvettiin on reunustettu hyvillä aikomuksilla :(



Oma äitini on samanlainen kuin ap:n anoppi, ja tiedän kokemuksesta kuinka raskasta se on. Varsinkin se jatkuva soittelu. Ei puhelinta voi koko ajan pitää äänettömällä pelkästään yhden häirikkösoittelijan takia.



Äitini aikaa vievät harrastukset ovat helpottaneet meidän elämää. Kyllähän hän edelleen päivittäin soittelee, mutta ei kuitenkaan kymmentä kertaa päivässä (vain kysyäkseen 'mitä meille kuuluu ja mitä ollaan tehty edellisen keskusteluhetken jälkeen).

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/77 |
12.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joten ihan kateellisena kuuntelen! Varmasti saatte anopista apua myös lastenhoitoon, kun se tarve tulee ja muuutenkin yrittää selvästi vain auttaa.

Vierailija
16/77 |
12.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja älkää missään nimessä antako anopille omia avaimia!



Kenelläkään ei ole velvollisuutta vastata anopin tai äidin puheluihin montaa kertaa päivässä, eikä selitellä miksi ei vastaa. Riittää, että ei vastaa. Oven voi myös jättää avaamatta.

Vierailija
17/77 |
12.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

mitä ovat rintakumit, niin tarviit sen anoppis apua ja neuvoja. Vaikket kumeja käyttäisikään niin pitäis tietää sen verran kun kuuluu nyt sun elämääsi. Eikö ihmiset ota selvää asioista ja ilmiöistä tulevaan vauvaperhe-elämään liittyen?

Ja hei, kaikilla naisilla on kuukautiset ja synnyttänyt nainen on anoppiskin, että ei oo mitään yskimistä siteissä todellakaan.

Hyvää anoppi varmasti tarkoitti, mutta itse en kyllä veisi kenellekään mitään noin henkilökohtaista ellen tarkasti tietäisi, että kyseinen henkilö niitä haluaa ja ellei hän olisi niitä erikseen pyytänyt. Kondomit, siteet, imetystarvikkeet, tamponit ym. ovat sellaisia, joita en toivoisi omalta anopiltani tai äidiltäni saavan. Ne ovat mun henkilökohtaisia juttujani. Se ei tarkoita, että niissä olisi jotain hävettävää, mutta en mäkään vie kellekään lahjaksi Tenoja (ellei ole erikseen pyydetty), kuten joku tuolla edellä osuvasti sanoi.

Vierailija
18/77 |
15.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä se liika on liikaa oli kyseessä oma äiti tai anoppi.

Se ettei joillakin ole ollut hyvä äiti tai anoppi, niin se on voi voi.

Ap:lla on hyvä anoppi ja tarkoittaa hyvää, mutta kait se vähempikin riittäisi :)

Itse ahdistuisin jos äitini tai anoppini hyysäisi ja koko ajan soittelisivat.

Ahdistamaan alkaisi minuakin tuollainen. Se on kiva että välittää ja huolehtii mutta täytyy se nyt joku roti olla.

Vierailija
19/77 |
15.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

On teidän asia sanoa, missä kohtaa menee överiksi ja tarvitsette omaa rauhaa- onhan kyseessä kuitenkin myös teidän vanhemmaksi kasvaminen. Toisaalta- maailma on paha siksi ettei ihmiset välitä- anoppisi ainakin yrittää. Ja taas toisaalta- jossain vaiheessa yrittäminen voi kääntyä siihen että anoppi terapoi ja hoitaa ensisijassa itseään ja olettaa et muut on käytettävissä siihen. (ja tällainen kokemus on omasta äidistä mulla). Mut laittakaa itse rajat- ystävällisesti- ja olkaa iloisia siiä että anoppi on kiinnostunut- se on lapsellekin kullanarvoinen asia. Mun anoppi soitteli pojalleen kesken synnytyksen, että tulepa sieltä syömään äidin lihapataa, kun on niin raskasta se synnytys- ei oikein älynnyt että siellä salissa saattais olla jotain tähdellisempää kuin äitimuorin eväät:) No ei tälläkään palstalla suurin osa osaa asettua toisen naisen asemaan et mitäpä tuosta- lapsenlapsiaan on rakastanut ja aina tarjonnut apuaan- eikä ärsytä kun vähän suodattaa ja pitää kiinni omista jutuistaan.

Vierailija
20/77 |
15.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toki synnytyksestä väsyneenä kaikki kohellus saattaa ottaa koville, mutta ei sitä nyt lapselliseksi ja itsekkääksi silti tarvitse heittäytyä. Luin viestiäsi kateellisena: minun ihana anoppini kuoli ennen esikoisemme syntymää ja oma äitini on niin pahasti dementoitunut (alle 60-vuotiaana) ettei ole koskaan osannut oikein millään tavalla iloita lapsenlapsistaan. Näinkin voi siis olla, mietipä vähän lapsesi näkökulmasta, kumpi on parempi.

mistä teitä kiittämättömiä moukkia oikein sikiää? Sulla on niinkin rakastava anoppi joka kantaa terveyssiteistä lähtien helpotusta synnyttäneelle äidille ja sitä mammaa "stressaa" kun anoppi haluaa tuoda makaronilaatikkoa.....sun lapsella on äärettömän hurjasti rakastava mummi josta tulee varmasti lapselle todella rakas mikäli äiti ei omassa epävarmuudessaan sössi suhteita huolehteviin sukulaisiin. Mä todella toivon ap että sä näet mikä on elämässä tärkeää ja vähän nostat omaa henkistä tasoa, sulla on ihminen joka välittää ja rakastaa sun perhettä ja sua!