Kauheimmat treffit ikinä!!!
Joo mies tuli hakeen mut kotipihasta. Asiat ihan ok. Mentiin läheiseen ravintolaan jossa tilasin tietetnkin itselleni kunnon annoksen, mies itselleen pelkät ranskalaiset.
No ok, ajattelin että aika ranttu tai saita tyyppi...
Kun lasku tuli, sanoin heti, että maksan omat syömiseni, niin tää äijä nostaa metelin siitä että miten hänen ranskalaiset ja vesi on voinut maksaa 8e kun mun pihvi maksoi 18e. Siinä sitten mietti henkilökuntaa myöten tuota asiaa...
Arvatkaa olenko edelleen kyseisen miehen kanssa?
Kommentit (905)
[quote author="Vierailija" time="08.05.2013 klo 21:25"]
Mitä sitten olet sanonut? Kerro, niin katsotaan, olitko moukka vai ylireagoiko se nainen.
[/quote]
Tjaa... mitähän muistaisin... kysehän on mielikuvista, joita naisessa herää eikä siitä, miten asiat oikeasti ovat.
Yksi hyvä on ottaa nokkiinsa kuntosaliharrastuksesta: "Mulle on ihan sama kuinka monta kertaa käyt puntilla viikossa!" Ongelma ei siis ole itsestään huolehtiminen voimaharjoittelun keinoin, vaan punttikäyntikertojen määrän sanominen. Näin luodaan vahingossa naiselle mielikuva itseään täynnä olevasta punttisiasta. Game over.
Toinen hyvä on mainita ohimennen pelaavansa videopelejä. Näin luodaan vahingossa naiselle mielikuva lihavasta ja epähygieenisestä peräkammarinpojasta, vaikka pöydän toiselta puolelta häntä silmiin ei sellainen katsokaan.
Kolmas hyvä on mainita harrastaneensa itämaista kamppailulajia mustalle vyölle asti ja kirsikkana kakussa mainita olleensa armeijalla töissä. Ilmapiirin kylmennyttyä kuin salamaniskusta mies tajuaa luoneensa mielikuvan sotahullusta ja väkivaltaisesta rentusta uhoamassa nakkikioskin edessä.
Neljäs ja ehdottomasti pahin moka on vastata rehellisesti kysymykseen "mitä sinä haluat naiselta mennessäsi heidän kanssaan treffeille?" Vastaus "minä olen mies; kyllä sinulla varmasti on käsitys siitä, mistä miehet noin yleensä pitävät naisissa ja heiltä haluavat" on äärimmäisen paha turn-off. Näin luodaan mielikuva kieli vyön alla pillun perässä juoksevasta kollista, vaikka käytös ei sellaiseen viitettä antaisikaan.
Viides moka on sanoa käyvänsä paljon treffeillä: se luo mielikuvan sitoutumiskammoisesta häntäheikistä. Toisaalta on suuri virhe sanoa käyvänsä liian harvoin treffeillä: se luo mielikuvan epätoivoisesta peräkammarinpojasta, jota kukaan ei huoli, mutta jolle kelpaa kuka tahansa. Ja tämä siis täysin riippumatta siitä, mitä viitettä ulkomuoto ja käytös muuten miehestä antaa.
Treffeillä käyminen on usein miehelle raskasta yritys ja erehdys -työntekoa. Ensimmäisillä treffeillä sanoo yhden väärän lauseen ja game over. Toisilla treffeillä toisen naisen kanssa osaa välttää ensimmäisten treffien kuolinlauseen, mutta sanoo tai tekee jonkin toisen mokan. Game over. Kolmansilla treffeillä kolmannen naisen kanssa osaa välttää kahden aiemman treffin mokat, mutta tekee jonkin kolmannen virheen. Game over. Sitten neljännet treffit, viidennet, kuudennet jne. aina siihen saakka, kunnes mies on kantapään kautta oppinut välttämään kaikki tavallisimmat sudenkuopat ja osaa luistella treffien läpi mokailematta. Tämän jälkeen tietenkin kestää oma aikansa, että tapaa naisen, joka on miehestä aidosti riittävän kiinnostunut tapaillakseen häntä enemmän kuin yhden tai kaksi kertaa. Joskus tosin miestä onnistaa vähemmälläkin panostuksella, mutta harvemmin. Ja ei: ne kielletyt puheenaiheet ja eleet eivät ole itsestäänselvyyksiä, jotka kuka tahansa normaaleilla käytöstavoilla siunattu mies tietää luonnostaan.
Naisten huono treffikäyttäytyminen on tietenkin seurausta siitä, että he saavat paljon aloitteita. Näin naisille muodostuu illuusio, ettei heidän tarvitse kohdella hyvin juuri tätä miestä, joka heidän edessään istuu, koska he (luulevat) voivansa saada monta muutakin koska tahansa.
Ehkä suurin ongelma miehille naisten treffailussa on vaatimus olla sanomatta mitään suoraan. Kaikki asiat pitää osata tuoda ilmi, mutta niitä ei saa sanoa. Pitää käyttää runsaasti aikaa kuntoiluun ja pukeutua siten, että se treenattu vartalo näkyy. Ei kuitenkaan missään nimessä saa sanoa käyttävänsä paljon aikaa kuntoiluun. Pitää olla varakas ja hyvässä uraputkessa, mutta on virhe sanoa olevansa varakas ja hyvässä uraputkessa. Sen sijaan pitää sanoa asuvansa varakkuutta ilmentyvällä alueella, viedä nainen ajelulle varakkuutta henkivällä autolla ja ilmoittaa jokin seksikäs ammattinimike työtä kysyttäessä. Miehen pitää tietysti olla kyvykäs, taitava ja kestävä seksissä, mutta sitä ei missään nimessä saa sanoa ääneen. Sen sijaan tulee osata ilmaista asia oikeanlaisella elekielellä, tilannetajulla ja kyvykkyydellä tehdä oikeat ehdotukset oikealla tavalla ja oikealla äänenpainolla oikealla hetkellä.
Mitään näistä asioista ei opita ilman ankaraa harjoittelua. Juuri tästä johtuvat ne tuppisuiset hiirulaismiehet, jotka eivät oikein tiedä, miten päin pitäisi treffeillä olla. He eivät tiedä, mitä oikein pitäisi tehdä, joten epäonnistumisen pelossa he koettavat olla tekemättä mitään, etteivät vain väärillä lauseilla karkottaisi kiinnostavaa naista luotaan. Ja pieleen menee, koska juuri se hiirulaismaisuus ja kyvyttömyys ottaa riskejä karkottaa naisen.
Miehenä kauheimmat deitit ovat olleet nettideittejä joista lähes jokainen on paljastunut läskiksi tai ns. keravalaiseksi.
Tutustuin netissä hevimieheen, joka kuvista päätellen näytti hämmästyttävän paljon eräältä lempibändini jäseneltä. Siinä sitten aikamme netissä riiusteltuamme päätin, että menen miehen luokse kylään toiseen kaupunkiin. Juna-asemalla minua olikin komean rokkimiehen sijasta vastassa mies, jolla oli hirvittävä akne ja hiukset sidottu poninhännälle pinkillä naisten pörrödonitsilla. Ensitreffeille mies oli valinnut kulahtaneen nahkatakin, verkkarit ja vanhat lenkkarit. Vierailun aikana kävi myös ilmi, että mies pesi aknenaamansa desinfiointiaineella "Että bakteerit kuolee".
Juu, lähdin suunniteltua aikaisemmin kotiin ja jätin tapaamatta toista kertaa.
"Juna-asemalla minua olikin komean rokkimiehen sijasta vastassa mies, jolla oli hirvittävä akne ja hiukset sidottu poninhännälle pinkillä naisten pörrödonitsilla. Ensitreffeille mies oli valinnut kulahtaneen nahkatakin, verkkarit ja vanhat lenkkarit"
"Vastaan tuli 2 metrinen, finninaamainen, tietokonenörtin näköinen haiseva iljetys."
"tää mies tulee paikalle oransseissa crocseissa, tummansinississä 90-luvun verkkareissa(joku varmaan tietää, sellaset pussimaiset) ja sellasen feminiiminen kangaskassi kädessä."
"mies ilmestyi sellaisissa khakishortseissa mitä Ace Venturalla oli päällään siinä elokuvassa."
"hänellä oli jo parikymppisenä alkava päälakikalju vaaleissa hiuksissaan (mistä ei ollut maininnut"
Enempää en jaksanut poimia parilta menneeltä sivulta. On kuitenkin havaittavissa, että naiset antavat eniten arvoa miehen ulkoiselle olemukselle (varsinkin pukeutumiselle), varallisuudelle (hyvässä virassa, mutta ei maksanutkaan kaikkea) ja pahin turn-off on väärällä tavalla ja väärällä hetkellä suoritetut puheet ja eleet. Jostain syystä naiset kuitenkin jaksavat marista siitä kuinka pinnallisia miehet ovat: tämä jos mikä on sitä kaksinaismoralismia.
Edelleen pätee tämä viisaus: mikä erottaa rohkean alfauroksen ja niljakkaan luuserin? Naisen sillä hetkellä päällä oleva fiilis. Ja kun miehet ovat surkeita tulkitsemaan naisten eleitä ja vihjeitä eikä mitään sanota suoraan, saavat naiset jatkossakin lokeroida miehiä niljakkaiksi luusereiksi. On nimittäin parempi ottaa riski hyypiön leimasta kuin olla kiltti, jolloin ei ainakaan saa mitään.
Totta on toki sekin, että jos toinen on selvästi valehdellut ennen ensitapaamista itsestään, on oikeus olla loukattu. Varsinkaan miehet eivät kuitenkaan tunnu tajuavan sitä, että naiselle luodut mielikuvat ovat tärkeämpiä kuin se, miten asiat oikeasti ovat. Esimerkiksi ”atleettinen ja lihaksikas” voi aivan yhtä hyvin olla niin 65-kiloinen kuin 85-kiloinenkin. Erona on vain lihasmassan määrä, koska yhtä pienellä rasvaprosentilla molempien lihakset erottuvat hyvin. Toiseksi on ehdottoman tärkeää ilmoittaa ammattinsa siten, että se herättää naisessa positiivisia mielikuvia. Jos toinen mies sanoo olevansa ”kokki” ja toinen ilmoittaa olevansa ”ranskalaisen keittiön asiantuntija”, on mielikuva aivan erilainen (vaikka kyse olisi saman duunipaikan kollegoista).
Lainkaan vähättelemättä naisten kohtaamien sikamiesten huonoa käytöstä olen vakaasti sitä mieltä, että naisten tulisi lopettaa huomion kiinnittäminen sellaisiin asioihin, joilla ei ole merkitystä. Esimerkiksi iskuyrityksessä merkitsevää tulisi olla rehellisyys, vilpittömyys ja kunnioittavalla tavalla tehty toteutus. Sen sijaan vuorokaudenaika, paikka, äänenpaino ja sanottu asia ovat täysin toissijaisia, tai siis niiden pitäisi olla.
HAHA! Hyviä nämä jutut täällä. Täytyypä jakaa omani:
Kaverini oli järkännyt minulle sokkotreffit poikaystävänsä kaverin kanssa. Miestä kehuttiin maasta taivaaseen: oli komea, rahakas, hyvä työ jne. Noh, suostuin tuplatreffeille ja suuntasimme kaverini kanssa uimarannalle, jonne myös hänen poikaystävänsä tämän sokkotreffikumppanin kanssa tulivat.
Aluksi mies vaikutti kivalta ja juttelevaiselta. Mietinkin jo hetken, että onpa onnistuneet tuplatreffit. Jossain vaiheessa kaverini ja hänen poikaystävänsä poistuivat hetkeksi (lähtivätköhän hakemaan jotain autolta tms?) ja jäimme tämän miehen kanssa kahdestaan. Siitä se alamäki sitten alkoi! Mies alkoi ensin esittelemään kännykästään valokuvia vaimostaan ja vastasyntyneestä vauvasta. Ajattelin, että wtf, mitä helkkaria??? Aloin jo kaipaamaan kaveriani takaisin autolta. Sitten mies alkaa kertomaan, miten lähettää jokaiselle naiselle, jonka kanssa käy treffeillä samanlaisen kukkakimpun, jossa oli jotakin tiettyjä sinisiä kukkia jne. Ja sanoi vielä, että sen kukkakimpun nähtyään ei kukaan nainen ole sanonut "ei". Jaah. Lopuksi halusi vielä mun puhelinnumeron. En aluksi halunnut antaa sitä, mutta mies heittäytyi jotenkin pelottavaksi joten ei ollut muuta mahdollisuutta kuin antaa se numero. Heti hän kokeili ja soitti siihen koska "muutama nainen on antanut keksityn numeron". Aha?! Ei uskoisi?! Loppu huipentui siihen kun mies tarrasi minua kurkusta kiinni ja lupasi vannomaan, että vastaan puhelimeen jos hän soittaa.
Että sellasta.
[quote author="Vierailija" time="11.05.2013 klo 19:25"]
Miestä kehuttiin maasta taivaaseen: oli komea, rahakas, hyvä työ jne. --- antaa se numero. Heti hän kokeili ja soitti siihen koska "muutama nainen on antanut keksityn numeron".
[/quote]
Kuten sanoin ylempänä: naiset arvottavat miehessä tärkeimmiksi ominaisuuksiksi varallisuuden, työn ja ulkonäön... ja heti perään syyttävät miehiä pinnallisiksi. Ei näin tytöt, ei näin.
Itsekin soitan aina heti saamaani numeroon. Tosin ykksi sanon, että tällä tavalla mimmi saa tietoonsa oman numeroni. Todellinen syy on tietenkin juuri testi keksityn numeron varalta, mutta eihän sellaista saa suoraan sanoa (kuten ei mitään muutakaan, kun naisista on kyse).
Vaimonsa kuvien näyttäminen ja kurkkuun käyminen ovat oikein hyviä syitä olla tapaamatta miestä uudestaan treffien merkeissä.
Tapasin netin treffipalstalla mukavan oloisen 30-kymppisen miehen. Pidän vähän pitempihiuksista miehistä. Kuva hänestä oli mustavalkoinen kasvokuva jossa hiuksen olivat kiinni, hän näytti kuvassa todella hyvältä..Tapasimme päiväsaikaan helsinginkeskustassa ja en voinut uskoa kun eteeni lompsi epäsiistissä pitkässä hamppuisessa tukassa joka oli ohimoilta pitkälle paennut, itseään 10vuotta vanhemmalta näyttävä mies. Hänellä oli lisäksi tuuheahko parta. Hän tuoksui "vanhalle mummolle" ja päällä olivat kireähköt ruskeat sammarit ja kireä 70-lukuhenkinen bleiseri. Siis ulkomuoto oli sellainen hipppi/luonnonsuojelija hörhö look. Olimme sopineet että hän vie minut syömään ja paikka on yllätys. Olisin halunnut juosta pois samantien, mutta en kehdannut. Hän vei minut raaka-ruokaa tarjoavaan ravintolaan (joka ei enää yllättänyt) Hän ei juurikaan saanut sanaa suustaan, vaan tunnelma oli vaivaannutava ja minun oli pidettävä keskutelua yllä. Hän asui kommuuunissa ja muutenkin meillä ei ollut mitään yhteistä. Hän oli ihan liina erikoinen makuuni, mutta en huomannut silti tätä piirrettä viesteistä joita olimme vaihtanneet. Siksi olinkin varmaan niin järkyttynyt. Kun ravintolassa tuli maksun aika ja tarjoilija kysyi että yhteen vai erikseen, mies kiirehti kovaan ääneen sanomaan että ERIKSEEN (minulla ei ole mitään sitä vastaan että maksan oman laksuni, jotenkin se tuli vain niin tökerösti) mies kaivoi rahansa nahkaisesta pussukasta joka roikkui hänen vyötäröllään jostakin huovutetun näköisestä/ punotusta vyöstä. Hän kertoi että vyö on jonkun heimon perinne asuun kuuluva systeemi ja hän on sen ihan itse tehnyt ja että pussukka=lompakko on peurannahkaa ja hän on senkin itse tehnyt. Mies halusi ehdottomasti saattaa minut bussilleni jonne oli ravintolasta n. kilometrn matka. Se oli pisin kilometri ikinä. Lopuksi hän hipaisi hiuksiani ja katsoi minuun ikäänkuin olisi halunnut suudella. Siinä kohti hymyilin ja kiitin illasta ja huikkasin hei heit. Mies laittoin tämän jälkeen viestiä että olisi mukava nähdä uudelleen. En ymmärrä, ei meillä ollut mitään yhteistä ja ne olivat turhimmat deittini ikinä.
[quote author="Vierailija" time="11.05.2013 klo 16:53"]
Enempää en jaksanut poimia parilta menneeltä sivulta. On kuitenkin havaittavissa, että naiset antavat eniten arvoa miehen ulkoiselle olemukselle (varsinkin pukeutumiselle), varallisuudelle (hyvässä virassa, mutta ei maksanutkaan kaikkea) ja pahin turn-off on väärällä tavalla ja väärällä hetkellä suoritetut puheet ja eleet. Jostain syystä naiset kuitenkin jaksavat marista siitä kuinka pinnallisia miehet ovat: tämä jos mikä on sitä kaksinaismoralismia.
[/quote]
Itse annan arvoa sille, että mies on siististi pukeutunut ja muutenkin siisti. Se ei mielestäni ole mitenkään pinnallista. Mitään merkkivaate/muotigurupelleä en tarkoita, vaan ihan tavallista pukeutumista ja hygieniaa. Siisteys ulkoisessa olemuksessa on mielestäni toisen huomioon ottamista. Pyrin siihen itsekin.
Mutta se, että ulkoinen olemus on ok, ei yksinään riitä. Eikä sekään, että on varakas tai edes hyvin toimeentuleva. Omasta mielestäni varakkuus/ammatti tms. on melko toisarvoinen asia, jos mies on muuten fiksu ja - kulunutta fraasia käyttääkseni - samalla aaltopituudella. Joitain esim. pukeutumiseen liittyviä kummallisuuksia voi helposti ohittaa, jos henkisellä tasolla synkkaa eikä silloin varakkuus tai koulutuskaan ole oleellista.
Itse treffailin pari kertaa erästä miestä, joka oli ilmeisen varakas, koulutettu ja hyvässä työpaikassa. Pukeutuminen ja ulkoinen olemuskin oli siisti. Mutta meillä ei muuten synkannut yhtään, ei sitten tippaakaan. En jaksanut innostua jatkamaan treffailua.
[quote author="Vierailija" time="11.05.2013 klo 21:47"]
Mutta se, että ulkoinen olemus on ok, ei yksinään riitä. Eikä sekään, että on varakas tai edes hyvin toimeentuleva. Omasta mielestäni varakkuus/ammatti tms. on melko toisarvoinen asia, jos mies on muuten fiksu ja - kulunutta fraasia käyttääkseni - samalla aaltopituudella. Joitain esim. pukeutumiseen liittyviä kummallisuuksia voi helposti ohittaa, jos henkisellä tasolla synkkaa eikä silloin varakkuus tai koulutuskaan ole oleellista.
[/quote]
Mutta jostain kumman syystä se "kemia" tapahtuu paljon useammin juuri niiden komeiden, tummien, pitkien, varakkaiden ja seksikkäältä kuulostavassa ammatissa olevien kanssa. On se niin kumma juttu. => Noin suomeksi sanottuna olet taatusti rehellinen kirjoitushetkellä, mutta kun seuraavan kerran tarjolle tulee pitkä, tumma, varakas jne. mies niin oletkin jo toista mieltä tai todennäköisemmin "kemia" tuntuu olevan heti läsnä ainakin muutaman trefin ajaksi.
Mä tykkään "äijistä". Isoista (pitkistä ja tukevista, ei haittaa vaikka olis reilustikin ylipainoa),kaluista ja parrakkaista, rehellistä työtä tekevistä (eli siis duunariammatissa olevista, autoa rassaavista tai vaikka hitsareista), joissa haisee rehellinen mies eikä mikään parfyymi. Luonteelta ulospäin kovia äijiä, joilla on vahvat mielipiteet ja tykkäävät pomottaa naisia, mutta välillä heltyvät puhumaan hempeitä yön pimeinä hetkinä kahdestaan.
Mulle ei ole paskaakaan väliä, kuinka paljon miehellä on rahaa, kunhan ei ole sitä kokoajan multa pummimassa. Ulkonäöllisesti jos on tyypillinen "nätti poika" joka pukeutuu aina siististi, ja geelaa tukkansa, niin ei iske yhtään.
Loppupeleissä ulkonäöllä ei tietenkään ole mitään merkitystä muutakun ensi tapaamisella kun muuta ei vielä tiedä. Nykyinen mies on 170cm pitkä, 75kg, pukeutuu kauluspaitoihin, ja tykkää haista hyvältä (eli parfyymeilta) Ei ole kalju, eikä parrakas, ja on jopa väärän värinenkin. Ei tienaa enempää kuin minäkään, ja ammatiltaan on siivooja. Mutta luonteeltaan mulle täydellinen, ja niin se rakkaus vaan muuttaa ne ulkonäöllisetkin piirteet mieluisiksi. En enää edes muista miksi pidin miestä niin rumana silloinkun hänet tapasin ekaa kertaa, kun nykyään on mun mielestä komein ja ihanin mies koko maailmassa, vaikka ei olekaan tyyliltään sellainen, mistä yleensä tykkään.
CTRL + Q to Enable/Disable GoPhoto.it
248 on varmaan sitä mieltä, että tätä tapahtuu vain naisten toimesta. Miehillä ei koskaan synkkaa paremmin kurvikkaiden, pitkäsääristen juristi/lääkäri/talousjohtajien kanssa. Ehei, miehet näkee ensitreffeillä jokaisen harmaavarpusen kulahtaneen trikkopaidan alta kultaisen sydämen.
[quote author="Vierailija" time="11.05.2013 klo 21:06"]
[quote author="Vierailija" time="11.05.2013 klo 19:25"]
Miestä kehuttiin maasta taivaaseen: oli komea, rahakas, hyvä työ jne. --- antaa se numero. Heti hän kokeili ja soitti siihen koska "muutama nainen on antanut keksityn numeron".
[/quote]
Kuten sanoin ylempänä: naiset arvottavat miehessä tärkeimmiksi ominaisuuksiksi varallisuuden, työn ja ulkonäön... ja heti perään syyttävät miehiä pinnallisiksi. Ei näin tytöt, ei näin.
Itsekin soitan aina heti saamaani numeroon. Tosin ykksi sanon, että tällä tavalla mimmi saa tietoonsa oman numeroni. Todellinen syy on tietenkin juuri testi keksityn numeron varalta, mutta eihän sellaista saa suoraan sanoa (kuten ei mitään muutakaan, kun naisista on kyse).
Vaimonsa kuvien näyttäminen ja kurkkuun käyminen ovat oikein hyviä syitä olla tapaamatta miestä uudestaan treffien merkeissä.
[/quote]
mä en ymmärrä miten itselleen puolituntematonta miestä voisi edes arvostella kuin niiden faktojen pohjalta joita on annettu? Yleensä nimi/ulkonäkö/työ tms. Ja mitä väärää on jos työpaikka ja raha olisivatkin minulle naisena tärkeitä kriteerejä miehessä? Kukin tyylillään eikö!? Mua ei oikeestaan edes kiinnosta jos joku pitäis mua jonain onnenonkijana. ihmiset haluaa eri asioita elämässä.. Ja miehissä!
kyllähän me kaikki arvioidaan toisiamme ulkonäön perusteella jatkuvasti, ehkä jopa huomaamattamme. en minäkään nykyisessä miehessäni ensin rakastunut hänen luonteeseensa, vaan pikemminkin ulkonäköön.
ja kuristus+vaimonkuvat=mitä hittoa?
Menin nettitreffeille. Kuvassa mies näytti siistiltä rokkarilta. Menimme leffaan, jonne saapui hieman myöhässä farkkupukuinen erittäin paljon röökiltä haiseva (vaikka sanoi tulleensa suoraan saunasta) tyyppi, jolla oli hamppuinen ohut poninhännänriekale. Kulahtanutta amislippistään ei ottanut päästä pois koko treffien aikana. Osti aika ison lastin karkkia joista ei tarjonnut mulle. Omasta limsastaan sentään tarjosi huikkaa, en ottanut. Ennen leffan alkua kertoi että jossain oli myynnissä tosi iso telkkari 72 tuumaa, ettei tykännyt käydä töissä vaan haluais vaan laiskotella ja että viime leffakäynnillä kuulemma oli ollut maha ihan kuralla krapulan takia oli kuitenkin kerinnyt vessaan ennen kuin ripulipaskat oli tulleet housuun. Ei nähty uudestaan. Myöhemmin linkitti mulle mesessä Pasilan jakson, en tiedä miksi.
Nämä jutut on hauskoja, joten ne voi kertoa hauskasti. Tai sitten sellaisella asenteella, että nostaa itsensä epämiellyttävästi jalustalle.
313 kuuluu selkeästi jälkimmäiseen ryhmään.
-314-
Voin vakuuttaa, että tarkoitukseni ei ollut olla, eikä ole olla, ylimielinen, mutta tilanteessa jossa tämän pullean päivänkakkaran kanssa olin, oli alle kaikkien pahimpienkin odotusten. Sinusta 314 tulee väkisinkin mieleen, että oletkohan sattumalta tämä kyseinen "treffini" (Turku, heinäkuu 2009)? Vaiko muuten vain samanlainen, antaa omina kuvinaan vieraan ihmisen kuvia, kertomukset itsestään ja ulkoisesta olemuksestaan olivat pelkkää valetta, kaikki! Kyllä se on kuitenkin niin, että rehellisyys maan perii, myös treffeillä ja ennen kaikkea sen ensikuvan luomisessa.
Ihan pikku juttu, mutta aikuisen ihmisen pitäisi osata syödä ja juodakin suu kiinni, ainakin itse pidän sitä aivan ensimmäisenä "pöytätapana". Mielestäni maiskuttaminen on sikamaista ja vastenmielistä, ja jotku morkkaa jos pitää haarukkaa ja veistä väärässä kädessä tms.? Ainakaan itseäni ei häiritse pöytätavat juurikaan muultaosin kuin maiskuttamisen osalta!!
Lisäksi, onko moukkamaisempaa pukeutumista treffeille kuin salihousut, sukanvarret pingotettu punttien päälle ja crocksit?
313
Pahoittelen välien puuttumista ylemmästä tekstistä. Luulin niiden tulevan :)