Ajatelkaas downia panikovat tätä.
Kaikista seuloista huolimatta teille voi syntyä vaikeasti kromosomeiltaan vammautunut lapsi. Paljon vaikeammin vammainen kuin down. Itseasiassa on yhtä suuri mahdollisuus saada joku vaikeavammainen, koska erilaisia vammoja on niin mahdottoman paljon. Olkaa vaan onnellisia, jos ei muuta pelkäämistä ole kuin lievästi vammainen down.
Kommentit (60)
Sen tyhmempää asia ei ole olemassakaan.
down-lapsen abortoinut kertoa, miksi päätyi siihen ratkaisuun? Kerro minulle, tutustuitko vertaistukiryhmään ollenkaan, otitko oikeasti selvää mikä se on?
Osa sokeasti kuuntelee lääkäreitä, jotka paasaavat vain huonoista puolista Se positivinen puoli on huikeasti suurempi ja valitettavasti jää usein negojen varjooon... johdatellaan äitejä aborttiin.
Esikoiseni on parantumattomasti sairas, mulla ikää 40 v silloin. Siinä on ihan tarpeeksi perusteluja.
Sehän on päivänselvä asia. Kun mmammaparkojen annetaan uskoa että downia pahempaa ei ole ja jos sitä ei ole, kaikki on hyvin.
Sen tyhmempää asia ei ole olemassakaan.
Sehän on päivänselvä asia. Kun mmammaparkojen annetaan uskoa että downia pahempaa ei ole ja jos sitä ei ole, kaikki on hyvin.
musta tuntuu ettei kukaan tiedä mikä on Downin Syndrooma.
www.downiaiset.com
tutustukaa, ehkä ette pelkää enään.
musta tuntuu ettei kukaan tiedä mikä on Downin Syndrooma.
tutustukaa, ehkä ette pelkää enään.
vai luuletko että abortti tehdään ihan tuosta vaan?
En ainakaan minä!
Näkyy siinä luonnollisesti kaikki muutkin trimosomiat ja muitakin kromosomipoikkeavuuksia, down ei todellakaan ole ainoa joka seulotaan vaan yksi monista.
esim. 13- ja 18-trisomiat, jotka on paljon vakavampia kuin down, todella harvaa elää edes 1-vuotiaaksi.
kuitenkaan kaikkia muutoksia. Ja siitä downista kuitenkin näyttää se päällimmäisin huoli olevan.
Sehän on päivänselvä asia. Kun mmammaparkojen annetaan uskoa että downia pahempaa ei ole ja jos sitä ei ole, kaikki on hyvin.
Panikoidaan qownia ja sitten huokaistaan helpotuksesta, että tulee terve lapsi.
Vaikeasti autistit on lisääntyneet esimerkiksi räjähdysmäisesti ja niitä ei näy missään testeissä.
Testit on ihan ok ja ymmärrän, että downin haluaa abortoida. Mutta se, että pääsee niskapoimu-ultrasta lävitse, ei merkitse, että odottaa tervettä lasta.
Kaikista seuloista huolimatta teille voi syntyä vaikeasti kromosomeiltaan vammautunut lapsi. Paljon vaikeammin vammainen kuin down. Itseasiassa on yhtä suuri mahdollisuus saada joku vaikeavammainen, koska erilaisia vammoja on niin mahdottoman paljon. Olkaa vaan onnellisia, jos ei muuta pelkäämistä ole kuin lievästi vammainen down.
Eli terveestä lapsesta ei saa olla onnellinen tai sitä toivoa, mutta jos saa todella vaikea vammaisen lapsen down-lapsen sijaan, niin silloin pitää olla tyytyväinen ja onnellinen?
Pientä ristiriitaa!
Minä ainakin pelkäsin KAIKKIA vammoja, ihan joka ikistä. Mutta tutkia pystyy vai murto-osan ja nehän tietenkin tutkitaan mitä voidaan.
Kitjoitit, että pahinta mitä voi pelätä on joidenkin mielestä "lievästi vammainen down".
Mistä sä tiedät, että downit ovat lievästi vammaisia? Siis HALOO, mieti mitä kirjoitat.
Miehelläni on down-poika 1. avioliitostaan. Ja hän on todella vakavasti vammainen. Ikää 18 v, ei osaa lukea, kirjoittaa eikä laskea. Ei osaa tehdä mitään omatoimisesti, kakkapyllykin pitää pyyhkiä. Syöminen sujuu lähinnä sormin. Ei osaa pukea/riisua vaatteitaan. Puhuu muutamia sanoja.
Lisäksi hänestä on tullut iän myötä aggressiivinen. Heittelee tavaroita, hakkaa televisiota, potkii kissaa, kourii mun tissejä, ei tottele mitään, ei saada suihkuun/hampaiden pesulle jne ilman kamalaa riitaa, lyö isäänsä.
Pojalla pituutta jo 175 cm, ja painoa lähemmäs sata kiloa. Vaikea tuota on enää ainakaan minun mihinkään pakottaa.
Joten älä täällä selitä, että "lievästi vammainen down".
On hyvin hyvin hyvin vähän! Vain noin prosentti kaikista downeista!! Pahoitteluni noinkin huonosta tuurista, ei se ole reilua.
Terveisin, erittäin helpon downin äiti, (meidän poika 12v.)
kuin moni muu, jolla on kromosomianomalia.
Istukkabiopsia tai lapsivesipunktio kertoo ainoastaan sen onko kromosomit kunnossa vai ei. Esim. 21-trisomiassa vaikeusasteita on hirveästi eikä tietoa vaikeustasosta ole mahdollista saada vasta kun kehityksen kulkiessa eteenpäin lapsen synnyttyä. Ikävä kyllä isosta osasta Down-lapsia ei tule iloisia salkkarinäyttelijöitä kuten tunnutaan ajattelevan. Moni joutuu laitoshoitoon kun ei kotonaan pärjää, on vaikeaa masennusta, itsetuhoisuutta enemmän kuin valtaväestössä.
Vanhempi voi suojella lastaan, mutta entä sitten kun vanhemmat kuolevat tai eivät enää kykene hoitovastuuta kantamaan. Aikuisen ulkonäöstään ja koostaan huolimatta Down-aikuinen kuitenkin on yleensä mieleltään lapsi. Kehitystaso saattaa jäädä esim. kaksi-, viisi- tai seitsenvuotiaan tasolle. Tuolloin arjen hallitseminen ilman jatkuvaa tukea on lähes mahdotonta.
On helppo puhua asioista tuomitsevaan sävyyn jos itse on nähnyt vain sitä helppoa ja hyvää puolta. Ikävä kyllä sitä vaikeaa ja pahaakin vain on olemassa. Ja yksikään myöhäiseen keskeytykseen päätynyt ei tee päätöstänsä kevyin mielin. He kantavat surua sydämissään ikuisesti, kärsivät tyhäjstä sylistä jota uusikaan vauva ei milloinkaan voi kokonaan täyttää.
se ulkonäkö, käyttäytyminen jne pelottaa kaikista eniten. Ei se pelottaisi niin paljon jos lapsella olisi vaikea sydänvika mutta ei muuta. Down nyt vaan pelottaa monia!!! Ja monet huokaisevat helpotuksesta kun np-ultrassa sanotaanettä riski downiin on pieni!
Mistäköhän johtuu???