MENE TÖIHIN!!! Argghhh, kertokaa MITEN!!!

työvoimapoliittista KOULUTUSTA?

En yhtään mihinkään, sillä olen saanut opiskelupaikan haluamaltani alalta, mutta koulun alkuun on vielä aikaa.



Olen 6kk lähetellyt työhakemuksia eri paikkoihin, eri aloille ja tuloksetta.



On siis tulevaisuudessa opiskelua tiedossa, nyt vain tarvitsisin edelleen töitä ja koulun alettuakin on mahdollista käydä töissä.



Enkä nyt hakenut täältä neuvoja vaan purin turhautumistani ainaisten hakemusten täyttelyn lomassa.

ap

olen ollut yksinhuoltajana kaksi kertaa työhaastatteulussa ja molemmilla kerroilla sain paikan, tokakerralla vakkarin. Ei olisi tullut mieleenikään mainita haastattelussa, että olen yh, vaikkei se työhöni vaikutakaan...

mä olin siivoojana (ilman koulutusta tietysti), sain potkut. Vaikka yritin parhaani enkä laiskotellut, en vain kyennyt siivoamaan tarpeeksi nopeasti ja tehokkaasti annetussa ajassa. Puhelinmyyjäksi tosiaan pääsee, mutta jos ei saa myytyä tarpeeksi, niin sieltä tulee kenkää tai sitten ei vaan tule yhtään rahaa. Ja pitää olla kyllä tosi hyvä suustaan ja rohkea, itse olisin päässyt tietenkin, mutta jänistin, koska mulla jää normaalistikin asioita hoitamatta ihan vain siksi, että pitäisi puhua puhelimessa. Kasvotusten ja meilitse hoituu, puhelimitse ei. Ja torimyyjänä olin myös, siitäkin sain potkut koska näytin liian apaattiselta, josta syystä en saanut jälleen kerran tarpeeksi myytyä. Persoonaltani olen siis lähinnä sellainen hiljainen hissukka, vaikka luulin tuossakin myyntihommassa tsemppaavani ihan kauheasti, ja potkut olikin yllätys. Että joo, töitä ehkä saa varsinkin jos valehtelee (itse en tosin tehnyt niin), mutta ei se työssä pysyminen ole aina niin helppoa, jos tekee vääränlaisia hommia..

Luulen, että olet muutenkin veemäinen tyyppi, siksi kukaan ei halua sua riesakseen.

Että joo, töitä ehkä saa varsinkin jos valehtelee (itse en tosin tehnyt niin), mutta ei se työssä pysyminen ole aina niin helppoa, jos tekee vääränlaisia hommia..

että jos sanotaan, että no mene siivoomaan, tai myymään turhanpäiväisiä lehtiä ihmisille, jotka vihaavat ammattikuntaasi, niin ei se ole niin yksinkertaista.

Palkkaisitko: Leski, 2 lasta?

nenäkkäitä pitää olla, mutta MITÄ YH LAITTAA CV:HEN?

nenäkkäitä pitää olla, mutta MITÄ YH LAITTAA CV:HEN?

Täällä jokainen sanoo sossun asiakkaalle: MENE TÖIHIN, toitä tekevälle riittää jne..

Voi helvetti sentään, montakohan hakemusta olen laittanut, kymmeniä,kymmeniä ja vielä kerran kymmeniä! Joka päivä katson avoimia työpaikkoja, laitan hakemuksia ja soittelen.

Eipä ole viel 6kk aikana tuottanut tulosta :/

Opinnot jäivät kesken raskauden vuoksi, hoidin lasta kotona 3vuotta ja tässä välissä jäin vielä yksinhuoltajaksi.

Yritin jatkaa opintoja, tuloksetta osittain masennukseni vuoksi, osittain siksi ettei kyseinen ala yksinhuoltajana todellakaan napannut.

Mietin kauan mitä haluaisin opiskella, nyt olen laittanut hakemuksia mieleisen alan koulutukseen JA olen hakenut töitä.

Ei vain mistään vastata mitään, ei ole työkokemusta muulta kuin yhdeltä alalta enkä siihen enää palaa taikaisin.

Kyllä menen heti töihin, tarjoaako joku minulle työpaikan??

Älkää jaksako lässyttää tuota MENE töihin, oikeasti.

Haluan nähdä sen työpaikan jonne vain mennään!

Elämäntilanteet joskus vain vievät erisuuntiin kuin on ensin ajatellut, todellakin voi helposti pudota kelkasta erinäisten sattumusten vuoksi!

Anteeksi sekava teksti, pakko oli purkaa johonkin.

tarvitse merkata ollenkaan, haet vääriä paikkoja, palkkatoiveesi ei vastaa työtä... Jatka vain hakemista, mutta alenna palkkatoivetta ja poista perhesuhteet cv:tä

jostain syystä sen kertominen heikentään työnsaantimahdollisuuksia.

Itse laitan, mutta minulle lapset eivät onneksi ole rasite samassa mielessä.

Mitä tulee aiheeseen. Suurissa kaupungeissa on hankala päästä ylipäänsä minkäänlaiseen työputkeen kiinni. Saati sitten että vielä jotain oman alan työtä.

Itse olen aloittanut ihan pohjamudista. Olen siivonnut, myynyt mansikoita, myynyt lehtiä, hoitanut lapsia, leikannut ruohoa, ollut leikkikentän tätinä ja ollut hyväntekeväisyysjärjestössä varainhankkijana. Pikkuhiljaa vaihdoin surkeat työt aina vähän parempiin ja opiskeluaikana osoitin aktiivisuuteni erilaisissa oppilaitokseni lautakunnissa. Niihin pääsin toimimalla omassa opiskelijajärjestössä milloin minkäkinlaisena nakkikoneena.

Oman alan työt aloitin myös ihan pohjamudista suunnilleen kahvinkeittäjän apulaisena opiskeluaikanani. Työpaikka vaihtui opiskeluaikana tiuhaan, parempaan vaihdoin aina heti kun oli mahdollista.

Nyt olen isossa yrityksessä ylempänä toimihenkilönä. Liksa voisi olla parempikin, mutta alkaa se sentään kolmosella. Lisukkeita kertyy vajaa tonni kuussa.

Yritän vain sanoa, että olkaa ennakkoluulottomia. Kyllä se uraputki jostakin löytyy. Vaikka joutuisi vähän mutaa tonkimaankin.

Mulla on ollut ennen nykyistä työtä n 30 työpaikkaa. (2 siivousduunia, 3 seurojen voimistelunohjaustyötä, 3 lastenhoitoduunia, 2 myyntityötä kaupoissa, 3 puhelinmyyntityötä, 3 muuta myyntityötä, 3 alempaa toimistoduunia, 1 ruohikonleikkuuta ja ulkotyötä, 1 leikkikentäntätinä, 4 omaan alaan liittyvää työtä (joista 2 henkilöstövuokrafirman kautta) unohdin varmasti pari työtä vielä.

Palkkaisitko: Leski, 2 lasta?

No, olisiko pitänyt sitten tehdä abortti? Täällä olisi haukuttu murhaajaksi heti. Onneksi tuo lapsi on nyt olemassa.

Ja ei, en silloin todellakaan voinut edes pahimmassa painajaisessakaan kuvitella miehen lähtevän lätkimään, elämään vapaata elämää ilman meitä.



Mikäli olisin jatkanut kyseisen alan opintoja niin siinä sitten olisi kituutettu opintotuella lapsen kanssa, opiskellut alaa josta TIESIN etten tule päivääkään töitä tekemään.



Nyt edelleen, opiskelupaikka on tiedossa. Ennen sitä olisi tarpeen päästä töihin.

Ja vaikka opiskelen, pystyn jatkamaan töissäkin tietyissä aikapuitteissa.



Joten onhan tämä elämäntilanne minun syyni!!



Lisätään vielä, että miehen piti jäädä lapsen kanssa kotiin ja itseni jatkaa opintoja lapsen ollessa vuoden.

Kappas, ennen sitä lähti lätkimään...



ap

" Jokainen pääsee vähintään puhelinmyyjäksi tai siivoojaksi."



EI MUUTEN PÄÄSE

taustatukea. Itselläni on korkeakoulututkinto, alalta vaativistakin tehtävistä työkokemusta 13 vuotta ja ikää silti vasta 34. Kaksi lastakin tehtynä. Luulisi, että "heittämällä" löytyy uusi työ. Takana seitsemän hakemusta, neljä haastattelua ja nolla työpaikkaa. Ymmärrän, että tämä tuntuu jostain paljon töitä hakeneesta pieneltä, mutta minulle tämä on iso juttu, koska ala on tähän asti työllistänyt hyvin ja edelleen työllistää kohtalaisen hyvin. Lisäksi kokemukseni on aika kova ja ikääkin noin vähän. Ei silti tunnu kelpaavan...

tuo ap. Otsikossa lukee isolla, että kertokaa MITEN ja sitten yhtäkkiä hermoilee, ettei halua mitään neuvoja :D

sitä, kun täällä aina sanotaan MENE töihin, MITEN tuo sitten käytännössä onnistuu..

Siis tuo noin vain MENEMINEN töihin...



Eli en tullut kysymään kuinka haetaan töitä, sen kyllä osaan vaan tuota suurimmanosan idioottimaista käskyä tulin ihmettelemään.



Tulkaa nyt kertomaan, jotka ovat joskus olleet työttämänä kuinka he ovat vain MENNEEt töihin, ilman mitään hakemuksia ja päässeet töihin HETI.

ap

meitä on muitakin jotka ovat saaneet lapsen/lapsia kesken opintojen, jääneet yksinhuoltajiksi jopa ilman tukiverkostoa, hoitaneet lapset, opiskelut, työt.. saavuttaneet jotakin elämässä. Mä en oikein näe sun pointtia miksi sä säälipisteitä koitat kerätä? Itsehän sä olet valintasi tehnyt.

ja suuri osa noista "mene töihin" huutelijoista ovat täysiä taulapäitä. Mikäli on täysin pystynyt sivuuttamaan viime vuoden taantuman ja sadat Yt:t, niin silloin voisi ehkä noin sanoakin, mutta kun faktaa n, että koulutetuillakin ihmisillä on lähtenyt työt alta ja uutta ei ihan heti saakan. Mihinkään työpaikkaan ei vain "mennä."

Miehellä on rakennusfirma ja rakennussiivojaksi pääsee. Ei tarvitse olla koulutusta eikä kokemusta... Ei meilläkään ole nämä paikat missään ilmoitettuna. Otetaan firmaan töihin, jos tyyppi miellyttää ja joku sattuu meidät hoksaamaan.

Mitä pidemmän aikaa olet työttömänä sitä epäillyttävämpi työnantajien mielestä olet. Ja aina löytyy jotain minkä takia joku toinen menee edelle, on nuorempia ja nätimpiä.

Juuri hain paikkaa joka olisi ollut unelmatyö minulle, koulutus on, ja työkokemustakin alan yrittäjänä. Puhelimessa kaikki ok, sanoi että haluaisi nähdä minut, mutta pitää lähettää hakemus ja cv. Lähetin ne suurin toivein, mitään ei kuulunut siitä paikasta sen koommin. Haistakoon...! Tällä paikkakunnaalla avoimia työpaikkoja tällähetkellä reilusti alle sata, ja hakijoita satoja. Työpaikka tilannetta vääristää se että puhelinmyyntifirmat hakee aina jotain kymmentä kerralla, ja ne kun ei ole oikeita työpaikkoja. Täällä haetaan lääkäreitä, hoitajia, opettajia ja jotain ihme "miesten" töiltä kuulostavia paikkoja joista ei edes ole hajua mitä siinä tehdään. Valitseppa siitä mihin haet. Itse olen ollut ikäni kaupan alalla, ja tunku niihin paikkoihin tai mihinkään mihin taidot riittää on kauhea tunku.

EI oikeasti mihinkään pikkufirmaan kannata vaan lompsia sisälle kysymään töitä, eihän niillä ole varaa palkata ketään, juuri ja juuri itse sinnittelevät, esim. kioskit.