Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapsi aina tyytymätön saamiinsa lahjoihin, kurjaa
05.11.2010 |
Minulla on siskonpoika, jolle en näköjään osaa ostaa mieleistä lahjaa.
Synttärilahjaksi ostin Lego-poliisiaseman. Olisikin pitänyt olla jokin hirviölego-juttu - jotka tosin kuulemma nyt puoli vuotta jälkeenpäin ei enää olekaan mistään kotoisin. (Lapsi kiljaisi heti paketin saatuaan, jee, täällä on varmaan legoja, ja huusi legosarjan nimen... Paketin avattuaan totesi vaan jaa, ei ollutkaan niitä.)
Koulunalkajaisiksi vein siskonpojalle ison paketillisen erilaisia kivoja koulutarvikkeita. Hän huusi paketin nähtyään: "Jee! Onko se pelikonsoli?!" No, eipä ollut. Ja juurihan hän sai vanhemmiltaan synttärilahjaksi pelikonsolin, mutta hän haluaisikin myös sen toisenmerkkisen konsolin.
Viimeksi vein nimpparilahjaksi kirjan. Valitsin sellaisen, josta oma poikani sanoi, että tuo olisi tosi kiva, tuollaisen hän haluaisi joululahjaksi. Kyseinen lasten tietokirja vaikutti minustakin kiinnostavalta.
Siskonpoika totesi nyrpeällä ja nurisevalla äänellä "Jaa, joku tyhmä kirja. Tää on ihan tyhmä." Nimen luki kannesta, ei viitsinyt edes avata kirjaa.
Tuli tosi kurja fiilis. En nyt mitän ylenpalttisia kiitoksia odota, mutta kai 7-vuotias voisi jo edes kohteliaisuuttaan olla näyttämättä nyrpeää ilmettä. Ja ei kai olisi liikaa vaadituu, jos sanoisi kerran kiitos, kun paketin saa? Kurjaa viedä lahjoja, kun lahjan saaja jo paketin käteensä saadessaan vääntää tyytymättömän ilmeen naamalle.
Olen yrittänyt kysyä lahjatoiveita. Vaihtoehdoiksi tuolta sukulaispojalta tuli jo tuo mainittu pelikonsoli, IPod tai konsolipeli. Vähän tyyriitä lahjatoiveita minusta. Konsolipeliä en periaatteesta osta, koska hän ei muutenkaan juuri muuta tee, kuin pelaa sellaisia.
Mitä ihmettä ostaisin joululahjaksi, ettei rahat menisi taas hukkaan?
Kommentit (72)
viette pojan Hoploppiin, linturetkelle, teatteriin, museoon, jonnekin. Turha sille on tavaroita kantaa, jos kriteerit ovat niin kovat. Jos on lisäksi huolta pelien pariin juuttumisesta, niin lapsi saattaisi (alkunurinan jälkeen) innostua reissusta teatterimuseoon tai metsään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
halpiskamaa 7 vuotiaalle...
Kannatan ehdottomasti elokuvareissua, huvipuistoa tms.
Minusta kuulostaa että lapsi on saanut liian paljon tavaraa kun ei osaa nauttia noin hienoista lahjoista mitä olet vienyt.
Mitäpä jos antaisit joululahjaksi jotain erilaista. Vaikka lippuja uimahalliin, keilaamaan jne. Tavaraa kuulostaa olevan jo liikaakin.
Lapsi saattaa tykätä ja leikkiä lahjalla myöhemmin.
Mulla on ollut tuo ongelma omien lasten kanssa. Jos en ole muistanut juuri ennen teroittaa lasten päähän, että AINA iloisesti kiitetään lahjasta, he saattavat olla noin epäkohteliaita. Se on TOSI NOLOA ja pahoittaa sukulaisten mielet. Sitten puolen tunnin tai muutaman päivän päästä lapsi saattaa innoissaan leikkiä lahjalla.
Tietenkin itse siis vuolaasti kiittelen lapsen puolesta, torun lasta lahjan saajan kuullen ja soitan perään, että lahja oli oikein mieluinen ja nyt sillä leikitään täyttä häkää.
Nyt 8-vuotias sen jo muistaa mutta 5-vuotias ei aina.
Osta vähän halvempia lahjoja tai ainakin investoi itse vähemmän TUNTEITA siihen lapsen lahjaan. Joillain lapsilla kestää oppia tuollaiset käyttäytymissäännöt.
Vähän sama asia ruokapöydässä. Lapset eivät aina muista, että kylässä ei koskaan nyrpistellä ruualle, vaikka siitä olisi juuri ennen muistutettu. Sitten emäntä pahoittaa mielensä, vanhempia nolottaa... jne.
Eli yhdestä korvasta sisään, toisesta ulos.
Tietty vanhemmissakin voi olla vikaa.
On ihmisiä joita ei tavarat ja tavaroiden hankintaan tarvittava raha kiinnosta.
Heitä kiinnostaa tunnetilat ja tekeminen. Ehkä voisitte tehdä asioita yhdessä?
Hän on ilmiselvästi rakentaja. Ehkä leikkiminen ei ole se juttu vaan leikin suunnittelu tai lelun suunnittelu. Tälläisiä lapsia on vaikea työllistää myöhemmin mihinkään, kun ovat aikuisia.
Toiset lapset pitävät myös ruuasta enemmän, kuin leluista.
Tälläiset ihmiset masentuvat materiaalisessa maailmassa. Heille ei ole tarjolla mitään mikä kiinnostaisi. Vain tuotteita, jotka lupailevat suuria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja juttelisin tuosta asiasta siskoni kanssa.
Minua haittaa kun yksi miehen sukulainen tuo aina paljon kalliita lahjoja lapsille. Nykyään kun tuo sukulainen tulee niin lapset puhuvat ja odottavat vain niitä lahjoja. Ja usein kun on tuonut osuvia kalliita lahjoja niin odotukset on kovat ja usein lapset pettyvät kun lahjoja ei olekkaan enää niin paljon jne. Kiittävät toki jokaisesta lahjasta. Eivätkä valita mutta kyselevät kyllä onko vielä lisää lahjoja.
Muut sukulaiset kun tulevat niin odottavat sitä ihmistä. Eivätkä edes kysele mitään lahjoista kun ei niitä tapaa tulla kuin synttäreille vain. Eli tuon yhden ihmisen kohdalla on syntynyt tietty "joulupukki" ajatus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kieltämättä siskonpoikasi kuulostaa aika hemmotellulta. Ja jos vanhemmatkaan eivät muistuta kiittämisen tärkeydestä, niin mitenkä voisi oppiakaan.
On veljeni poika ja tismalleen saman ikäinen kuin oma poikani... Ostin hänelle aina jotain sellaista, mikä oman poikani mielestä oli todella mahtava juttu. No, pojat nyt sattuvat olemaan aivan erilaisia, joten lahjat eivät koskaan osuneet nappiin ja poika oli pettynyt. Ja minä olin tietenkin myös, koska hän reagoi aika rumasti.
No, ajan myötä oivalsin, että kaikki pojat eivät ole urheilullisia tai rakasta legoja. Tämä poika tykkää tutkia asioita ja lukea kirjoja. Niinpä veinkin kerran mikroskoopin + muuta sälää, ja toisella kertaa tietokirjoja, ja avot, poika oli onnesta soikeana. =)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koska ei selvstikään arvosta niitä. Menee vaan rahat hukkaan ja itselle paha mieli. Mulla on myös siskonpoika, jolle aikaisemmin ostelin kalliitakin lahjoja. Tämä kuitenkin loppui kun esim jouluna sain niin järjettömän vuoren lahjoja, ettei jaksanut edes katsoa niitä kaikkia. Samoin synttärilahjojen kanssa. Muut ovat ostaneet vielä kalliimpia ja hienompia lahjoja, joten huonommat jäävät huomiotta.
Toisaalta kun poika on aina saanut kaiken mitä on vaan keksinyt haluta, niin eihän mikään tavara tunnu miltään.
Oon sitte enemmänkin pyytänyt meille yökylään tai mökille ja tehty yhdessä jotain kivaa.
sukkia tai muuta tarvittavaa, taskulamppu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ystäväni lapsen kummi. Perheen lapset saavat aina uusimmat pelit ja vehkeet, leluja on huonetolkulla jne..Ovat aivan turtia leluihin. Mikään ei enää tunnu miltään :(. Leluja ei arvosteta. Tuntuu niin turhauttavalta ostaa lahoja, kun tietää ettei mikään enää tunnu miltään. Toivon todella ettei omat muksut koskaan tule sellaisiksi. Noh, tuossa perheessä ostetaan jokaiselle muyksulle 200e:lla lahjoja..eli yht. 600e menee lasten lahjoihin. Ei ihme ettei lahjojaan arvosta..
Siihen, kun poika kohkasi tuosta pelikonsolista, totesi vaan vihaisesti, ettei varmaan ole pelikonsoli.
Kirjasta hän ei sanonut, kuin vie se huoneeseesi.
Joskus aiemmin hän on pojalle sanonut, kun olen jotain vienyt, että mitäs unohtui, kiitä nyt. Mutta kiittäminen on pojalle näköjään tosi vaikeaa, ei suostu kiittämään. Enää häneltä ei sitä penätäkään. Enkä minä sitä kiitosta kaipaa vaan lapsen ilahtumista ja iloista ilmettä.
Pari kertaa, kun olen siskoltani kysynyt, mitä joululahjaksi, niin ei nekään lahjat ole olleet mieleisiä. Kerran vein pyynnöstä lasten lakanat. Puoli vuotta jälkeenpäin poika kerran ohimennen totesi, että kun sai sellaiset typerät lakanat joululahjaksi. Joopa joo.
Konsolipeliä ehdotti siskonikin nyt pojalle jouluksi. Sanoin, etten osta, annan mieluummin jotain muuta.
Olen tuota siskonpoikaa vienyt teatteriin, museoihin, elokuviin jne. oman pojan kanssa. Joskus häntä on saanut vaikea lähtemään, kun olisi mielummin jäänyt kotiin pelaamaan tietokoneella. Kun tullaan takaisin, niin tuntuu, että poika lähes huokaisee helpotuksesta, kun pääsee taas peliensä ääreen. Usein, kun siskoni kysynyt pojalta, oliko kivaa, tämä vaan todennut, että ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on nyt 11-v ja ainoa mikä kelpaisi on jotain todella kallista merkkikamaa, tyyliin Guessin käsilaukku. Vien hänet mieluummin vaikka teatteiin ja syömään, ainakaan vanhemmat eivät koskaan tee hänen kanssaan mitään sellaista.
ymmärrä, kuinka kalliita pelikonsolit yms ovat. Turha pahoittaa mieltään, jos vanhemmat eivät ole opettaneet tavoille.
Mä olen kyllä sitä mieltä, että se kirjalahja ei välttämättä mene hukkaan, jos ei nyt kiinnosta, saattaa kiinnostaa myöhemmin. Tosin mitään tietokirjoja en ostaisi.
Miten olis joku harry potter tms.
http://cdon.fi/kirjat/rowling,_j.k./harry_potter_ja_salaisuuksien_kammi…
Kun hän vastaa jotain noita kalliita, niin sanot että ne ovat liian kalliita. Niin kalliita en osta. Onko sinulla jotain halvempaa lahjatoivetta. Jos ei ole niin sitten ostat jotain mitä itse haluat tai annat vaikka rahana 10€.
Jos hänelle antaisikin vain rahaa tai lahjakortin?
Esim 10/20€ lahjakortti Giganttiin tai Prismaan?
Jos vaikka joskus oppisi rahan arvon, kun joutuisi itse miettimään mihin lahjakortti riittää.
en ostaisi tuollaiselle nirppanokalle mitään. Jos ei arvosta lahjoja, niin miksi pitäisi ostaa yhtään mitään?
Vie retkelle metsään, niin on vähän aikaa erossa peleistään ja saa raikasta ilmaa.
Alue: Aihe vapaa
Tosi arvokkaita lahjoja ostelet mielestäni..mitäs lapsen äiti sanoo/suhtautuu kun lapsi on naama norsun veellä lahjan saadessaan? Itse ostaisin jatkossa vain jotain halpoja lahjoja tuollaiselle lapselle.