Pinei vauva perheessä, mies lähtee ulkomaanlomalle
Mitä mieltä olette? Mies lähtee ulkomaanlomalle 1,5 viikoksi kun vauvamme on n. 6 viikkoinen. Vauva valvoo paljon päivisin, joten olen täysin kiinni hänen viihdyttämisessään. Aika rankalta tuntuu jo nyt, kun mies on päivät töissä. Vastalauseita voin ja olenkin jo esittänyt, mutta ei aura, mies lähtee joka tapauksessa :(. Onko mielestänne reilua?
Kommentit (142)
Kantoliina tai rintareppu auttaa paljon tuohon viihdytystarpeeseen. Älä huoli siivouksista, laita ruokaa etukäteen pakastimeen sopiviksi annoksiksi, jos et ketään saa avuksi miehen lomareissun ajaksi.
Siis että äidin pitäisi vielä vastasynnyttäneenä kokata pakastin täyteen ruokaa, että mies voi rauhassa loikoilla 1,5 vkoa etelässä?! Jestas, naiset, miten sairasta puhetta!
Jos mies haluaa elää sitä miehenelämäänsä, niin hän käyttää niin huolellisesti kondomia, ettei joudu alkaa viettämään sitä vastuullista ISÄNelämää. Faktahan on se, että kenenkään ei suomessa ole pakko tehdä lapsia, mutta vastuu lapsista kuuluu huoltajille.
Isälle kuuluu puolet lapsenhoidosta ja puolet kotitöistä. Kantakoon vastuunsa ja lomailkoon sitten, kun äitikin voi lomailla YKSIN halutessaan.
Mieheni mielipide oli, että ennemmin kannattaisi miettiä ennemmin syytä siihen miksi hän haluaa matkalle lähteä yksin kuin sitä, että vauvanne on 6 viikkoinen. Jos kyseessä on työmatka, niin sitten se on vain ns. paska nakki.
Mieheni mielipide oli, että ennemmin kannattaisi miettiä ennemmin syytä siihen miksi hän haluaa matkalle lähteä yksin kuin sitä, että vauvanne on 6 viikkoinen. Jos kyseessä on työmatka, niin sitten se on vain ns. paska nakki.
Niin tosiaan, miksi mies kaipaa yhtäkkiä noin pitkää lomaa? Kenen kanssa on menossa?
Mutta äidin on oltava siinä 24/7 vuoden ympäri? Miksei vauvan ja isän suhde kärsi?
on täysimetetty, joten en voisi lähteä minnekään lomalle kavereideni kanssa, kuten isä nyt tekee. Isä saa olla edelleen mies ja harrastaakin omia harrastuksiaan ja käy (on jo käynyt pari kertaa) kavereiden kanssa ulkona ihan kuin ennen vauvaakin. Tottakai me molemmat haluamme edelleen olla myös omia yksilöitämme, mutta kyllä mielestäni tärkein roolimme on nyt olla isä ja äiti tälle pienelle vauvallemme. Ainoa toiveeni oli, että mieheni olisi matkustanut reissulleen hieman myöhemmin, eikä nyt kun vauva on melkein vastasyntynyt. Tuskin vauva tajuaa isän olleen 1,5 viikkoa poissa, mutta minä tajuan ja isän poissaolo taatusti näkyy voinnissani, kun hän palaa lomaltaan... Olen nyt jo aivan poikki, vaikka isä on päivisin vain 8 h töissä ja viikonloput vapaalla. Kauhulla odotan tuota lomaa, selviän siitä toki, mutta näin ei olisi tarvinut olla, mies olisi voinut lähteä lomalleen hieman myöhemminkin. Lähtee siis kavereidensa kanssa.
Vauva on täysin terve ja normaali, kuten olen minäkin. Vauva valvottaa öisin ja varsinkin päivisin on rankkaa, kun nukkuu vain pieniä jaksoja. Ei viihdy pätkääkään yksin sängyssä tai sitterissä. Hermostuu sylissä, jos häntä ei jatkuvasti heijaa ja juttele/laula tms. Joskus saan aamupalan syötyä vasta siinä klo 12-13 maissa. Vauvalla on jonkun verran vatsavaivoja, joita itkeskelee. Iltaisin minulla on ollut mahdollisuus esim. käydä netissä ja katsoa hieman telkkaa, kun mies on seurustellut vauvan kanssa töistä tultuaan. Vauva normaalisti valvoo illalla monta tuntia putkeen, joten jo nyt kurkkua kuristaa, kun ajattelen etten saa juuri hetkeäkään hengähtää 1,5 viikkoon.
Kyllähän minä sen vauvan kanssa kahdestaan pärjään. Mutta tämä tilanne ei olisi ollut välttämätön, jos mies olisi ajatellut asiaa minun kannaltani ja tehnyt reissunsa vaikkapa keväällä. Olisimme voineetkin lähteä vauvan kanssa mukaan, mutta mies ei pyytänyt. Halusi mielummin kaverinsa kanssa lähteä. Ja ymmärrän toki sen, että haluaa viettää aikaa kavereidensakin kanssa. Mutta edelleen, miksi juuri NYT kun vauvaan on juuri alettu vasta tutustua ja kun minä tarvitsisisn eniten mieheni tukea ja apua.
Ap
apn mies voi toki olla harkitun itsekäs sikakin, mutta ehkä vain ajattelematon. ja jos reissu on suunniteltu jo ennen vauvaa, silloin ei varmasti ole osannut yhtään aavistaa että mitäs pahaa siinä nyt olisi jos hän nyt lähtee lomalle.
Tai sitten miehelle tullut pientä uuden isän pakokauhua, ei olisi ensimmäinen kerta. Ehkä hänen täytyy todistaa itselleen ettei elämä ole muuttunut ihan niin paljoa kuin se todellisuudessa on. Yhtäkkiä pallo jalassa 24h. se voi olla miehelle kova paikka. ja lisäksi kun äiti on kuitenkin se joka imettää, ehkä mies kokee olevansa tiellä tai tarpeeton, jotenkin hukassa elämänmullistuksen keskellä.
ymmärrän miehen ratkaisun, tai sen mistä moinen ajatus voi tulla hyvänkin miehen päähän, mutta itse vaimona suorastaan kieltäisin menemästä
Miksei kysytä, että miksi äidin täytyisi olla kiinni isässä ja lapsessaan?? Nyhjätä vaan kotona miehen ja lapsen kanssa?
niin mielestäni on täysin käsittämätöntä, että mies jättää vaimon tekemään yksin kaikki työt ja lähtee KAVEREIDEN kanssa lomailemaan. On vähän kummat prioriteetit.
Mä en missään olosuhteissa suostuisi tollaseen. Mies saa harrastaa ja toteuttaa itseään ihan rauhassa, mutta meillä lomaillaan koko perheen voimin tai ei ollenkaan. Eikä jätetä äitiä yksin yhtä iltaa pidemmäksi ajaksi vauvan kanssa (7,5 kk). Mä kyllä oikeesti ap:n housuissa nostaisin niin saatananmoisen äläkän, että miehellä soisi korvissa vielä seuraavalla viikollakin. Mä pistäisin ukon valitsemaan mun ja kavereidensa välillä. Itse hän on varmasti osallistunut lapsentekopäätökseen, niin nyt on sitten sen vastuunkannon aika.
Kyllähän se teoriassa on ok KAHDEN AIKUISEN SUHTEESSA toisen puolison = miehen mennä ulkomaille ja viipyillä viikon, pari.
Kuinka monen teistä hyvät naiset mies todella tekisi näin? Miltä se teistä tuntuisi? Olisiko mielestänne rakkaudenosoitus perhettä ja vaimoa kohtaan? Empaattisen ihmisen toimintaa?
AP, en halua mieltäsi enempää pahoittaa. Jos asiat sujuvat hyvin miehesi jossain vaiheessa tajuaa, että tulipa silloin oltua tollo. Veikkaan, että tähän menee sellainen 10 vuotta. 32-vuotiaina miehet ovat kovia sähläreitä, testosteroni ohjaa. 10 vuodessa sitten jo alkaa tasoittua.
Jos mies on muuten kunnollinen ja uskollinen - yritä kestää. Mutta muista lähteä myös itse vaikka hotelli viikonloppua viettämään. Tasapaino on suhteessa tärkeää. Sanoisin, että alapa nyt suunnitella sitä hotelli viikonloppua. Menet hyvillä mielin, nautit omasta ohjelmasta, teet pari päivää mitä haluat etkä kotiin soittele.
Ja älä sure, hyvin se puolitoista viikkoa sujuu. Itse jos voisin tehdä asioita toisin olisin tuon puolitoista viikkoa suurin piirtein vastaamatta puhelimeen. Ja jos vastaisin en valittaisi. En sanoisi sanaakaan siitä miten raskasta on. Ihan vain sen vuoksi, että 32 v. mies EI YMMÄRRÄ. Hänelle on ihan turha puhua. Mitä vähemmän toraa, sen parempi.
Mina en hyvaksy miehen lomamatkaa tossa vaiheessa. Lomamatka on valinta. Turha vertailla mihinkaan yksinhuoltajiin nyt, tilanne on eri. Tama on miehelta itsekas teko, enka usko etta han ihan itsekaan tajuaa mita on tekemassa. Mies ei tajua viela etta on nyt isa ja sen mukana tulee vastuuta ja joku muu, jonka tarpeet menevat omien tarpeiden ja mielihalujen edelle.
Lisaks 1,5 vkoa tuntuu tosi pitkalta ajalta. Menis vaikka viikonloppureissulle alkajaisiks. Ja kaikkein mieluiten menis myohemmin, vaikka kevaalla tai ens vuonna tahan aikaan.
Ap, tunteesi ovat taysin oikeutettuja!
Tosin, sina parjaat kylla ja tan kokemuksen jalkeen olet entista varmempi vauvan hoitaja. Jos pystyt niin pyyda joku teille kaymaan vaikka joka paiva ja hoitamaan SINUA. Laittamaan tiskeja koneeseen, tekemaan sulle ruokaa jne., jotta sina pystyt hoitamaan vauvaa ja koet saavasi tukea. Pyydat miesta ennen matkaa menemaan kauppaan ja varmistamaan etta kaapit notkuu ruokia, herkkuja, vaippoja, kaikkea mita saatat tarvita.
Eikö se muka ole parempi että mies menee hoidattamaan tarpeitaan ulkomaille ammattilaisten kanssa kuin käy jotain naapurin teiniä panemassa? Itse en ainakaan alkaisi minkään synnyttäneen naisen kanssa nyhjäämään sängyssä. Vaimolle voidaan antaa jos kovasti vonkaa tai haluaa uuden lapsen, mutta en ilokseni löysää pillua ja rupsahtaneita tissejä käsittele. Naiset ja miehet vain ovat erilaisia, naiset tarvitsee lapsia ja perhe-elämää, olisivat kiitollisia kun joku mies ne huolii. Miehet tarvitsevat seksiä ja huvittelua, ei miehiä kiinnosta itkevät vauvat tai kotihommat.
Eikö se muka ole parempi että mies menee hoidattamaan tarpeitaan ulkomaille ammattilaisten kanssa kuin käy jotain naapurin teiniä panemassa? Itse en ainakaan alkaisi minkään synnyttäneen naisen kanssa nyhjäämään sängyssä. Vaimolle voidaan antaa jos kovasti vonkaa tai haluaa uuden lapsen, mutta en ilokseni löysää pillua ja rupsahtaneita tissejä käsittele. Naiset ja miehet vain ovat erilaisia, naiset tarvitsee lapsia ja perhe-elämää, olisivat kiitollisia kun joku mies ne huolii. Miehet tarvitsevat seksiä ja huvittelua, ei miehiä kiinnosta itkevät vauvat tai kotihommat.
Miksi sulla sitten on vaimo ja lapsia, jos ne ei pätkääkään sua kiinnosta!
Eikä tässä nyt haluttu varmaan kuulla tommosta vuodatusta.
Ap, ymmärrän, että olet huolissasi jaksamisestasi. Kannattaa tosiaan kokeilla kantoliinaa/rintareppua. Meillä auttoi kummankin lapsen kohdalla vatsavaivoista johtuvaan itkeskeyyn ja sain kotihommiakin hiukan tehtyä vauvan ollessa "kyydissä". Toisen lapsemme ollessa vauva hoidin kotia ja lapsia pääasiassa yksin, sillä mies oli usein 12 tuntia pois kotoa (ylityöt, harrastus), joten tiedän miltä tuntuu kun ei jaksaisi.
Kun vauva nukkuu, yritä itsekin levätä. Kuten joku jo sanoikin, niin varaa helppoja ruokia etukäteen pakastimeen/kaappeihin ja säästä suremmat siivoukset siihen, un mies on taas kotona. Ja jos sulla on joku kaveri/sukulainen, joka voi auttaa tai jonka luo voit mennä kyläilemään (aikuinen tarvitsee myös aikuista seuraa) niin varmasti siitäkin on apua jaksamiseesi.
Harmittaa sun puolesta, ettei miehesi kunnioita toiveitasi. Musta on ihan ok lähteä reissuun, jos se on puolisollekin ok, mutta jos puolisoa ei oteta huomioon, niin se ei ole oikein. Kuinkahan moni mies antaisi naisen toimia kuten ap:n mies toimii?! Monessakaan perheessä miehellä ja naisella ei ole tasa-arvoiset mahdollisuudet mennä ja tehdä. Pidäthän ap huolen, että sinäkin saat joskus tehdä jotain ilman vauvaa?
Olen sitä mieltä, että sun miehelle tekisi hyvää hoitaa sitä teidän vauvaa yksin jonkin verran, niin ehkä tajuaisi ettei se ole mitään löhöilyä. Mun mies alkoi arvostaa mun kotiäitiyttä ihan uudella tavalla, kun oln viikon todella sairas ja mies joutui pärjäämään viikon ilman muna apua (kyseessä siis mies, joka ei osaa edes tehdä ruokaa). Parannuttuani aloin saada helpommin aikaa lepäämiseen :).
Oi voi, onhan tilanne inhottava mutta suhteellisuudentajua peliin...
Miks on miehelle oikeutettua lahtea LOMAILEMAAN siina vaiheessa kun tuore aiti toipuu viela synnytyksen tuomista fyysisista vaivoista. Plus lisaksi hormonit, valvominen, uusi elamanvaihe ja kaiken uuden opettelun. Toinen sanoo vaan etta heippa nyt laks.
Tossa vaiheessa nimenomaa pitaa jakaa asioita ja oppia yhdessa hoitaan.
Olen samaa mielta, jos isa hoitais vauvaa yksin vaikka viikonlopun yoita myoten niin vois tajuta jotain lastenhoidon sitovuudesta. Mutta millas teet sen kun vauva on taysimetyksella.
aikoinaan lähtevänsä lomailemaan kun esikoinen oli 6vk, niin olisi ollut sellainen riita, että oksat pois.
Meidän perheessä ei tommosia kaverilomia tehtäisi. En tekisi minä, eikä tekisi mieskään. Molemmat ovat olleet "omilla lomilla" max. 4 päivää ja molempien mielestä se on kyllä se maksimiaika olla perheestä erossa. Pidemmät lomat tehdään sitten perheen kesken. Ja meidän perheessä sekä mies että minä olemme tätä mieltä.
Meillä on nyt vähän yli 2-vuotias lapsi. Ekan puoli vuotta lapsen syntymän jälkeen mieheni pisti kaikki työmatkatkin jäihin. On sellaisessa asemassa, että pystyy matkojansa kontrolloimaan. Senkin jälkeen tehdyt työmatkat on tehty niin lyhyessä ajassa kuin se vain on ollut mahdollista. On tainnut olla työmatkalla pisimmillään 5 vrk. Ja tämä kaikki miehen halusta, koska hän ei halua olla perheestään erossa ja tietää, että yksin on aika rankkaa olla pienen lapsen kanssa. Ja kyllä, pärjäähän sitä mutta rankkaa se on. Ja kun miehenkikin on ollut 3 päivää kerran lapsemme kanssa yksin, hän tietää ettei se mitään lomaa ole.
Minustakaan tässä pointti ei ole se, että pärjääkö äiti vai ei, vaan pointti on miehen itsekkyys. Minä en tuommoista katselisi kyllä ollenkaan.
Siitä ei ole kysymys. Kysymys on parisuhteesta ja tuoreista vanhemmista. Ymmärrän hyvin ap:n loukkaantumisen, mies ei ota huomioon sinun toiveitasi ja tarpeitasi. Tämä tilanne tulee todennäköisesti heijastumaan teidän parisuhteeseenne.
Jos mies ei todellakaan kuuntele sinun kantaasi asiaan, ethän voi pakottaa toista jäämään kotiin, yritä huolehtia itsestäsi parhaan mukaan tuon viikon ajan. Hanki valmisruokia (tai pistä mies hankkimaan) ja seuraa itsellesi, aina parempi jos joku voi tulla auttamaan sinua kotiin. Voimia sinulle, ei sen takia ettekö pärjäisi, vaan siksi, että miehesi käytös ei ole omiaan lisäämään keskinäistä rakkautta , huolenpitoa ja vastuuta.
miten on noin idiootti mies ja miten annat ton tapahtua.
Aikuisia on erilaisia ja hui kauhea, jopa vauvat ovat erilaisia :) Se että jollakin on muutama lapsi ja on sitkeä sissi ja tämä yksi, kaksoset ja mies sairaalassa? No herttinen, sinähän olet selviytyjä!
Mutta yrittäkää ymmärtää, muut eivät ole samanlaisia kuin te, saattavat jopa (kauhea sentään) väsyä. Jotkut ihmiset tarvitsevat enemmän unta, jotkut selviävät vähällä ymsyms. Pitääkö jatkaa vielä ihmisten eroavaisuuksia? :)
Jos ap kokee raskaaksi miehen lähdön ulkomaille, niin hän kokee! Jos joku muu ei kokisi, nou hätä, sitten ei kokisi. Yksinkertaista. Vai eikö joku vieläkään ymmärtänyt?