Voisitko olla tällaisen naisen ystävä?
Sporttinen, hoikka, nätti, tyylitajuinen ja akateeminen. Elää onnellisessa parisuhteessa, sisustaa arvoasuntonsa hillityn skandinaavisella tyylillä, harrastaa juoksua, jumppia ja laskettelua. Syö kansainvälisesti ja panostaa luomuun ja lähiruokaan. Käy päivittäin Stockalla. Ostaa vain merkkituotteita. Matkustelee useamman kerran vuodessa. Ei kännää, vaan nauttii hyvistä viineistä. Ei usko Jumalaan. Äänestää vihreitä.
Millaisen ensivaikutelman tällainen nainen sinussa saa aikaan? Olisitko valmis tutustumaan häneen paremmin?
Kommentit (78)
ystävyydessä tarvittavia tietoja.
Onko hän ystävällinen? Huomioiko toiset ihmiset? Onko hän ylimielinen? Onko hänellä tarkat kriteerit siitä kelle puhuu ja kelle ei? Mollaako hän minulle tai selkäni takana muille ettei lapsillani ole viimeisimmän huudon gore-haalareita?
En. Kuulostaa tylsältä ihmiseltä.
Myös ynseältä.
Kenties voisi olla hetken juttelukaveriksi, mutta en usko, tuon perusteella mitä kuvasit.
Varmaan ihan fiksu ihminen, mutta kuulostaa jotenkin mainoskuvastosta repäistyltä. Tuo 'päivittäin Stockalla ja vain merkkituotteita' on minulle merkki ihmistyypistä, jota vieroksun. Monet muut asiat noista pätevät kyllä tarkemmin ajatellen itseenikin.
Onko silloinkin päivittäin Stockalla käynti väärin?
t. Yksi, joka käy päivittäin Stockalla ruokaostoksilla, koska se sattuu olemaan viiden minuutin kävelymatkan päässä
Varmaan ihan fiksu ihminen, mutta kuulostaa jotenkin mainoskuvastosta repäistyltä. Tuo 'päivittäin Stockalla ja vain merkkituotteita' on minulle merkki ihmistyypistä, jota vieroksun. Monet muut asiat noista pätevät kyllä tarkemmin ajatellen itseenikin.
Onko silloinkin päivittäin Stockalla käynti väärin? t. Yksi, joka käy päivittäin Stockalla ruokaostoksilla, koska se sattuu olemaan viiden minuutin kävelymatkan päässä
Riippuu ihan siitä, suhtautuuko Stockaan lähikauppana vai olennaisena osana identiteettiä.
"Syö kansainvälisesti ja panostaa lähiruokaan"? :)
Se, että syö kansainvälisesti (eli vaikkapa ranskalaisen, japanilaisen tai marokkolaisen keittiön reseptejä käyttäen) ei tarkoita sitä, että kaikki raaka-aineet täytyisi ostaa Ranskasta, Japanista tai Marokosta. Kyllähän perusaineet kuten kasvikset ja liha voidaan hankkia lähituottajiltakin! Yksittäisiä harvinaisempia mausteita (vaikkapa kaffirlimelehtiä) ei suomalaisilta maatiloilta saa, mutta porkkanat, sipulit, tomaatit, salaatit, yrtit jne. varmasti saa. Ja vieläpä luomuna!
Ja sen sijaan se suomalaisittain nakkeja ja ranskiksia lämmittelevä junttiperhe hakee saksalaisia nakkeja ja saksalaisten pakkaamia puolalaisia ranskanperunoita Corollallaan 15 km päästä, kun siellä Lidlissä on niin halpaa.
ettei ole arvoasuntoa eikä rahaa paljon matkusteluun.
En tue vihreiden maahanmuuttopolitiikka.
;)
Muuten on yks lysti, mitä syöt tai teet, se ei ole ystävyyden este. Eikä toi puoluekaan, kunhan oli pakko heittää... :)
Mä en oikeasti ymmärrä, mitä väliä on onko hoikka/paksu, rikas/köyhä, jne, jos kyse on ystävyydestä. On mullakin kaikenlaisista sosiaaliluokista ystäviä, toisten kanssa ollaan läheisempiä kuin toisten mut en usko että se johtuu "ulkoisista" asioista.
t. mulla on aivan tarpeeksi varallisuutta, ettei tarvitse pönkittää itsetuntoa sen varaan tai arvottaa kavereita sen mukaan, :)
Usein vaan käy niin että tuommoiset ensin lähtee hakemaan sitä "samis-juttua". Mustakin vois alkuun lulla että menen tuohon muottiin, mutta hyvin pianhan sen näkee että sittenkään en ole materialisti enkä merkkirytkyissä, enkä tee yhtään mitään sen perässä että olisi jotenkin "hienoa", enkä ole sen puoleen luomu tai muutakaan taviksesta poikkeavaa. Mun avulla ei voi pönkittää omaa erikoisprofiloitumistaan kun olen niin tavis, enkä tuo kaveripiirikatogoriaan mitään lisäarvoa.
Joo, mulla on muutama sen sortin akateeminen ystävä, jotka on hyviä tyyppejä, mutta kokevat tärkeäksi kriteeriksi että heidän ystävänsä ovat akateemisia. Itselläni on sitten ihan kaikenmoisia kavereita kaikilta elämän osa-alueilta, ja tätä joidenkin on vaikea ymmärtää.
Eli en varmaan istu pinnallisen materialistin kaverikriteereihin vaikka aluksi voisi siltä näyttää... jaa, no nyt juuri en edes näytä kun elän läskiä elämänvaihetta ;)
Ne pinnallisemmat jotka lopulta kestää sen etten elä samaa kuviota ja jäävät kaveriksi, päätyvät jossain vaiheessa avautumaan kulissien takaisesta. Näin on käynyt siis muutaman kerran, ei tietysti aina ja kaikille. Sitä avautumista kestää 3kk ja sen jälkeen välit menevät poikki joko vähitellen tai äkisti, kun kokevat kertoneensa liikaa. Joku on näin yhteiselle kaverille kertonnutkin ,että koki seurassani niin kovasti tarvetta puhua asioistaan, että sitten harmitti liika avautuminen. Mä luulen että en ole osannut suhtautua hyvin tai odotetusti näihin kulissien takaa paljastuviin asioihin, joita en missään nimessä käy utelemaan tms., jotenkin varmaan kokevat että vähättelen heidän kipupisteitään. Se on kun on tullut suurena avautumisena ja kipukohtana esiin jotain mun näkökulmasta hyvin pientä ja olen sitten vain "tsemppi, tsemppi"-henkisesti kannustanut etiäpäin ja koittanut suhteuttaa että ei ole asiat mitenkään pahasti pielessä, niin kai se nyppii jos itselle on iso asia kyseessä ja pitää sitä valtakunnan salaisuutena ja on viritellyt ja ponnistellut vaikka mitä kulissia asian peitoksi ja mun mielestä ihan turhaan vaan...
Eli ei tuosta varmaan ystävää tulis, joku särö sillä on piilossa ja tekee siitä ennemmin tai myöhemmin numeron jos alun jälkeen päättää jatkaa kaveerausta ja en osais siihen säröön isona asiana suhtautua.
kirjoituksen perusteella :mikä Sinua ahdistaa, kun pidät itsesi tuollaisena kiireisenä puuhastelijana, ettet kerkeä pysähtyä lainkaan?
En olisi kovin innokas tutustumaan enemmän. Minun elämäni kulkee niin pienen budjetin varassa, etten tee noista mainitsemistasi asioista juuri mitään. En edes oikein ymmärrä mihin merkkituotteita tarvitaan. Kaulin on kaulin valmistipa sen kuka tahansa. Muuhun hienosteluun mulla ei oo varaa :)
Edellyttäen, että meillä olisi muutakin keskusteletavaa, kuin ruoka tai huvimatkustelu.
Mullakin kun oli Stocka sopivasti työmatkan varrella, niin tein tietenkin ruoka-ostokset siellä - en näe siinä mitään ihmeellistä? Eikös Stocka ole ihan kaikille avoinna oleva liikeyritys?
Ja onhan siellä sentään hiukan parempi valikoima, kuin vaikkapa Siwassa - joka olisi lähikauppani kotona, josta harvoin löytää esim. luomuvihanneksia.
Kuvailemasi naisen luonne voi olla mitä tahansa kusipään tai super-reilun luonteen väliltä, joten tutustumisen kannalta vain sillä on merkitystä.
mukavalta, niin miksen voisi? Ja että meillä olisi jotain muutakin yhteistä, kun vihreiden äänestäminen :)
mutta jos hän osoittaisi kiinnostusta tutustua niin tottakai olisin valmis. Tai siis, siihen valklmiuteen eivät kyllä vaikuttaisi nuo luettelemasi asiat vaan se valmius riippuisi siitä minkälaisen vaikutelman hän tekisi ihmisenä.
ihan ok, mutta karsastan vihreitä, vasemmistoa ja vasemmistovihreitä :) Ja lähinnä heidän sitä "kaiken maailman elintasopakolaiset Suomeen-politiikkaa."
Ostaa vain merkkituotteita.
Äänestää vihreitä.
Sporttinen, hoikka, nätti, tyylitajuinen ja akateeminen. Elää onnellisessa parisuhteessa, sisustaa arvoasuntonsa hillityn skandinaavisella tyylillä, harrastaa juoksua, jumppia ja laskettelua. Syö kansainvälisesti ja panostaa luomuun ja lähiruokaan. Käy päivittäin Stockalla. Ostaa vain merkkituotteita. Matkustelee useamman kerran vuodessa. Ei kännää, vaan nauttii hyvistä viineistä. Ei usko Jumalaan. Äänestää vihreitä.
Millaisen ensivaikutelman tällainen nainen sinussa saa aikaan? Olisitko valmis tutustumaan häneen paremmin?
ja itse asiassa alan olla kurkkua myöten täyttä tätä jatkuvaa statuksen ylläpitämistä. Olen ihan tavallisesta keskiluokkaisesta perheestä lähtöisin oleva akateeminen naishenkilö ja nain mieheni ns. paremmasta suvusta. Alkuun uusi elämäntyyli viehätti ja oli kiva ostella kaikkea, pukeutua viimeisimpiin keski-Eurooppalaisiin luomuksiin, olla tarkka siitä mitä syön jne. Nyt alan todellakin saamaan tarpeekseni tästä elämäntyylistä, jota en useamman vuoden jälkeen tunne kuitenkaan omakseni.
Kelkasta olisi helppo hypätä pois teoriassa, mutta ystäväpiirini on myöskin näistä miehen ympyröistä suvusta puhumattakaan ja sosiaalisen statuksen ylläpitäminen tuntuu lähinnä pakon sanelemalta.
Täytyy myöntää, että ennen olin paljon onnellisempi kun en juossut viimeisten muodin tuulten sekä ideologioiden perässä vaan olin ihan oma, rento itseni.
ulkomailla. Suomessa asuin Stockan naapurissa ja kavin siella lahes paivittain. Muutan kaikki natsaa.
Ja aika moni on valmis tutustumaan - mulla on paljon kavereita:-)
Ja suomalaiselle kai kansainvalistakin.
t. 82, joka asuu ulkomailta.
jos asuu keskustassa, saatan jo tunteakin tyypin
Se, että syö kansainvälisesti (eli vaikkapa ranskalaisen, japanilaisen tai marokkolaisen keittiön reseptejä käyttäen) ei tarkoita sitä, että kaikki raaka-aineet täytyisi ostaa Ranskasta, Japanista tai Marokosta. Kyllähän perusaineet kuten kasvikset ja liha voidaan hankkia lähituottajiltakin! Yksittäisiä harvinaisempia mausteita (vaikkapa kaffirlimelehtiä) ei suomalaisilta maatiloilta saa, mutta porkkanat, sipulit, tomaatit, salaatit, yrtit jne. varmasti saa. Ja vieläpä luomuna!