Lemmikit ja koiravapaa anoppila, miten olette ratkaisseet?

Kyse ei taida olla vain siivottavasta liasta vaan mahdollisesti pysyvästä vahingosta. Ja jos ap rakastaisi siivoamista ja ongelma olisi vain kuvailemasi kaltainen, niin tuskin hän täällä olisi neuvoja kysellyt.

Normaalikoirat eivät syö huonekaluja eikä niistä erity mitään sellaista, mikä pilaisi esim. matot tai sohvan kangaspäällysteet.

varmasti jonkin verran likainen. Lisäksi koira haisee, etenkin oltuaan ulkona. Koirasta lähtee myös karvaa. Minusta on ihan ymmärrettävää ettei joku koiraton halua kotiinsa koiralta haisevaa mattoa, sohvasta nyt puhumattakaan.

Meillä on koira, joka on ihana ja rakas, mutta en voi kyllä silmät kirkkaina väittää että sen peti olisi täysin puhdas ja raikkaan tuoksuinen!

Kyse ei taida olla vain siivottavasta liasta vaan mahdollisesti pysyvästä vahingosta. Ja jos ap rakastaisi siivoamista ja ongelma olisi vain kuvailemasi kaltainen, niin tuskin hän täällä olisi neuvoja kysellyt.

Normaalikoirat eivät syö huonekaluja eikä niistä erity mitään sellaista, mikä pilaisi esim. matot tai sohvan kangaspäällysteet.

Vieraan koira söi eteisessä avokkaani. Vieras ei tarjoutunut maksamaan niitä. Häntä vain nauratti asia kovasti.

Meille ei tule enää yhtään koiraa kotiin. Pärjään vallan mainiosti ilman niitä ihmisiä, jotka eivät voi olla hetkeäkään ilman koiraa.

Jos pojalle sattuisi tällainen vaimo niin se on sitten voi voi. Jos poika ei haluaisi enää käydä niin huonostipa olisin lapseni kasvattanut jos hän haluaisi suvustaan eroon koirien vuoksi ja vetäisi herneet nenään sen takia. Ehkä se olisi vain tekosyy ja hän ei haluaisi muutenkaan minua nähdä.

Ihmettelen näitä ihmisiä, jotka saa itkupotkuraivarin jos heidän koiraansa ei huolita jonnekin sisälle.

miksi ihmisille on tässä ketjussa niin kova pala se, että joku koiraihminen ei edes halua kyläillä sellaisen luona, jonne koirat eivät ole tervetulleita. Jokainen päättäköön ketä kotiinsa päästää, eikö niin? Samoin toki jokainen saa itse päättää, minne haluaa mennä kylään, eiköstä joo?

No minusta se on niin paha pala sen takia että koiraihminen on valmis vaikka jättämään lähisukulaisilla vierailut väliin koirien takia. Moni koiraihminen on julistanut ettei käy anoppilassa koska sinne ei saa viedä koiria. Todennäköisesti näiden lapsetkaan eivät käy sitten kovin usein mummolassa jne. Mutta eihän sillä ole väliä kun mummo on vain mummo ja koirat ovat perheenjäseniä. Ja koiraihmiset väittävät anopin päättävän siitä ettei olla yhdessä vaikka anoppi kuinka nätisti pyytäisi ihmisperhettä kylään mutta ei haluaisi koiria (syystä tai toisesta paikalle). Kyllä se on silloin minusta koiranomistajien oma valinta menevätkö vai eivät eikä anopin. Eiköhän koiranomistajillakin ole mahdollista luoda se "taustaverkko" niin että vaikka joku tuttu tai naapuri kävisi hoitamassa koiraa kotona ja lenkkeilyttämässä tai viedä jonnekkin hoitoon jne. - koirista pitävä mutta koiria kotiinsa haluamaton äiti (ihan hyvin voisin käydä hoitamassa naapureiden koiraa heidän kotona jos on tarve, naapurin kissaa olen käynytkin hoitamassa kun on ollut tarvetta avulle mutta kotiini en ota)

Samoinhan silloin se koiraton ihminen on valmis jättämään vierailun väliin, niiden koirien takia. Onhan se valinta, meneekö vaiko eikö, mutta sekin on valinta, kutsuuko vaiko eikö. Puhut taustaverkosta. Sinusta olisi siis koiranomistajalta oikein pyytää jotakuta toista hoitamaan omia koiriaan, jotta voisi lähteä vierailulle ihmisen luo, jonne koirat eivät ole tervetulleita? Tottakai hieno juttu, jos joku mielellään hoitaa koiraa(ia) sen aikaa, mutta kaikilla ei ole sellaisia tuttuja, ja toiset eivät halua omia koiriaan muilla hoidattaa. Aiheutuuhan siitä tarpeetonta vaivaa hoitajalle. En edelleenkään ymmärrä, kuinka se koiranomistaja on se, joka päätöksen tekee. Mielestäni se on se, joka koiria ei luokseen halua (vaikka hänelläkin on siihen oikeus). Se, että koirat viedään lupaa kysymättä mukana, ei ole oikein, samoin kuin ei tule olettaa, että kaikki koiria kotiinsa haluavat. Mielestäni kuitenkin koiranomistajalla on oikeus olla menemättä kylään, jos sinne ei koiria mukaan huolita. Eikä se silloin ole koiranomistajan laiskuutta, vittumaisuutta, ilkeyttä, jääräpäisyyttä tms. Silloin koiranomistaja vaan toimii (muiden asettamien) rajoitusten mukaisesti.

Voi tulla hajua, likaa ja naarmuja. Karvoja nyt tulee ainakin. Siinä tapauksessa se on koiranomistajan valinta, sillä jos hän itsepintaisesti vaatii koiria mukaan, hän samalla pakottaa toisen ihmisen hyväksymään tietyn määrän kulumista tai sotkua kodissaan, jossa niitä muuten ei olisi. Normaalisti ihmisten vierailuista ei koidu mitään tällaista haittaa. Jos itsellä on koira, on tietenkin hyväksynyt nämä haitat, mutta voiko sitä vaatia koirattomalta ihmiseltä? Ei voi.

sitten itkeä, kun tämä koiranomistaja ei tule kylään. Ei voi vaatia, että hän häiritsee jotakuta toista koiranhoidolla. Tai maksaa tolkuttoman summan rahaa siitä, että koira on paniikissa jossain häkissä koirahoitolassa. Siksi minusta on outoa, että koiranomistaja on muka se, joka päätöksen tekee. Ei ole. Koiranomistaja saattaisi vaikka kuinka mielellään haluta tulla kylään, mutta rajoituksen takia se ei onnistu. Täällä on myös verrattu koiran hoitoon viemistä lasten hoitoon viemisellä. Kuten jo on todettu, koirat ja lapset eivät ole sama asia. Koirista koituu vaikka mitä hankaluuksia, joten niitä ei moni mielellään myös hoida. Lapset yleensä joku sukulainen tai ystävä (jos niitä on) ottaa mielellään hoitoon. Eli sekin on vähän hassu väite, että kyllä lapsia viedään hoitoon mutta sitä omaa Mustia ei viedä...

mitä hankaluuksia, joten niitä ei moni mielellään hoida", mutta kylään ne pitäisi huolia?

ja jos olisit vähän pidemmälle ajatellut, niin olisis mahdollisesti oivaltanut, että tarkoitin, että ne hankaluudet ovat sillä hoitajalla.

Kun koira on hoidossa jollain muulla, se käyttäytyy eri tavoin, kun jos se on omistajansa valvonnassa. Tästä voi koitua hankaluuksia. Kun koira ei välttämättä tottele samalla tavalla kuin omistajaansa. Hoitaja ei välttämättä ymmärrä, miten koiraa pitäisi hoitaa.

Hankaluuksia hoitajalle on ihan jo koiran perushoito, ruokkiminen, lenkittäminen, leikittäminen, kurakeleillä pesu jne.

Nämä hankaluudet eivät ole kyseessä kyläillessä, koska tällöin omistaja hoitaa koiransa, koira on omistajan hallinnassa. Ymmärsitkö? En siis haluaisi viedä koiraani muiden ihmisten ongelmaksi. Koirastakin on suuri vastuu, jos sen ottaa hoitoonsa.

Ihan vain tiedoksi junteille, että aidot silkkimatot voivat maksaa kymmeniä tuhansia euroja. Vanhat antiikkimatot taas ovat paitsi kalliita myös hauraita. Niitä varten on ihan omia korjaajia eikä niitä todellakaan imuroida kovakouraisesti tai viedä pesulaan kuin pakon edessä. Laadukas villamatto hylkii likaa ja se on parasta puhdistaa juurikin pakkaslumessa. Tällaista mattoa ei kukaan älykäs ihminen anna koiran alustaksi. Vaikka se ei omaan tyyliin sopisikaan, se kannattaa ehdottomasti myydä eikä pilata. Ymmärtämätön voi tietenkin pilata ja samalla menettää selvää rahaa. Jos matto on kulkenut suvussa, sillä on tietenkin myös tunnearvoa ja olisi mieletöntä ottaa riski että matto on pilalla jonkun vieraan koiran tähden. Siitä tuskin ilahtuisi muukaan perhe ja suvuissa, joissa ylipäänsä on perintökalleuksia, on myös tapana vaalia näitä esineitä tuleville polville. Ei ole yhden sukupolven asia tuhota perintöä. Sama koskee vaikkapa perinteisellä tavalla verhoiltua huonekalua, jossa voi olla vanha hauras tai hyvinkin hintava kangas ja sen alla meriheinät yms. Ei niitä noin vaan hinkata millään huoltoasemien autokemikaaleilla ja verhoileminen on kallista puuhaa.

Tämä vaan tiedoksi niille, joiden käsitys huonekaluista on muutaman satasen vaahtomuovi-lastulevyhässäkät irtopäälisillä ja polyestermatto.

Kauniiden esineiden omistaminen ei myöskään korreloi ihmisten sydämellisyyden kanssa.

Meillä on vanhoja persialaisia villamattoja ja kiinalaisia ja marokkolaisia silkkimattoja ja antiikkihuonekaluja meriheinällä ja ilman. Meillä on myös monta lasta ja kaksi isoa koiraa. Ja yhden yhtä mattoa tai huonekalua eivät koirat ole pilanneet. Ne eivät nuku sohvilla eivätkä yleensä edes matoilla vaan paljaalla lattialla, eivätkä revi tai syö niitä. Niistä ei valu syövyttävää happoa. Ne eivät kaatele epähuomiossa punaviinilaseja pitkin samassa suhteessa kuin ilopöhnäiset tädit tai rymyävät lapset, vaikka korkealla heiluvat hännät välillä ovatkin vaaramomentti.

Antiikkiset huonekalut ovat kestäneet jo sata vuotta ja enemmänkin, koska ne on tehty umpipuusta ja muutenkin laadukkaista materiaaleista. Kuluminen kuuluu asiaan ja tuoli kuluu ennen muuta siitä, että siinä on istuttu tuhansia kertoja niiden vuosikymmenten ja jopa yli vuosisadan ajan jonka se on ollut olemassa. Ennen pitkää verhoilu, toplingit ja jopa jousitukset tarvitsevat kunnostusta. Pari koiraa, jotka kävelevät sen ohi parina viikonloppuna, eivät sitä pilaa.

Sori vaan, mutta minuun ei uppoa selitys, että ap:lla olisi samaan aikaan talo täynnä arvotavaraa, jota kukaan ei voi kuin katsella naruköysien takaa ja kaikkien sukulaisten rakastama kokoontumispaikka siellä huvilatalossaan.

Huvittavaa on, että jotkut ihan oikeasti luulevat koirasta koituvan "pysyvää haittaa" omaisuudelle, vaikka vierailu kestäisi vain tunteja. Haloo! Voiko joku olla noin tietämätön ja ennakkoluuloinen?



Ei se koira ole mikään automaattinen paikkojen tuhoaja tai pilaaja. Omat koirani ainakin odottavat vieraspaikassa eteisen oven edessä makoillen, milloin päästään lähtemään pois. Mistä ap voi etukäteen tietää, että tyttöystävän koirat ovat täystuhoja ja niistä on vain haittaa? Tyttöystävähän on voinut kouluttaa koiristaan todellisia malliyksilöitä, jotka ovat rauhallisia ja osaavat käskystä käyttäytyä.

isäntäperheelle:D

No joo....tehkööt tästä jokainen omat päätelmänsä. Lapsille kun löytyy hoitopaikka helpommin kuin koirille....Ai miksikö....

Täällä on myös verrattu koiran hoitoon viemistä lasten hoitoon viemisellä. Kuten jo on todettu, koirat ja lapset eivät ole sama asia. Koirista koituu vaikka mitä hankaluuksia, joten niitä ei moni mielellään myös hoida. Lapset yleensä joku sukulainen tai ystävä (jos niitä on) ottaa mielellään hoitoon. Eli sekin on vähän hassu väite, että kyllä lapsia viedään hoitoon mutta sitä omaa Mustia ei viedä...

Ihan vain tiedoksi junteille, että aidot silkkimatot voivat maksaa kymmeniä tuhansia euroja. Vanhat antiikkimatot taas ovat paitsi kalliita myös hauraita. Niitä varten on ihan omia korjaajia eikä niitä todellakaan imuroida kovakouraisesti tai viedä pesulaan kuin pakon edessä. Laadukas villamatto hylkii likaa ja se on parasta puhdistaa juurikin pakkaslumessa. Tällaista mattoa ei kukaan älykäs ihminen anna koiran alustaksi. Vaikka se ei omaan tyyliin sopisikaan, se kannattaa ehdottomasti myydä eikä pilata. Ymmärtämätön voi tietenkin pilata ja samalla menettää selvää rahaa. Jos matto on kulkenut suvussa, sillä on tietenkin myös tunnearvoa ja olisi mieletöntä ottaa riski että matto on pilalla jonkun vieraan koiran tähden. Siitä tuskin ilahtuisi muukaan perhe ja suvuissa, joissa ylipäänsä on perintökalleuksia, on myös tapana vaalia näitä esineitä tuleville polville. Ei ole yhden sukupolven asia tuhota perintöä. Sama koskee vaikkapa perinteisellä tavalla verhoiltua huonekalua, jossa voi olla vanha hauras tai hyvinkin hintava kangas ja sen alla meriheinät yms. Ei niitä noin vaan hinkata millään huoltoasemien autokemikaaleilla ja verhoileminen on kallista puuhaa. Tämä vaan tiedoksi niille, joiden käsitys huonekaluista on muutaman satasen vaahtomuovi-lastulevyhässäkät irtopäälisillä ja polyestermatto. Kauniiden esineiden omistaminen ei myöskään korreloi ihmisten sydämellisyyden kanssa.

Meillä on vanhoja persialaisia villamattoja ja kiinalaisia ja marokkolaisia silkkimattoja ja antiikkihuonekaluja meriheinällä ja ilman. Meillä on myös monta lasta ja kaksi isoa koiraa. Ja yhden yhtä mattoa tai huonekalua eivät koirat ole pilanneet. Ne eivät nuku sohvilla eivätkä yleensä edes matoilla vaan paljaalla lattialla, eivätkä revi tai syö niitä. Niistä ei valu syövyttävää happoa. Ne eivät kaatele epähuomiossa punaviinilaseja pitkin samassa suhteessa kuin ilopöhnäiset tädit tai rymyävät lapset, vaikka korkealla heiluvat hännät välillä ovatkin vaaramomentti. Antiikkiset huonekalut ovat kestäneet jo sata vuotta ja enemmänkin, koska ne on tehty umpipuusta ja muutenkin laadukkaista materiaaleista. Kuluminen kuuluu asiaan ja tuoli kuluu ennen muuta siitä, että siinä on istuttu tuhansia kertoja niiden vuosikymmenten ja jopa yli vuosisadan ajan jonka se on ollut olemassa. Ennen pitkää verhoilu, toplingit ja jopa jousitukset tarvitsevat kunnostusta. Pari koiraa, jotka kävelevät sen ohi parina viikonloppuna, eivät sitä pilaa. Sori vaan, mutta minuun ei uppoa selitys, että ap:lla olisi samaan aikaan talo täynnä arvotavaraa, jota kukaan ei voi kuin katsella naruköysien takaa ja kaikkien sukulaisten rakastama kokoontumispaikka siellä huvilatalossaan.

jotka olet itse arvokotiisi ottanut? Eikä niin, että joku tuo sinne vieraat koirat? Koirat käyttäytyvät myös toisinaan kylässä eri tavalla kuin kotonaan.

Eikö "kotini on linnani" olekaan nykyään tuttu sanonta?

Huvittavaa on, että jotkut ihan oikeasti luulevat koirasta koituvan "pysyvää haittaa" omaisuudelle, vaikka vierailu kestäisi vain tunteja. Haloo! Voiko joku olla noin tietämätön ja ennakkoluuloinen? Ei se koira ole mikään automaattinen paikkojen tuhoaja tai pilaaja. Omat koirani ainakin odottavat vieraspaikassa eteisen oven edessä makoillen, milloin päästään lähtemään pois. Mistä ap voi etukäteen tietää, että tyttöystävän koirat ovat täystuhoja ja niistä on vain haittaa? Tyttöystävähän on voinut kouluttaa koiristaan todellisia malliyksilöitä, jotka ovat rauhallisia ja osaavat käskystä käyttäytyä.

Omaan kotiin ei ole pakko ottaa eläimiä.

Nämä hankaluudet eivät ole kyseessä kyläillessä, koska tällöin omistaja hoitaa koiransa, koira on omistajan hallinnassa. Ymmärsitkö? En siis haluaisi viedä koiraani muiden ihmisten ongelmaksi. Koirastakin on suuri vastuu, jos sen ottaa hoitoonsa.

Voi voi kun mun sesse ei oo ikinä ennen purrut ketään.......

*sanoo koiranomistaja kun koira raatelee isäntäperheen lapsen*

LUOJAN KIITOS me ei tunneta!

ellei kyläpaikan isäntäväki erikseen tajua sanoa, että jätä se kotiin?!?! Eiköhän se nyt kuitenkin normaalielämässä mene niin, että elukat jätetään kotiin ellei niitä erikseen pyydetä tuomaan. Ja normaaliälyllä varustettu koiranomistaja kysyy AINA, saako eläimen ottaa mukaan.

Ja siis ellei erikseen sanota että koira ei ole tervetullut ja minut kylään kutsunut tietää minulla olevan koiran niin olettaisin että koira on tervetullut mukaan. En edes kysyisi asiaa.

raahaan myös lapseni mukaan joka paikkaan. Ja usein myös mieheni, vaikkei erikseen kutsuttaisikaan.

Jos kutsuja ei tiedä että minulla on koira, mainitsen toki sitten asiasta.

isäntäperheelle:D

No joo....tehkööt tästä jokainen omat päätelmänsä. Lapsille kun löytyy hoitopaikka helpommin kuin koirille....Ai miksikö....

Täällä on myös verrattu koiran hoitoon viemistä lasten hoitoon viemisellä. Kuten jo on todettu, koirat ja lapset eivät ole sama asia. Koirista koituu vaikka mitä hankaluuksia, joten niitä ei moni mielellään myös hoida. Lapset yleensä joku sukulainen tai ystävä (jos niitä on) ottaa mielellään hoitoon. Eli sekin on vähän hassu väite, että kyllä lapsia viedään hoitoon mutta sitä omaa Mustia ei viedä...

ei siis SINUN mukaasi "vaivat ja vahingot", joihin viittasin?

Jokainen voi toki päättää millaiset vieraat ja vierailut kotiinsa tahtoo. Allergiat ja astmat ovat itsestäänselviä syitä kieltää karvaiset vieraat. Eniten minua tässä tapauksessa tökkii nuo AP:n syyt, miksi koirat eivät ole hänen luokseen tervetulleita. Syyt ovat puhtaasti materialistiset ja perustuvat hänen aiempiin, jokseenkin epävalideihin, kokemuksiinsa, joiden perusteella hän on yleistänyt lapsuuskotinsa lintukoiran hajut kaikkien maailman koirien ominaisuudeksi. Mua suorastaan hävettäisi julistaa, etten tahdo eläimiä kotiini ettei elämän mittakaavassa mitättömät tavarat vaan vahingossa kuluisi liikaa! Voiko mikään olla itsekkäämpää! Ja osoittaa samalla, ettei tämä ihminen ole vielä sisäistänyt elämän oikeaa merkitystä ja tarkoitusta! Ei elämän tarkoituksena ole materian haaliminen ja suojeleminen elämänjäljiltä, vaan elämän tarkoitus on juuri eläminen jälkineen kaikkineen! Ja koiraa ei kotieläimenä voi verrata esim. käärmeisiin, kuten joku valopää tuossa aiemmin teki. Kertoo itseasiassa paljon tämän ihmisen eläintietämyksestä tai -tietämättömyydestä, että edes viitsii tällaista heittää...

aika monta koiraa, joten tokkopa hän on vain yhden koiran perusteella mielipidettään muodostanut. Minusta oman kodin sääntöjen asettamista itsekkäämpää on ainakin vaatia jotakuta muuttamaan omaa elämäntyyliään omassa kodissaan. Kuka on sanonut että tässä on kyse jostain elämän tarkoituksesta? Mistä tiedät kuinka mitättömistä tavaroista on kyse? Tavaroilla voi olla muutakin kuin rahallinen arvo, ne voivat olla syystä tai toisesta hänelle tai suvulle arvokkaita. Mikä sinä olet hänen tavaroitaan ja elämäntyyliään arvostelemaan. Hän kysyi neuvoa eikä arvostelua. Kun kerran lapsenlapset ovat tervetulleita, hän ilmeisesti vaalii tavaroiden kulumista vain tietyiltä osin. On ok jos ne kuluvat omien jälkeläisten toimesta ja oman siisteystason asettaminen on myös jokaisen oma asia.

joka pentuna tykkäsi maistella kenkiä. Opimme nopeasti pitämään kengät kaapissa. Sanoimme myös kaikille vieraille, että kengät on laitettava kaappiin. Koira oppii jättämään luvattoman purtavat rauhaan, kun sille antaa riittävästi luvallista purtavaa. Sinun vieraasi ei hallinnut koiraansa vierailun aikana. Meillä ei kuitenkaan liene mitään syytä olettaa, että ap:n pojan tyttöystävän koirat olisivat tuholaisia.

Vieraan koira söi eteisessä avokkaani. Vieras ei tarjoutunut maksamaan niitä. Häntä vain nauratti asia kovasti.

Meille ei tule enää yhtään koiraa kotiin. Pärjään vallan mainiosti ilman niitä ihmisiä, jotka eivät voi olla hetkeäkään ilman koiraa.

Jos pojalle sattuisi tällainen vaimo niin se on sitten voi voi. Jos poika ei haluaisi enää käydä niin huonostipa olisin lapseni kasvattanut jos hän haluaisi suvustaan eroon koirien vuoksi ja vetäisi herneet nenään sen takia. Ehkä se olisi vain tekosyy ja hän ei haluaisi muutenkaan minua nähdä.

Ihmettelen näitä ihmisiä, jotka saa itkupotkuraivarin jos heidän koiraansa ei huolita jonnekin sisälle.

minä en ole ap, enkä materialisti, asun vuokra-asunnossa ja talossa jopa 4 kissaa ja lapsia. Ei ole arvokkaita huonekaluja tms. mutta en halua isoja koiria kotiini. Ihan älytöntä fanaattista kärjistämistä: jos ei halua koiria kotiinsa on väärät arvot?

En minäkään raahaa kissojani, käärmettäni ja hiiriäni pidemmilläkään kyläreissuilla mukana eikä tulisi mieleenkään haukkua jotain ihmistä vääristä arvoista jos ei ko. eläimistä tykkää. Ne on kuitenkin eläimiä, jos pitää niitä ihmisiin verrattavina perheenjäseninä jotka on saatava ottaa mukaan joka paikkaan niin on yläkerrasta vähän vinksahtanut, vaikkei nämä ihmiset sitä yleensä itse huomaakaan.

Materialismisi on suorastaan kuvottavaa. Ja toisaalta kertoo asenteestasi kaiken olennaisen: aidosti rikkaat (henkisesti tai taloudellisesti) ihmiset osaavat arvostaa elämässä niitä oikeasti olennaisia ja arvokkaita asioita. Eläviä olioita, ihmisiä ja suhteita, ei elottomia esineitä tai tavaroita.

Ehkäpä kirjoittelet muutaman vuoden päästä tänne av-palstalle katkerana anoppina ja ihmettelet, miksei kukaan lapsista, lapsenlapsista tai miniöistä tahdo koskaan käydä teillä ja miksi he viettävät enemmän aikaa siellä toisessa mummolassa? Sitä sinun on hyvä mietiskellä kun pöllyttelet niitä äärimmäisen tärkeitä "aitoja mattoja" lumihangessa kaikessa yksinäisyydessäsi. Ehkäpä kääriydyt siihen aitoon mattoon myös arkussasi?

Nämä hankaluudet eivät ole kyseessä kyläillessä, koska tällöin omistaja hoitaa koiransa, koira on omistajan hallinnassa. Ymmärsitkö? En siis haluaisi viedä koiraani muiden ihmisten ongelmaksi. Koirastakin on suuri vastuu, jos sen ottaa hoitoonsa.

Voi voi kun mun sesse ei oo ikinä ennen purrut ketään.......

*sanoo koiranomistaja kun koira raatelee isäntäperheen lapsen*

Jos olet tuollaiseen voivottelijaan tavannut, olen pahoillani. Ongelmalla tarkoitin sitä, että jos olen koiran ottanut, sen myös hoidan, enkä vie koiraa (eli sen HOITOVASTUUTA) vieraalle ihmiselle.

*sanoo koiranomistaja kun ihmiset ovat vailla ajattelukykyä täällä av-palstalla*

miksi ihmisille on tässä ketjussa niin kova pala se, että joku koiraihminen ei edes halua kyläillä sellaisen luona, jonne koirat eivät ole tervetulleita. Jokainen päättäköön ketä kotiinsa päästää, eikö niin? Samoin toki jokainen saa itse päättää, minne haluaa mennä kylään, eiköstä joo?

No minusta se on niin paha pala sen takia että koiraihminen on valmis vaikka jättämään lähisukulaisilla vierailut väliin koirien takia. Moni koiraihminen on julistanut ettei käy anoppilassa koska sinne ei saa viedä koiria. Todennäköisesti näiden lapsetkaan eivät käy sitten kovin usein mummolassa jne. Mutta eihän sillä ole väliä kun mummo on vain mummo ja koirat ovat perheenjäseniä. Ja koiraihmiset väittävät anopin päättävän siitä ettei olla yhdessä vaikka anoppi kuinka nätisti pyytäisi ihmisperhettä kylään mutta ei haluaisi koiria (syystä tai toisesta paikalle). Kyllä se on silloin minusta koiranomistajien oma valinta menevätkö vai eivät eikä anopin. Eiköhän koiranomistajillakin ole mahdollista luoda se "taustaverkko" niin että vaikka joku tuttu tai naapuri kävisi hoitamassa koiraa kotona ja lenkkeilyttämässä tai viedä jonnekkin hoitoon jne. - koirista pitävä mutta koiria kotiinsa haluamaton äiti (ihan hyvin voisin käydä hoitamassa naapureiden koiraa heidän kotona jos on tarve, naapurin kissaa olen käynytkin hoitamassa kun on ollut tarvetta avulle mutta kotiini en ota)

Samoinhan silloin se koiraton ihminen on valmis jättämään vierailun väliin, niiden koirien takia. Onhan se valinta, meneekö vaiko eikö, mutta sekin on valinta, kutsuuko vaiko eikö. Puhut taustaverkosta. Sinusta olisi siis koiranomistajalta oikein pyytää jotakuta toista hoitamaan omia koiriaan, jotta voisi lähteä vierailulle ihmisen luo, jonne koirat eivät ole tervetulleita? Tottakai hieno juttu, jos joku mielellään hoitaa koiraa(ia) sen aikaa, mutta kaikilla ei ole sellaisia tuttuja, ja toiset eivät halua omia koiriaan muilla hoidattaa. Aiheutuuhan siitä tarpeetonta vaivaa hoitajalle. En edelleenkään ymmärrä, kuinka se koiranomistaja on se, joka päätöksen tekee. Mielestäni se on se, joka koiria ei luokseen halua (vaikka hänelläkin on siihen oikeus). Se, että koirat viedään lupaa kysymättä mukana, ei ole oikein, samoin kuin ei tule olettaa, että kaikki koiria kotiinsa haluavat. Mielestäni kuitenkin koiranomistajalla on oikeus olla menemättä kylään, jos sinne ei koiria mukaan huolita. Eikä se silloin ole koiranomistajan laiskuutta, vittumaisuutta, ilkeyttä, jääräpäisyyttä tms. Silloin koiranomistaja vaan toimii (muiden asettamien) rajoitusten mukaisesti.

Voi tulla hajua, likaa ja naarmuja. Karvoja nyt tulee ainakin. Siinä tapauksessa se on koiranomistajan valinta, sillä jos hän itsepintaisesti vaatii koiria mukaan, hän samalla pakottaa toisen ihmisen hyväksymään tietyn määrän kulumista tai sotkua kodissaan, jossa niitä muuten ei olisi. Normaalisti ihmisten vierailuista ei koidu mitään tällaista haittaa. Jos itsellä on koira, on tietenkin hyväksynyt nämä haitat, mutta voiko sitä vaatia koirattomalta ihmiseltä? Ei voi.

sitten itkeä, kun tämä koiranomistaja ei tule kylään. Ei voi vaatia, että hän häiritsee jotakuta toista koiranhoidolla. Tai maksaa tolkuttoman summan rahaa siitä, että koira on paniikissa jossain häkissä koirahoitolassa. Siksi minusta on outoa, että koiranomistaja on muka se, joka päätöksen tekee. Ei ole. Koiranomistaja saattaisi vaikka kuinka mielellään haluta tulla kylään, mutta rajoituksen takia se ei onnistu. Täällä on myös verrattu koiran hoitoon viemistä lasten hoitoon viemisellä. Kuten jo on todettu, koirat ja lapset eivät ole sama asia. Koirista koituu vaikka mitä hankaluuksia, joten niitä ei moni mielellään myös hoida. Lapset yleensä joku sukulainen tai ystävä (jos niitä on) ottaa mielellään hoitoon. Eli sekin on vähän hassu väite, että kyllä lapsia viedään hoitoon mutta sitä omaa Mustia ei viedä...

mitä hankaluuksia, joten niitä ei moni mielellään hoida", mutta kylään ne pitäisi huolia?

ja jos olisit vähän pidemmälle ajatellut, niin olisis mahdollisesti oivaltanut, että tarkoitin, että ne hankaluudet ovat sillä hoitajalla. Kun koira on hoidossa jollain muulla, se käyttäytyy eri tavoin, kun jos se on omistajansa valvonnassa. Tästä voi koitua hankaluuksia. Kun koira ei välttämättä tottele samalla tavalla kuin omistajaansa. Hoitaja ei välttämättä ymmärrä, miten koiraa pitäisi hoitaa. Hankaluuksia hoitajalle on ihan jo koiran perushoito, ruokkiminen, lenkittäminen, leikittäminen, kurakeleillä pesu jne. Nämä hankaluudet eivät ole kyseessä kyläillessä, koska tällöin omistaja hoitaa koiransa, koira on omistajan hallinnassa. Ymmärsitkö? En siis haluaisi viedä koiraani muiden ihmisten ongelmaksi. Koirastakin on suuri vastuu, jos sen ottaa hoitoonsa.

omistajan kanssa tai se voi käyttäytyä eri arvaamattomasti? Silloinhan koiralle ei voi järjestää omaa paikkaa ja entä vieras paikka ja vieraat ihmiset, vaikuttavatko ne koiraan? Oletko ihan varma, että kylässä halutaan että peset koirasi siellä? Ja jos ei, niin miten lenkität koiraa jos on kurakeli? Ihan sama onko omistaja mukana vai ei, olette kuitenkin jonkun muun omistamissa tiloissa sen koiran kanssa ja koirasta aiheutuvat lika, haju ym haitat ovat silloin siinä huushollissa.

LUOJAN KIITOS me ei tunneta!

ellei kyläpaikan isäntäväki erikseen tajua sanoa, että jätä se kotiin?!?! Eiköhän se nyt kuitenkin normaalielämässä mene niin, että elukat jätetään kotiin ellei niitä erikseen pyydetä tuomaan. Ja normaaliälyllä varustettu koiranomistaja kysyy AINA, saako eläimen ottaa mukaan.

Ja siis ellei erikseen sanota että koira ei ole tervetullut ja minut kylään kutsunut tietää minulla olevan koiran niin olettaisin että koira on tervetullut mukaan. En edes kysyisi asiaa.

raahaan myös lapseni mukaan joka paikkaan. Ja usein myös mieheni, vaikkei erikseen kutsuttaisikaan. Jos kutsuja ei tiedä että minulla on koira, mainitsen toki sitten asiasta.

Me ollaan perheen kanssa sellainen yksikkö joka ei liiku kun poikkeustapauksissa erikseen. Lapset menevät päiväksi hoitoon, mies töihin ja minä töihin, mutta koira tulee myös töihin mukaani. Kauppaan koira ei pääse, monesti odottaa autossa sen hetken.

Pidemmille matkoille (=yön yli) lähtevät mukaamme myös kaksi kissaamme.

kun tämä koiranomistaja ei tule kylään. Ei voi vaatia, että hän häiritsee jotakuta toista koiranhoidolla. Tai maksaa tolkuttoman summan rahaa siitä, että koira on paniikissa jossain häkissä koirahoitolassa. Siksi minusta on outoa, että koiranomistaja on muka se, joka päätöksen tekee. Ei ole. Koiranomistaja saattaisi vaikka kuinka mielellään haluta tulla kylään, mutta rajoituksen takia se ei onnistu. Täällä on myös verrattu koiran hoitoon viemistä lasten hoitoon viemisellä. Kuten jo on todettu, koirat ja lapset eivät ole sama asia. Koirista koituu vaikka mitä hankaluuksia, joten niitä ei moni mielellään myös hoida. Lapset yleensä joku sukulainen tai ystävä (jos niitä on) ottaa mielellään hoitoon. Eli sekin on vähän hassu väite, että kyllä lapsia viedään hoitoon mutta sitä omaa Mustia ei viedä...

No anoppihan tekee päätöksen kutsua perheen ja päätöksen ettei koiria taloon. Ja koirallinen ihminen on tehnyt päätöksen ottaa koiria. Ja päätöksen siitä voiko niitä laittaa hoitoon, onko niitä tukiverkkoja jne. Ja koiranomistaja TEKEE IHAN ITSE PÄÄTÖKSEN meneekö kylään ja hoitaa OMAN koiraongelmansa jollakin tavoin vain ONKO MENEMÄTTÄ KYLÄÄN. Mutta kyllä se on se koiranomistaja joka tällöin päättää että ei mene kylään eikä anoppi. Anoppihan on vain päättänyt ettei koiria taloon ja kutsuu ihmiset kylään.

Se että koiranomistajalla ei ole mitään tapaa hoitaa koiria matkojen ym. aikana on kyllä aika omituisen kuulosta. Raahataanko ne työmatkoille ja ulkomaanmatkoillekkin mukaan ? Ja monet koiraihmiset on tässä ketjussa korostaneet että te eivät EDES HALUA käydä kylässä paikassa minne heidän koirat eivät ole tervetulleita. Näillä ongelma ei ole edes koiranhoidossa vaan siinä ettei haluta edes mennä ilman koiria vaikka se olisi mahdollista.

Ja itsekkin sanot että koirista on niin paljon hankaluuksia ettei niitä voi viedä hoitoon muiden riesaksi mutta mukaan ne pitäisi saada kuitenkin sellaisen ihmisen kotiin joka ei niitä oikeasti haluaisi taloonsa...

Mahtavatko sinun olla omia koiria

jotka olet itse arvokotiisi ottanut? Eikä niin, että joku tuo sinne vieraat koirat? Koirat käyttäytyvät myös toisinaan kylässä eri tavalla kuin kotonaan.

Eikö "kotini on linnani" olekaan nykyään tuttu sanonta?

ja meillä on käynyt myös paljon koiravieraita eikä yksikään ole tuhonnut tai pilannut mitään.

Hauska termi tuo "arvokoti". Se kuulostaa pönötykseltä :D Meille se on koti, ja antiikki on rakas harrastus, joka ei rajoita elämää. Toki hoidamme vanhoja tavaroitamme, mutta ne eivät ole elämää suurempia.

näissä argumenteissanne ero koiran ja kissojen, käärmeiden tv välillä!



Koira ei pärjää yksin kovin kauaa koska mm tekee tarpeensa pihalle. Kuinka kauan itse haluaisitte olla ilman mahdollisuutta käydä vessassa?