Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Erittäin paha moraalinen dilemma, johon liittyy lapsia! Mielipiteitä...
21.10.2010 |
Tuttuni, jonka kanssa meillä on samanikäiset lapset jättää lapsensa aivan luvattoman pitkiksi ajoiksi yksin. Tyttö on tokalla, kuten omanikin. Heillä on koira, äiti on yh ja työmatkoihin kuluu pari tuntia päivässä. Äidillä on myös asperger, joten hän on aika pihalla, uusavuton monessa asiassa ja harvinaisen epäkätevä ihminen. Olimme joskus hyviä ystäviä, mutta kyllästyin siihen, että äiti ei pidä mitään rajoja tyttärelleen ja hänellä ei ole mitään hajua kellosta. Hän voi olla lounaalta myöhässä vaikka tunnin, eikä edes pyydä anteeksi.
Nyt tyttö säälittää minua hurjasti. Hän vietti koko syysloman yksin kotona, kun äiti oli töissä. Työpäivän lisäksi äiti vielä ulkoilutti koira, joten oli kotona ehkä pari tuntia ennenkuin tyttö meni nukkumaan. Äiti itse eilen myönsi, että tyttö on luvattoman pitkiä aikoja yksin, mutta kivaa kun tyttö on niin itsenäinen. Tytöllä ei tunnu oikein olevan ystäviä.
Vaihtoehdot siis ovat:
a. soitan lastensuojeluun ja teen ilmoituksen
b. en tee mitään ja yritän unohtaa koko jutun
c. otan tytön meille usein, vaikka se tarkoittaakin sitä, että arkemme menee sekavaksi, koska heillä ei ole mitään hajua kellosta, ruuasta, siivouksesta, tavoista, rajoista tai mistään mikä on minusta todella tärkeää lapsen turvallisuudentunteen ja kasvattamisen kannalta
Olen itsekin yh, mutta lapseni vasta harjoittelee yksinolemista, eikä tee sitä kovin mielellään. Lapsia on yksi.
Kommentit (83)
äidille ei ole puhumista. kannattaa muistaa, että muuten arvaa varmasti, kuka niille on soittanut, joten ehkä aloita ensin äidin kanssa juttelemisesta.
lastensuojeluun ja kysyisin onko minkäänlaista apua saatavilla. Ei kai sielläkään nyt ensimmäinen vaihtoehto oo tulla hakemaan lasta pois. Selvästihän tuo äiti tarvitsee tukea äitiyteensä eikä ole ap:n velvollisuus sitä tarjota enempää kuin minkä oma elämäntilanne sallii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lasten ja nuorten yksinäisyys iltapäivisin näkyy Mannerheimin Lastensuojeluliitolle tulevissa puheluissa. Pienimmät koululaiset soittavat vapaaehtoisille kaikkein eniten, ja suurin osa heistä haluaa vain kertoa päivittäisiä kuulumisiaan jollekin aikuiselle.
"Lapsen kokemus yksinäisistä iltapäivistä jää helposti aikuiselta huomaamatta, koska lapsi oppii tyytymään olosuhteisiin", sanoo Lasten ja nuorten puhelimen ja netin päällikkö Anne Ryhänen.
lastensuojeluun ja kysyisin onko minkäänlaista apua saatavilla. Ei kai sielläkään nyt ensimmäinen vaihtoehto oo tulla hakemaan lasta pois. Selvästihän tuo äiti tarvitsee tukea äitiyteensä eikä ole ap:n velvollisuus sitä tarjota enempää kuin minkä oma elämäntilanne sallii.
kyllä lienee fiksuin vaihtoehto tässä tilanteessa.
Missään nimessä ei ole ap:n velvollisuus alkaa hoitamaan "ystävän" lasta.
Ikävän yleistä tuo valitettavasti on, että vanhempi(vanhemmat) käy töissä pitkänkin matkan päässä ja lapsi on koulun jälkeen yksin kotona. Koen itsekin tästä huonoa omaatuntoa, vaikka oma työpäiväni työmatkoineen kestää "vain" 8,5-9 tuntia.
minun tehneeni lastensuojeluilmoituksen. Minä järjestin hänelle sen porttikiellonkin sinne yh-kerhoon. Toki minulla oli järjestön siunaus ja ystävät apuna, mutta meillä on jo oma historiamme äidin kanssa.
Tyttö on minusta ujo ja apaattinen ikäisekseen, mutta niin hän on ollut aina.
ap
JA ap. sinuna soittaisin lastensuojeluun ja kysyisin, että miten tällaisessa tilanteessa kannattaisi toimia.
Lisäksi omien voimien ja oman perheen mukaan tarjoaisin lapselle tukea ja turvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikesta paistaa esiin se kuinka kykenemätön äiti on, sille on hankittu porttarit ja kukaan ei juttele sille... te dissaatte porukalla sitä.
En voi sille mitään että minulle tulee ekana mieleen kiusaaminen, vaikka äidissä sitten olisikin kuinka vikaa. Silloinhan juuri hän tarvisisi eniten apua.
Mitä ilmeisemmin äiti kuitenkin tarvitsisi apua lapsensa kanssa, mutta miten auttaa äitiä joka ei osaa olla tarpeeksi sosiaalinen ja onkin vähän erilainen? Voisiko koulun kautta ottaa asiaa esille, koulupsykologin tai kuraattorin tms. kautta? Aina voi opelle ilmaista huolensa.
Toisaalta on niin kovin helppoa olla sivusta huolissaan, moni ei kuitenkaan halua sitten lähteä ITSE auttajaksi tai tukijaksi.
Ja sitten vielä se, että suomessa työssäkäynti ei ole sinällään rikos eli lapset joutuvat sopeutumaan pitkiin työaikoihin+-matkoihin. Jos tähän päälle pannaan äiti joka ei ole kykenevä pyörittämään arkea kunnolla niin ehkä siinä on ainekset ongelmaan... vai onko meidän muiden asettamat normit liian tiukkoja?
Kyllä minä varmaankin itse lähtisin peräänkuuluttamaan äidille ja lapselle tukea ja tukitoimenpiteitä, mutta yrittäisin toki itsekkin auttaa.
porttikielto oli ehdoton kun otin kattojärjestöön yhteyttä. Sitä ei huvikseen hankittu, kun se ei ole kiva tai jotain muuta vähäistä. Vaan se oli järjestön vaatimus toistuvista rikkomuksista johtuen. Hän ei ole siis paha vaan oikein hyväntahtoinen ihminen, mutta täysin pihalla!
Työssäkäynti ei ole rikos, mutta pitääkö vielä olla se rakki? Ei mulla olisi aikaa sellaiseen lapsen lisäksi.
Sen mä olen jo päättänyt, että otan kouluun yhteyttä ja tarjoan apuani, mutta mua harmittaa valmiiksi, kun en haluaisi koko ihmistä elämääni yhtään. En vain kestä yksinäisiä lapsia.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotenkin vaan tuntuu, että taidat olla melkoinen päällepäsmäri, ap :( Toki, lapsista pitää huolehtia, ilmoitusvelvollisuus lastensuojeluun on jokaisella, jos huomaa/epäilee siihen tarvetta. Kuitenkin luettuani tätä ketjua, ihmettelen kyllä ap:täkin, että mahtaako olla vaan puuttumassa jokaisen sellaisen asioihin, joka ei miellytä tavoiltaan tai muuten. Kyllähän näitä "bättre folkeja" aina silloin tällöin tapaa... Ymmärrän kyseisen tytön äitiä kyllä siinä, ettei välttämättä just ap:n kanssa halua jutella vaikka apua saattaisi tarvitakin. Koitapa ap oikeasti asettua tän äidin ja tytön asemaan. Kohteletko tyttöä teilä tasapuolisesti?
et ilmeisemmin pidä koirasta lainkaan... se vie äidin aikaa lisää... Oletko tullut ajatelleeksi, että tyttö ehkä tykkää, kun on koira kaverina. Ei tarvi olla ihan yksin. Oletko kysynyt tykkääkö? Kysymyksenkin tosin voi asetella niin, että varsinkin hiljaiselta ja aralta pikkutytöltä saa mieleisensä vastauksen =(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...että koska Ap:n kaveri ei kasvata lastaan kuten hän, se on automaattisesti väärin huonoa.
Ymmärrättekö te ihmiset, että maailmassa on erilaisuutta eikä joka helvetin asiaa pidä tehdä samalla tavalla! On miljoona eri tapaa hoitaa asioita ja kasvattaa lapsiaan. Aktiiviset äidit jotka ovat joka toiminnassa mukana ja höösäävät joka suuntaan, tuntuvat olevan pahimpia tuomitsijoita niitä äitejä kohtaan jotka tekevät asiat eritavalla.
Jos asia tuntuu oikeasti todella niin järjettömän vakavalta, että pitää tehdä lastensuojeluun ilmoitus niin tee. Silläpähän selvität omalta osaltasi asian.
ja saisit valita onko äiti kotona vai ulkona koiran kanssa kumman valitsisit sen muutaman tunnin minkä äidillä olisi sinulle aikaa? Pidän koirista, mutta jos aikaa on muutenkin lapselle vähän, pitääkö vielä koira hankkia? Tyttö tykkää koirasta sen tiedän.
Voin olla päällepäsmäri, mutta en ikinä ennen ollut tilanteessa, jossa joudun miettimään lastensuojeluilmoitusta.
Yh-kerhossa en ollut ainoa, jonka mielestä käytös oli väärin. Teimme ilmoituksen yhteistuumin. Häneltä pyydettiin useamman kerran ystävällisesti poistaman lapsi aikuisten keskusteluista. Se ei auttanut.
AV on niin kiva kun yrittää parhaansa mukaan tehdä oikein, saa samalla luonneanalyysin (paskaa niskaan) muutaman lauseen perusteella, joka menee ihan hutina ohi.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enn olis voinut itse paremmin sanoa :)
esim. sen kanssa, että jos 10 v. sairastuu, vanhempi ei saa jäädä kotiin hoitamaan ja olla töistä pois, siis palkallisesti. Moni ottaa silloin silti palkatonta tai pyytää mummua hätiin.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2008/08/687741
Sisältö jatkuu mainoksen alla
no ei toi kyllä musta huolestuttavaa ole. mäkin olin ekaluokkalaisesta asti koulusta tultuani aina monta tuntia yksin kun vanhemmat tuli joskus kahdeksan yhdeksän aikoihin illalla kotiin, kun kävivät kumpikin pitkän matkan päässä kotoa töistä. on mulla tietty ollu eläimiä seurana. eli ei mulla ollu mitään vaikeuksia sen kanssa, tykkäsin yksinolosta, jo silloin pienempänä. ja muistan kyllä hyvin, ei oo niin kauan aikaa ala-aste ajoista..
katsoisin vaihtoehto c:n ja jos näyttäisi että tyttö tarvitsee enemmän huolenpitoa niin sen jäkeen soittaisin lastensuojeluun.
että lapsi on jo ekaluokkalaisesta saakka vain muutaman tunnin päivässä äitinsä kanssa ja muuten ihan oman onnensa nojassa?
Oho,
ap
Ei tosiaankaan välttämättä ole ok, jos lapsi on paljon yksin. Mutta epäilinpähän/kyseenalaistinpahan vain sinun tarkoitusperiäsi, että onko asia niin mustavalkoinen... Ilmoita lastensuojeluun jos tosissasi olet sitä mieltä, mutta älä tee sitä vain korostaaksesi omaa erinomaisuuttasi.
en todellakaan aio huudella erinomaisuuttani ympäri kaupunginosaa. Se olisi noloa lapselle. Lapset ensin.
ap
Alue: Aihe vapaa
eihän tytöllä mitään hätää ole. Suosittelen juttelemaan äidin kanssa ja miettimään, mitä vaihtoehtoja olisi tytölle tekemistä. Esim. harrastuksia, joista kavereita?