Miten lähes kaikilla nuorilla perheillä on varaa uuteen omakotitaloon?

Kyllä tämäkin kupla tässä parin vuoden sisällä poksahtaa ja sitten me jotka olemme malttaneet asua pienemmässä kerrostalokämpässä ja säästää rahaa oman ostoa varten päästään ostamaan halvalla muutaman vuoden vanhoja omakotitaloja.

Toistaiseksi teidän sukanvartenne ei ainakaan korkoa juuri kasva.

jos omat tulot sallii ja vanhemmat takaajaksi. Näin meillä. Vanhemmilta ei olla saatu euroakaan, mutta he takaavat sen mitä pankki vaatii.

Lainanmaksuun menee "pakollisesti" vain pari sataa enemmän/kk kuin aikanaan pienen kolmion vuokraan. Hyvin siis on varaa kun oli varaa siihen kolmioonkin. Nyt tulee maksettua ylimääräisiä lyhennyksiä n. 15 000 e/vuodessa, joten lainakin lyhenee vauhdilla, varsinkin näillä koroilla.



Lainaa otimme 190 000 e, omaa rahaa oli 100 000 e. Tuo oma raha tuli kerättyä ihan "ylimääräisistä" palkkarahoista. Säästöön on siis ennenkin jäänyt mukavasti. Varsinkin silloin kun elimme kaksiossa lapsettomina.

Helsinkiin matkaa noin 50km. Olen yksinhuoltaja ja pärjään lainani kanssa. paikkakunnalla vuokra-asunto maksaa enemmän mitä maksan lainanlyhennyksiä.

saimme pankista lainan (500 000mk), vaikka kummallakaan ei ollut vakituista työpaikkaa, eikä säästöjä. Vanhemmat takasivat, mutta pennilläkään eivät avustaneet rakennusprojektissa.



Itse alusta lähtien rakensimme talomme ja pikkuhiljaa olemme lainaa makselleet pois. Nyt enää vähän maksettavaa jäljellä ja kohta omistamme velattoman omakotitalon kolmekymppisinä.



Ahkeruus ja tarkka talous palkitaan.

Tassa on varmaan alueellisia eroja todella paljon. Me asutaa Helsingissa ja ystavapiirissa aika harva on lahtenyt rakentamaan. Johtuu kylla varmaan osin tonttien hinnoista mutta myos arvovalinnoista. Jos on vaativa tyo ja pienet lapset, niin omassa ystavapiirissa ei taida enaa loytya halukkuutta rakennuspuuhiin. Vaikka kuinka olisi avaimet kateen, niin joutuu silti tekemaan kilpailutuksia ja selvittamaan mita haluaa.



Tuntuu, etta monet haluavat panostaa perheeseen ja vapaa-aikaan.

minä olen pienitulonen ja mies ehkä lähentelee keskituloista. Meillä neljä lasta ja uusi talo.

Meille ainakin on paljon halvempi lyhentää lainaa 800€/kk kuin maksaa vähintäänkin samaa hintaa jostain kerrostalokämpästä, missä vähemmän huoneita ja neliöitä.



Lainaa on pariksikymmeneksi vuodeksi, mutta omaahan maksetaan.

En ymmärrä kysymystä, että miten niin on varaa.

Maksaahan se asuminen aina. Meillä menee palkoista iso osa lainaan, mutta kotiin me halutaan satsatakin. Lpset on pieniä ja kotona ollaan paljon.



Niin ja alkupääomaa oli 15 000 vanhan talon myynnistä, joten ei ihan kauheesti.

Toisaalta nautitte elämästä tässä ja nyt. Toisaalta tilanne on luultavasti se, että jos teiltä rahat loppuu niin saattaa loppua samaan aikaan monelta muultakin. Eli jos talous huononee, asuntonne hinta voi laskea arvaamattoman paljonkin. Jos joudutte huonoon aikaan pakosta myymään niin teille voi sitten jäädä vielä velkaakin vaikka olisitte jo sitä vuosia maksaneet.

Mutta jokainen taaplaa tyylillään.

Meillä velkaa 20 tuhatta, mutta ollaankin jo nelikymppisiä vaikka onkin 2-vuotias lapsi (kolmas). Eka asunto ostettiin 13 vuotta sitten ja siitä sitten 6 vuotta sitten tähän omakotitaloon.

ja lainaa vajaa 200 000 tonnia, yksinään minulla. Ei hirvitä. Jos talous menee tiukille, niin sitten myymään omaisuutta.

vaan siitä kuinka ison riskin ja laina-ajan haluaa ottaa.



Meillä kerrostalokämppä, josta laina maksettu kokonaan pois 8 vuoden päästä :)

tosi harva asuu uudessa omakotitalossa täällä Hgissä. Itsekään (2 juristin ja 2 lapsen) perheessä ei ole halua ottaa 400.000 lainaa (100.000 löytyisi "ennestään") ja elää sitten veitsi kurkulla alapohjan homeita, yt-neuvotteluita, tai talouden muuta laskusuhdannetta odottaen. Itse rakentamiseen ei meillä aika eikä taidot riitä. Eli emme asu uudehkossa omakotitalossa ja ihmettelen tosiaan miten kellään 5 vuoden sisään ensiasunnon ostaneella on siihen varaa ilman perintöjä.

Niinhän sitä edellisen nousun aikanakin taisi ihmiset ajatella, että myydän pois sitten jos ei rahkeet riitä. Eihän niitä sitten ollut kenelläkään muullakaan varaa ostaa ja pankki lunasti pilkkahintaan lainojen jäädessä vielä lunastuksen jälkeenkin velallisten maksettavaksi. Tulipahan vaan mieleen. Ei taida olla kaikilla muistissa.

Ostimme 350 000 maksavan ok-talon ja otimme lainaa 150 000 e. Loppu rahoitettiin parin kerrostaloasunnon myynnillä ja säästöillä.

yhdellä pääkaupunkiseudun parhaista asuinalueista. Tontti ja talo maksoivat yhteensä 600 000 ja puolet siitä on velkaa. 15 vuotta tässä joudutaan pankille maksamaan, mutta uusi talo no terve ja ihana :-)

Erittäin monella niistä harvasta jotka talon kuitenkin hankkii on iso laina.

Asumme vuokralla ahtaasti, asumismenot 700 €/kk. Jos ostaisimme tältä alueelta esim. rivitaloneliön, hinta olisi n. 200 000 euroa, sillä saisi 10-15v. vanhan rivitalonpätkän. Kuukausierä lainassa olisi n.1 060€, päälle vastike 200 euroa. Lisäksi remonttikulut. Ei kiitos. Tontit tällä alueella maksavat 60-70 000 euroa.



Nettotulot 3 300 €.

Kun muutimme tähän, 3kk siitä selvisi että hyvämaineisella yhtiöllä onkin ongelmia mm. kosteuslukemien kanssa..! Puoli vuotta tuosta ja meni remontti, lasku 21t luokkaa. Riitelyä urakoitsijan kanssa, perusteettomia laskuja; loppulaskun maksuaika yhtäkkiä vain viikko. Sellainen ruljanssi että ihmettelen miten vuokranantajamme pysyi järjissään...:/



Meitä ei houkuta omistusasuminen.

mutta kuitenkin omakotitalo (-90 rakennettu). Ajattelen samoin kuin joku ylempi. Asumisesta täytyy maksaa melko paljon että tämän kokoinen perhe mahtuu (6henkeä)vuokralle. Mieluumin maksetaan se 800e/kk omaa. Vanhemmat kyllä takasivat, mutta ihan itse ollaan maksettu.

minulla laina ei koostu pelkästään tästä missä nyt asun, vaan myös "vanhojen" asuntojen jämistä. Jos tiukka paikka tulee, niin laitan kerrostalokämpät myyntiin, jotka ovat nyt vuokralla. Ne on helppo kohde myydä, hintakaan ei olisi huima. Sen jälkeen on varaa irrottaa vielä auto. Sen jälkeen sitten voi alkaa myymään nykyistä kotia, mikä tosiaan on varmasti vaikeampi saada myytyä, mutta se on viimeinen oljenkorsi.



Kyllä ison lainan kanssa pärjää, jos osaa yhtään ennakoida tulevaa. Jos työttömäksi jää, niin ei se rahan tulo silloinkaan lopu kuin seinään. Ja itselläni kun on vielä nuo vuokratulot, niin se tasapainottaisi mukavasti.



t nro 20

uusi itse tehty omakotitalo ja lainaa alle 200t e. Hyvätuloinen sukulainen taannut lainan ja talo on tietysti myös lainan panttina. Sukulaisistä löytynyt myös rakennusalan ammattilaisia oikeinkin hyvin, ja heistä esim. raksamiehille on kyllä maksettu mutta suunnittelijat ovat tehneet ilmaiseksikin. Tavoitteena oli rakentaa edullisesti pienehkö omakotitalo, jolla olisi jälleenmyyntiarvo reilusti yli tuon lainamäärän.



Ei niin pieni ja vaatimaton, ettei sitä kukaan halua ostaa, mutta ei niin hulppeakaan, että rakennus- ja käyttökustannukset menisi liian suuriksi. Vielä ei tiedä miten tässä onnistutaan, mutta ainakaan mitään suuria taloudellisia katastrofeja ei ole tullut vastaan (siis sellaisia joita kokematon rakentaja voisi kohdata, jotain tehty väärin ja pitää purkaa kalliisti, materiaalit pilalla tai työmiehet ei tulekaan tms., ja päätyä lopulta menettämään enemmän rahoja kuin valmiin talon ostaja), vaan suhteellisen hyvin on pysytty budjetissa ja aikataulussakin ja sillä perusteella uskoisin että paljon tämän halvemmalla ei pystyisi taloa tekemään.



Asenne on sama kuin tuolla yhdellä joka kirjoitti aikaisemmin, että jos joudutaan myymään niin sitten myydään ja todetaan että kivaa oli niin kauan kuin sitä kesti. Riskinottoa tämä on, mutta minusta ei mikään mahdoton riski. Talo on itse huolellisesti tehty, mitään homehtuvia alapohjaongelmia ei tule olemaan. Suurempi riski olisi lähteä samalla budjetilla ostamaan valmista taloa. Jos kävisi todella huonosti, ja joutuisimme myymään talon alihintaan huonossa markkinatilanteessa ja myyntihinta ei kuittaisi koko velkaa, niin ei sekään mikään katastrofi olisi. Jos emme itse pysty pitämään taloa eikä sitä kukaan ulkopuolinen suostu ostamaan, niin lainan takaaja ostaa sen ja vaikka panee vuokralle, myydäkseen sitten kun on parempi markkinatilanne. Jos jatkaisimme vuokralla asumista tai vaikka ostaisimmekin oman rivarin pätkän, maksaisimme kuitenkin joko vuokraa (josta vuokranantaja ottaa omansa eli vastaa minusta sitä talon hinnan laskua) tai vastiketta. Toki meilläkin asumiseen tulee menemään rahaa siinä missä taloyhtiössäkin asumiseen, mutta itse pystymme siihen kulutukseen jonkin verran vaikuttamaan eikä tarvitse maksaa esimerkiksi vedestä.