Kaikki vanhemmat tahtoo poikalapsen!

Meillä on monta poikaa ja tyttö (esikoinen). Aina tyttö on puhunut, että hän haluaisi isona sitten vain poikia kun on niin tottunut heidän kanssaan olemaan:) Oma tyttö kuulemma tuntuu ihan kummalta vaihtoehdolta!:)



Niin ja tuolla esikoistytölläni on ikää jo 18v eli kyse ei ole enää vain siitä etteikö ihan oikeasti osaisi miettiä mitä haluaa...ja ymmärtää myöskin toki sen, että tyttökin on mahdollista saada ja tottakai kelpaa paremmin kuin hyvin, mutta jos siis itse saisi päättää niin poikia ottaisi, sillä heidän kanssaan tulee toimeen tilanteessa kuin tilanteessa:) Ei siis minkäänlaista siskon kaipuuta ainakaan meillä ole vielä ilmennyt!

Mun mies ainakin sanoi just että kyllä hän olisi hyvinkin halukkaasti yrittämässä vielä yhtä lasta jos meillä olisi kaikki tyttöjä. Olen kyllä huomannut että tämä on tyttöjen äideille usein kova pala kuulla...



Meillä on 3 poikaa ja minä toivoisin vielä sitä tyttöäkin. Tämän taas saa sanoa ääneen eikä se häiritse ketään ;)

Lapsihan voi olla negatiivinen, mistään innostumaton, katkera marisija ihan sukupuolesta riippumatta.

Minä voisin tältä istumalta nimetä parikymmentä vanhempaa, jotka toivovat VAIN tyttöä/tyttöjä. Samoin voisin nimetä aika monta perhettä, joissa toivotaan VAIN poikia. Lisäksi löytyy vielä niitä, jotka haluavat yhden kumpaakin ja niitä jotka eivät halua kumpaakaan.



Minä en vaihtaisi ketään lapsistani toiseen en tyttöön enkä poikaan. Minun perheeni on juuri passeli, minulle maailman paras. Minusta tälläiset ketjut kertovat lähinnä ihmisten epävarmuudesta oman perheen suhteen: yritetään pönkittää omaa perhettä niinkin naurettavan seikan, kuin lapsen sukupuolen, perusteella. Surullista on jos jossain perheessä vanhemmat ovat niin keskenkasvuisia, että eivät osaa suhtautua lapsiinsa yhtäläisellä rakkaudella siksi, että toinen on tyttö ja toinen poika.

Ja vieläkin säälin pelkkien tyttöjen äitejä ja kiitän mielessäni että onneks mokoma tyhjämuna ei ole mun mies. En tiedä sitten mistä johtuu. Itsellä kuitenkin sisaruksena molempia.

Ja perinteisesti mun selitys on ollut se, että oon itse aika karvainen, ja nykykauneusihanteiden vallitessa saan tehdä tosissani töitä näyttääkseni kutakuinkin naiselta enkä apinalta. Ja kun mieskin on kauttaaltaan karvan peitossa, niin enpä näitä karvageenejä toivo kenellekään tytölle.



Nyt mulla on kaksi poikaa. Ja sen verran on mielipide kuitenkin pehmennyt, että oikeastaan olisi ihan kiva saada tyttölapsikin tasapainottamaan tätä poikavaltaa. Kyllähän ne karvanpoistomenetelmät kehittyvät koko ajan...

Tyhjämuna lienee mies, jolta puuttuu siittiöt kokonaan.

sainkin. Nyt toista odottaessa toivon edelleen tyttöä, koska uskon, että sisko olisi esikoiselle kivempi juttu kuin veli. Ja myös siksi, että olen aina ajatellut ja toivonyt tyttöjä lapsikseni, pojat tuntuvat jotenkin tosi vierailta. Eiköhän siihenkin sitten tottuisi, mutta niin se vain on että minulla on täysi oikeus toivoa mitä vaan! Ja kyllä meillä on ihan yritetty ovulaation mukaan laskeskella ja tekemällä tehdä tyttöjä ;) En ymmärrä mikä ihme siinä on, ettei saisi toivoa jompaa kumpaa sukupuolta? Meidän perheessä tyttö on vaan toivotumpi sukupuoli, en ymmärrä mitä se ketään vaivaa....maailma on kuitenkin täynnä niitä, jotka haluavat mieluummin pojan..

Mulla kun on lapset poikia, niin kyllä kerran jos toisenkin saa tuskailla, että mistä niille löytää juhlavaatteet, hellevaatteet, jne. Juuri viimeiseksi olen etsinyt pojille helleshortseja, ja kaikki shortsit ovat liki nilkkaan ulottuvia housuja. Eiköhän ne oo ihan liian kuumat 30 asteen helteellä.

ja hölmöä kuin se sitten onkin.... Mutta tytöille on niin paljon enemmän valinnanvaraa, on rimpsua ja prinsessahörhelöä, ihan perusvaatteita ja reipasta retrohenkistä. Pojille on joka vaatteessa hirviöitä tai muita ikäviä painatuksia ja värit rumia. En ymmärrä miksei voida tehdä kauniita poikien vaatteita? Olen tosi vahvasti visuaalinen ja kauneus on tärkeää ihan arjessakin, niin olisi ikävä pukea poikaa, kun ei saisi kauniita vaatteita.. Ehkä tämä asia paranee ajan myötä, sillä teini-ikäisten poikien valikoimathan on jo paljon paremmat kuin silloin kun olin itse teini (90-l).

Jossain toisessa keskustelussa joku heitti kommentin, että heidän perheessään isi tykkää tytöstä enemmän koska saa ostaa hänelle hepeneitä. Mun korvaan se jotenkin kalskahti vähän omituiselle. Jotenkin tulee tuollaisesta lausahduksesta mieleen, että tyttö on ottanut jotenkin äidin paikan isän huomion kohteena (siis tarkoitan ns. vaimon paikan). En tarkoita, että kyseessä olisi mikään insestifiilis, mutta henkisellä tasolla. Eikös niitä hepeniä pitäisi ostella vaimoille/tyttöystäville ja vaatteita lapsille?

Minä ostelen pojalleni paljon vaatteita eikä ole koskaan tarvinnut ostaa hirviövaatteita. Ihan tavallisissa kaupoissa käydään. Ostelen värikkäitä vaatteita ja minulla ongelmana on lähinnä, että tulisi helposti osteltua kaikkea liikaa.



Pojille on tietysti poikien vaatteet, en pukisi poikaa mekkoon. Jos se on jollekin ongelma, niin olkoon.