Mistä mielestäsi johtuu suomalaisten peruskoululaisten menestyminen kouluvertailuissa?

täällä on todella vähän muualta tulleita ja maailman pienimmät tuloerot, joten opiskelijaporukka on tasa-aineksista. Ja koulu keskittyy hakkaamaan puupäisimpään 10% samat asiat kuin muihinkin sen sijaan, että parhaimpaan porukkaan satsattaisiin. Ja lisäksi PISA-tutkimus suosii juuri suomalaista tapaa mennä heikoimpien ehdoilla. Suomalaisen koulun vajavuudet näkyvät heti kun siirrytään ylemmälle kouluasteelle. Meillä ollaan selvästi jäljessä edistyneempiä erityisesti matematiikassa ja luonnontieteissä. Pakkoruotsi syö kieltenoppimisresursseja ja uskonto on täysin turha aine julkisessa koulussa.

Ainakin vieraita kieliä Suomessa osataan paremmin kuin esimerkiksi Japanissa.

Lukemaan opitaan erittäin nopeasti, joten jää enemmän aikaa matematiikan ym. muiden aineiden opiskeluun. Toisin on ranskassa tai englannissa. Vielä aikuisenakaan ei osata kielioppia kunnolla.

5-6 vuotiaat lukevat sujuvasti ja jos luulet etta suomen kielen kielioppi on yksikertaista niin allatiivit ja illatiivit sinulle! Matematiikassa, kemiassa ja fysiikassa suomalaiset nuoret ovat paljon muita jaljessa. Jos Suomen kouluihin tulisi muutama tuhat japanilaista tai korealaista lukiolaista niin kylla nayttaisivat teille miten olette jaljessa kaikissa aineissa.

viisivuotiaana ja ensimmaiselle luokalle mennaan kuusivuotiaina.

Koska suomalaisena osaat vieraita kielia erinomaisesti niin Googleta 'First Grade Curriculum' niin saat vahan osviittaa siita minkalaisia taitoja kuusivuotiailta vaaditaan.

Korjaisin sen niin etta suomalaisilla vahan tietoa vahan kaikesta.

Huippuoppilaille ei ole mitaan tarjolla toisin kuin Amerikassa missa etevat ohjataan paikallisiin yliopistohin kun koulun resurssit eivat enaa riita.

Ja aivan pienesta alkaen oppilaille on tarjolla 'enrichment programs', oli se sitten vieras kieli tai tiedeaine tai jotain muuta taipumuksista riippuen.

meillä heikoimmat on guruja verrattuna muiden maiden huonoimpiin. Parhaimmassa päässä taas ei pärjätä niin hyvin. Suomennettuna se tasapäistäminen on syy ja se, että hyvät jätetään yksin ja laitetaan hirveästi panoksia esim. erityisopetukseen. Onko se hyvä vai huono?

haukkumista. Aina pitää edes ns. piilovittuilu saada lauseeseen mukaan, eihän pää näköjään kestä sitä että suomalaisetkin ovat parempia jossain asiassa kuin jotkut toiset.

En missään kohtaa maininnut että suomalaiset osaavat vieraita kieliä erinomaisesti. Kunhan vain totesin että ei täällä Suomessa olla kaikissa kouluaineissa esim. Japania jäljessä. Näköjään oikea tyyli (ja mielipide) olisi että suomalaiset ja Suomi ovat maailman huonoimmat/typerimmät/junteimmat/rumimmat/töykeimmät ihmiset ja maa, joissa ei ole mitään hyvää.

Ainakin vieraita kieliä Suomessa osataan paremmin kuin esimerkiksi Japanissa.

Lukemaan opitaan erittäin nopeasti, joten jää enemmän aikaa matematiikan ym. muiden aineiden opiskeluun. Toisin on ranskassa tai englannissa. Vielä aikuisenakaan ei osata kielioppia kunnolla.

5-6 vuotiaat lukevat sujuvasti ja jos luulet etta suomen kielen kielioppi on yksikertaista niin allatiivit ja illatiivit sinulle! Matematiikassa, kemiassa ja fysiikassa suomalaiset nuoret ovat paljon muita jaljessa. Jos Suomen kouluihin tulisi muutama tuhat japanilaista tai korealaista lukiolaista niin kylla nayttaisivat teille miten olette jaljessa kaikissa aineissa.

viisivuotiaana ja ensimmaiselle luokalle mennaan kuusivuotiaina.

Koska suomalaisena osaat vieraita kielia erinomaisesti niin Googleta 'First Grade Curriculum' niin saat vahan osviittaa siita minkalaisia taitoja kuusivuotiailta vaaditaan.

ovat korkeasti koulutettuja, toisin kuin monissa muissa maissa.

"As Dr. Rudolph Flesch states on pages 76-77 of his book, Why Johnny Can’t Read,



“Generally speaking, students in our schools are about two years behind students of the same age in other countries. This is not a wild accusation of the American educational system; it is an established, generally known fact…



What accounts for these two years? Usually the assumption seems to be that in other countries children and adolescents are forced to study harder. Now that I have looked into this matter of reading, I think the explanation is much simpler and more reasonable: Americans take two years longer to learn how to read—and reading, of course, is the basis for achievement in all other subjects.”



http://literacy-research.com/?p=207

http://nces.ed.gov/NAAL/PDF/2006470.PDF

Kyllä suurin osa on ihan niitä tavallisia tallaajia, joiden yleistieto ei mitenkään erikoinen ole.

Suomessahan nuo enrichment programsit tunnetaan valinnaisiaineina.

Korjaisin sen niin etta suomalaisilla vahan tietoa vahan kaikesta.

Huippuoppilaille ei ole mitaan tarjolla toisin kuin Amerikassa missa etevat ohjataan paikallisiin yliopistohin kun koulun resurssit eivat enaa riita.

Ja aivan pienesta alkaen oppilaille on tarjolla 'enrichment programs', oli se sitten vieras kieli tai tiedeaine tai jotain muuta taipumuksista riippuen.

eli PISA-tutkimus tutkiin niitä asioita, joita suomalainen peruskoulu opettaa. Ei soveltamista, ei kokonaisuuksia, ei ymmärtämistä.



Meillä on siirrytty peruskouluun vasta vajaa 40 vuotta sitten, eli opettajuudessa on yhtä merkkejä vanhoista tavoista, osataan opettaa nippelitietoja.



Suomalaisnuoret ovat myös maailman masentuneimpia.

kaikki osaavat lukea ja kirjoittaa (ainakin suunilleen) oikein. Esim. Englannissa lapsilla on viikottaiset "spellings"- testit monen vuoden ajan. Ei Pisa-tutkimuksissa niitä allatiivejä tutkita.



Ja kyllä kansa yhteinäisyys (kielellinen ja kulttuurinen) auttaa myös vertailutuksissa.

itse voisin monta vuotta Saksassa asuneena vastata, miksi Suomessa pärjätään paremmin kuin Saksassa:



- oppilaita ei jaeta "kasteihin" vanhempien ammatin mukaan. Saksassa ns. työläisten lasten on hankala päästä lukioon tai ainakin heidän pitää tehdä kymmenen kertaa enemmän töitä kuin akateemisten lasten, jotka automaattisesti sinne pukataan. Ja lukioon lähdetään siis jo alakoulussa neljännen luokan jälkeen!



- täällä panostetaan kaikkien lasten oppimiseen, huonompia ei jätetä oman onnensa nojaan. Saksassa lapsen oppiminen on paljolti vanhemmista kiinni, jo alakoulussa vanhempien pitää tehdä tuntikausia läksyjä lastensa kanssa, jotka eivät muuten pysy vauhdissa mukana. Jos vanhemmat eivät tätä tee, lapsi ei pysy mukana.



- Lapset saavat olla kauan lapsia ja opetus tapahtuu paljolti leikin varjolla, eikä lapsista kasvateta "pieniä sotilaita". Lapsilla on koulussa huomattavasti hauskempaa.

Ei ne oikeasti sen paremmin pärjää kuin muuallakaan.



t. toinen ulkomailla asuva. Ja täällä koulu niin paljon parempi kuin suomessa.

Minusta ne Pisan tulokset ovat loistavaa PR suomelle ja sosialismille yleensa. Tulokset osoittavat etta tasarvo on kaikkien etu.



Yleensa en kannata tallaisia numerojen vertailuja, koska minusta ne eivat juuri kerro mitaan. Se on vain yksi aikastamppi ihmisen elamassa. Koulumenestys ? tyomenestysta ? onnellisuutta.

Mutta vain aika nayttaa pisa menestyksen todelliset hedelmat. Tuleeko suomi olemaan tasa-arvon ja inhimillisyyden esikulkija.

puhuttu ja kirjoitettu kieli vastaavat toisiaan melkein täydellisesti. Riittää kun oppii yhdistämään äänteet ja kirjaimet keskenään ja hoksaa miten niistä kootaan tavuja ja sanoja. Suomen kieli vielä rytmittyy selkeästi tavuiksi ja vaikka erilaisia tavuja on melkoisesti, ne kuitenkin opitaan hiljalleen ulkoa, jolloin taas suomen kielen pitkienkin sanojen lukeminen on aika helppoa.



Englantia on paljon vaikeampi oppia lukemaan, koska siinä ei ole samanlaista logiikkaa. Yhtä äännettä voi kirjoitetussa sanassa vastata useampikin kirjain (eli äänteet merkitään usein kirjainyhdistelminä) ja eri sanoissa eri äänteitä merkitään eritavoilla. Suomessa ii on aina ii, mutta englannissa se saatetaan kirjoittaa ea eo ee jne.



Tästä johtuen englanniksi lukemaan opetteleva lapsi oppii keskimäärin kolmessa vuodessa yhtä sujuvaksi lukijaksi kuin suomalainen lapsi vuodessa.



Muuhun kouluumenestykseen en osaa ottaa kantaa.

Suomessa opettajat ovat korkeakoulutettuja, ja oppikirjat ovat aivan loistavia, ammattilaisten tekemiä mielenkiintoisia opuksia.

Monessa maassa koulutehtävät tehdään monisteina.

voivat mainiosti muuttaa ulkomaille opiskelemaan. Sekin etu meille suodaan.

Ei ne oikeasti sen paremmin pärjää kuin muuallakaan. t. toinen ulkomailla asuva. Ja täällä koulu niin paljon parempi kuin suomessa.

Ihan vapaasti olen saanut lukea ja kehittää itseäni vapaa-ajalla ja aikuisena, koulu antoi hyvän pohjan tiedon hakemiselle ja kannusti opiskelemaan.

Eli sama kirjain luetaan suomen kielessä (lähes) aina samalla tavalla, mikä helpottaa lukemisen oppimista selvästi. Lisäksi merkittävä tekijä on se, että vieraskieliset elokuvat on tekstitetty, ei dubattu. Laiskakin kirjojen lukija yleensä katsoo vieraskielisiä elokuvia ja lukutaito kehittyy sitä kautta.



Matematiikassa Pisa-testi mittaa juuri sitä, mitä suomalaisissa kouluissa harjoitellaan paljon: arkielämän soveltavia laskuja. Pisa-tutkimuksen matematiikan kysymykset ovat niin helppoja, että hyvä neljäsluokkalainenkin selviää niistä (tiedän, sillä testasin julkaistuja kysymyksiä oman perheen neljäsluokkalaisella). Testi siis tehdään yhdeksäsluokkalaisille, mutta käytännössä testissä ei testata mitään luokilla 5-9 matematiikassa opittua, jos vain osaa soveltaa peruslaskutoimituksia käytännön ongelmiin.



Lisäksi tulee se tekijä, että Suomessa huonosti kieltä osaavien maahanmuuttajaoppilaiden osuus on paljon pienempi kuin monissa muissa maissa. Suomessa myöskin panostetaan heikoimpien oppilaiden oppimiseen paljon enemmän kuin monissa muissa maissa. Sen sijaat hyvät oppilaat eivät saa Suomessa tarpeeksi haasteita, mutta se ei Pisa-tutkimuksessa tule mitenkään esiin.

Vaikea sanoa, kun on kokemusta vain Suomen koulujärjestelmästä. Tutustukoot ja etsikööt huonommat syitä omista järjestelmistään.



Itse olin ensimmäisiä peruskoulun kasvatteja. Silloin oli kielistä ja matematiikasta vielä tasokurssit suppea-laaja. Kansakoulu-oppikoulu -ajattelu jylläsi edelleen, koska vähemmän opiskelevia katsottiin pitkin nenänvartta. Noh, nythän suppeat suorittaneet menestyvät ja itse olen työtön :-)



Pisa on varmaan kuin Mensan testi, jolla on omat rajoituksensa. Omista koululaisista huomaan, että neljännestä luokasta alkaa olla asioita, jotka sivistävät omia vanhempiakin.