Mistä mielestäsi johtuu suomalaisten peruskoululaisten menestyminen kouluvertailuissa?

että Pisa-testi testaa vain julkisia kouluja. Esim. Englannissa yksityiskouluja käy 5-10 prosenttia oppilaista, ja monet yksityiskoulut tuottavat sellaisia tuloksia yläasteen päätteeksi, että jokainen oppilas saa parhaat mahdolliset pisteet kaikista kokeista. Ja tämä porukka siis jää Pisa-vertailun ulkopuolelle.

Seuraavat asiat saattavat olla syitä:



- erittäin hyvä opettajankoulutus (pitäisin tätä tärkeimpänä syynä)

- Suomen kielen kirjoitetun ja puhutun kielen vastaavuus

- panostaminen lukemiseen, esim. hyvä kirjastojärjestelmä

- puuttuminen ongelmiin erityisopetuksella jo varhaisessa vaiheessa

- kouluruokailu

- vähäinen maahanmuuttajien määrä

- PISA-testit sellaisia johon suomalaiset oppilaat ovat tottuneet



Nämä tuli ekaksi mieleen.

ja tietenkin se mikä on jo täällä mainittukin, eli että ero parhaiden ja heikoimpien oppilaiden välillä on pieni. Kts. http://ktl.jyu.fi/ktl/pisa

-> esim. tiedotteet: "Heikoimmat oppilaat nostivat Suomen kärkeen PISAssa".

etta Suomen vaestorakenne on poikkeuksellisen homogeeninen: eli siis tulotaso, koulutustausta ja kulttuuri on liki kaikilla suhteellisen samanlainen; koulun ei siis tarvitse tasoittaa naita eroja vaan kaikki aloittavat liki samalta poydalta, toisin kuin lahes missaan muussa Lansimaassa.

Lisäisin tähän vielä, että Suomessa on suhteellisesti paljon vähemmän maahanmuuttajia tai maahanmuuttajataustaisia kuin muualla. Heillä useimmiten on kieliongelmia, joka taas oleellisesti vaikuttaa kaikkeen oppimiseen.

t. ope

mutta olennaisin ero tulee ihan siitä, että USAssa matikkaa on joka kouluvuosi joka päivä koulussa. Tuntimäärä on siis rutkasti enemmän kuin Suomessa.

Toki myös osavaltioittain voi olla jonkin verran eroja oppisisällöissä, koska statet päättävät niistä itse.

Suomalaisen 8 lk ja samanikäisten tasoero oli todella helppo havaita siitä, että syksy alkoi kertauksella ja tasokokeella.

matematiikassa tapahtuu, kun USAn vaihdossa olleella tuttavaperheellä 6.-luokkalaisen pojan USAn koulun matematiikka oli taas samaa kuin mitä hän oli Suomessa lukenut jo 5. luokalla? (Poika vaihtoikin sitten opettajien neuvosta 7. luokan matematiikkaan, jotta hän ei olisi Suomeen palatessaan ikätovereistaan vuotta jäljessä.) Toki USAssa on osavaltioiden välillä isoja eroja, mutta tämänkin perheen lapset olivat hyvässä paikallisessa koulussa.

yksityiskouluja.

että Pisa-tutkimusta ja sen mittareita suunnittelemassa on ollut myös suomalaisia. Lienevätkö valinneet suomalaisille sopivia mittareita...

Mutta itse uskon sen kyllä pitävän paikkansa, että heikoimmat oppilaat Suomessa ovat kuitenkin parempia kuin heikoimmat monessa muussa maassa ja sehän vaikutta keskiarvoja nostavasti tuossa Pisassa ja vastaavissa tutkimuksissa.

että Pisa-testi testaa vain julkisia kouluja. Esim. Englannissa yksityiskouluja käy 5-10 prosenttia oppilaista, ja monet yksityiskoulut tuottavat sellaisia tuloksia yläasteen päätteeksi, että jokainen oppilas saa parhaat mahdolliset pisteet kaikista kokeista. Ja tämä porukka siis jää Pisa-vertailun ulkopuolelle.

Mitä niille nykyisille yksityiskouluille tehtäisiin? Vanhasen lapsetkin on käyneet sellaista Nurmijärvellä.

Palstalla kuuluu asiaan Suomen mollaaminen ja 'ulkomaiden' nostaminen jalustalle

varsin konkreettisesti, kun muuttaa koululaisten kanssa toiseen maahan. Esimerkiksi matematiikassa meidän Suomessa 8. luokan lopettaneen tytön ikätoverit olivat noin 2,5 vuotta edellä USA:ssa - yli puolet suomalaisen lukion pitkästä matematiikasta oli jo opeteltu. Tämän toteaminen ei ole mollaamista vaan fakta.

ei talla palstalla voi keskustella ilman etta se leimataan mollaamiseksi tai dissaukseksi. Mutta oletteko huomanneet etta kukaan ulkosuomalainen ei ole kayttanyt ala-arvoisia nimittelyja toisin kuin Amerikan ollessa puheenaiheena, se on heti junttila ja takapajula.

Miksi on niin vaikeata hyvaksya etta Suomessa joku asia voisi olla paremmin?

Kun oppii lukemaan suomeksi on myös paljon helpompaa sen jälkeen oppia lukemaan ja kirjoittamaan englanniksi (ja tietysti myös muilla kielillä missä kirjoitusasu poikkeaa ääntämisestä). Esim. minä ja mieheni sekä omat lapseni ajattelevat ulkomaiset sanat "suomen kautta". Jos esim. lapseni huikkaa minulle läksyjä tehdessään miten kirjoitetaan "jestödei" voin vastata hänelle yksiselitteisesti vain yesterday (siis suomalaisittain äännettynä).



Lapseni ovat selkeästi luokkansa parhaat niin kirjoittamisessa kuin lukemisessakin, koska he eivät juurikaan joudu miettimään miten sana kirjoitetaan (sen jälkeen kun ovat ensimmäisen kerran opetelleet sen suomen ääntämisen kautta).

Ja koulunsa molemmat ovat käyneet ainoastaan ulkomailla.

yksityiskouluja, suotta niitä haikailette. Eiköhän tule myös islamilaisia kouluja halukkaille.



Se, että koulu on kaikille tasokas estää syrjäytymisen.



Suomalainen ilmainen kouluruoka on haukuttu suomalaisten keskuudessa kuten koko koulukin, mutta menkääpä muualle kouluun. Jostain kumman syystä ulkomailla asuvat tulevat suomeen kun lapset kouluikäisiä. Yhteiskunta on rauhallinen ja rikollisuutta ei ole, lapset voi päästää ulos yksin illallakin. Ei mikään itsestään selvyys ulkomailla.Joku kysyi minne hyvä matikkaoppilas? Suomalainen yhteiskoulu lienee matematiikan opiskelijalle hyvä paikka ja sitten yliopistoon.

Suomen Pisa menestystä ja Norjan huonoa menestystä mietitään kuumeisesti. Tässä muutamia eroja koulujärjestelmien välillä toiseen Pohjoismaahan verrattuna:



-Suomessa opettajan koulutus on maisteritasoinen, Norjassa riittää kandin tutkinto eikä aina tarvitse olla sitäkään



-Suomessa painotetaan opiskelua enemmän , Norjassa taas koulussa viihtymistä



-Kouluruokailulla on todettu olevan oppimista edistävä vaikutus, Norjassa kouluruokailua ei ole



-Suomessa koko opetussuunnitelmaa ei uudisteta muutaman vuoden välein kuten Norjassa on tehty



-Suomalaisesa koulussa painotetaan teoreettisia aineita, Norjassa uskotaan käytäntöön



-Suomessa on vähän maahanmuuttajia ja oppilaiden äidinkielentaito on hyvä



Tässä muutamia esimerkkejä, Suomalainen koulujärjestelmä on yksinkertaisesti hyvä

ja tietenkin se mikä on jo täällä mainittukin, eli että ero parhaiden ja heikoimpien oppilaiden välillä on pieni. Kts. <a href="http://ktl.jyu.fi/ktl/pisa" alt="http://ktl.jyu.fi/ktl/pisa">http://ktl.jyu.fi/ktl/pisa</a&gt; -> esim. tiedotteet: "Heikoimmat oppilaat nostivat Suomen kärkeen PISAssa".

etta heikoimmat rulettaa koulussa?

on hankalampi oppia lukemaan kuin montaa muuta kieltä. Näin siis keskimäärin, ainahan löytyy niitä jotka oppivat nopeasti.

puhuttu ja kirjoitettu kieli vastaavat toisiaan melkein täydellisesti. Riittää kun oppii yhdistämään äänteet ja kirjaimet keskenään ja hoksaa miten niistä kootaan tavuja ja sanoja. Suomen kieli vielä rytmittyy selkeästi tavuiksi ja vaikka erilaisia tavuja on melkoisesti, ne kuitenkin opitaan hiljalleen ulkoa, jolloin taas suomen kielen pitkienkin sanojen lukeminen on aika helppoa. Englantia on paljon vaikeampi oppia lukemaan, koska siinä ei ole samanlaista logiikkaa. Yhtä äännettä voi kirjoitetussa sanassa vastata useampikin kirjain (eli äänteet merkitään usein kirjainyhdistelminä) ja eri sanoissa eri äänteitä merkitään eritavoilla. Suomessa ii on aina ii, mutta englannissa se saatetaan kirjoittaa ea eo ee jne. Tästä johtuen englanniksi lukemaan opetteleva lapsi oppii keskimäärin kolmessa vuodessa yhtä sujuvaksi lukijaksi kuin suomalainen lapsi vuodessa. Muuhun kouluumenestykseen en osaa ottaa kantaa.

Vuodessa. Nyt viidennellä on ikätasoonsa nähden huomatavasti ylempänä lukutaidossa.

Kyllä se on tuossakin kielessä kiinni opettajasta ja oppilaasta, ei kielestä.

että Pisa-testi testaa vain julkisia kouluja. Esim. Englannissa yksityiskouluja käy 5-10 prosenttia oppilaista, ja monet yksityiskoulut tuottavat sellaisia tuloksia yläasteen päätteeksi, että jokainen oppilas saa parhaat mahdolliset pisteet kaikista kokeista. Ja tämä porukka siis jää Pisa-vertailun ulkopuolelle.

junttiudesta,



juntturuudesta,



kateudesta,



kapeakatseisuudesta,



ilmeettömyydestä,



ilottomuudesta,



älyttömyydestä,



äkkipikaisuudesta,



mauttomuudesta



ja



muotitiedottomuudesta.



Niistä on hyvät suomalaiset peruskoululaiset tehty!









(totisemmille tiedoksi, ettei tätä viestiä kannata ottaa liian tosissaan).

on hankalampi oppia lukemaan kuin montaa muuta kieltä. Näin siis keskimäärin, ainahan löytyy niitä jotka oppivat nopeasti.

puhuttu ja kirjoitettu kieli vastaavat toisiaan melkein täydellisesti. Riittää kun oppii yhdistämään äänteet ja kirjaimet keskenään ja hoksaa miten niistä kootaan tavuja ja sanoja. Suomen kieli vielä rytmittyy selkeästi tavuiksi ja vaikka erilaisia tavuja on melkoisesti, ne kuitenkin opitaan hiljalleen ulkoa, jolloin taas suomen kielen pitkienkin sanojen lukeminen on aika helppoa. Englantia on paljon vaikeampi oppia lukemaan, koska siinä ei ole samanlaista logiikkaa. Yhtä äännettä voi kirjoitetussa sanassa vastata useampikin kirjain (eli äänteet merkitään usein kirjainyhdistelminä) ja eri sanoissa eri äänteitä merkitään eritavoilla. Suomessa ii on aina ii, mutta englannissa se saatetaan kirjoittaa ea eo ee jne. Tästä johtuen englanniksi lukemaan opetteleva lapsi oppii keskimäärin kolmessa vuodessa yhtä sujuvaksi lukijaksi kuin suomalainen lapsi vuodessa. Muuhun kouluumenestykseen en osaa ottaa kantaa.

Vuodessa. Nyt viidennellä on ikätasoonsa nähden huomatavasti ylempänä lukutaidossa. Kyllä se on tuossakin kielessä kiinni opettajasta ja oppilaasta, ei kielestä.

englannin aakkoset niin etta ne tulee selkarangasta.

ulkosuomalainen siis Yhdysvalloista.

Palstalla kuuluu asiaan Suomen mollaaminen ja 'ulkomaiden' nostaminen jalustalle

varsin konkreettisesti, kun muuttaa koululaisten kanssa toiseen maahan. Esimerkiksi matematiikassa meidän Suomessa 8. luokan lopettaneen tytön ikätoverit olivat noin 2,5 vuotta edellä USA:ssa - yli puolet suomalaisen lukion pitkästä matematiikasta oli jo opeteltu. Tämän toteaminen ei ole mollaamista vaan fakta.

ei talla palstalla voi keskustella ilman etta se leimataan mollaamiseksi tai dissaukseksi. Mutta oletteko huomanneet etta kukaan ulkosuomalainen ei ole kayttanyt ala-arvoisia nimittelyja toisin kuin Amerikan ollessa puheenaiheena, se on heti junttila ja takapajula.

Miksi on niin vaikeata hyvaksya etta Suomessa joku asia voisi olla paremmin?

saisi parhaan tuloksen. Ja yksityiskouluissa opiskelevien määrä on 6%.

että Pisa-testi testaa vain julkisia kouluja. Esim. Englannissa yksityiskouluja käy 5-10 prosenttia oppilaista, ja monet yksityiskoulut tuottavat sellaisia tuloksia yläasteen päätteeksi, että jokainen oppilas saa parhaat mahdolliset pisteet kaikista kokeista. Ja tämä porukka siis jää Pisa-vertailun ulkopuolelle.

ulkosuomalainen siis Yhdysvalloista.

Palstalla kuuluu asiaan Suomen mollaaminen ja 'ulkomaiden' nostaminen jalustalle

varsin konkreettisesti, kun muuttaa koululaisten kanssa toiseen maahan. Esimerkiksi matematiikassa meidän Suomessa 8. luokan lopettaneen tytön ikätoverit olivat noin 2,5 vuotta edellä USA:ssa - yli puolet suomalaisen lukion pitkästä matematiikasta oli jo opeteltu. Tämän toteaminen ei ole mollaamista vaan fakta.

ei talla palstalla voi keskustella ilman etta se leimataan mollaamiseksi tai dissaukseksi. Mutta oletteko huomanneet etta kukaan ulkosuomalainen ei ole kayttanyt ala-arvoisia nimittelyja toisin kuin Amerikan ollessa puheenaiheena, se on heti junttila ja takapajula. Miksi on niin vaikeata hyvaksya etta Suomessa joku asia voisi olla paremmin?

En huomannut siina mitaan mollaamista, ainoastaan faktan esiintuonnin. Ja huom. kukaan meista ulkosuomalaisista ei ole kayttanyt rumia nimityksia.