Akateemisten ylitse vuotava ylimielisyys... argh!

Minun ei tulisi mieleenkään kirjoitella tänne "duunarit ovat sitä tai tätä" -tyyppisiä kirjoituksia, sillä ei tuollaisia yleistyksiä voi tehdä! Se on typerää ja ajattelematonta, siitä ei pääse mihinkään.

97

Mutta se ei varmaankaan ole typerää ja ajattelematonta vaan täyttä faktaa, eikö niin?

Tuollaiset kannattaa jättää oman arvoonsa, ihan samaan tapaan kuin nämä "lähihoitajat sitä tai tätä" tms. -kirjoitukset.



JOKAISEN ihmisen toki voisi olla syytä miettiä sitä, mikä on hänen panoksensa yhteiskunnalle. Sen panoksen toki voi antaa monella tavalla.

mutta miksi, oi miksi, niitä ei voi vain jättää omaan arvoonsa? Miksi pitää alentua samalle tasolle? Ja tämä koskee ihan kaikkia.

97

Luepa noita akateemisten yleistyksiä duunareista.

Minun ei tulisi mieleenkään kirjoitella tänne "duunarit ovat sitä tai tätä" -tyyppisiä kirjoituksia, sillä ei tuollaisia yleistyksiä voi tehdä! Se on typerää ja ajattelematonta, siitä ei pääse mihinkään.

97

Mutta se ei varmaankaan ole typerää ja ajattelematonta vaan täyttä faktaa, eikö niin?

onko yliopistossa käytettävä kieli jotenkin vaikeampaa kuin normaali suomenkieli. Miten on mahdollista, että ammattitutkinnon suorittanut ei ymmärrä...



Kaikki yliopistoon menevät ovat tavallisia ihmisiä, eikä mitenkään vähemmistö intellektuelleja. Toisin kuin joku akateeminen antoi ymmärtää. :



Yleissivistyksen tilasta tulisi huolestua enemmän kuin akateemisten asenteesta.

Itselläni on "vain" AMK-tutkinto, mutta ystävissä on paljon akateemisia, myös duunareita. Suvussa on molempia. En ole samaa mieltä ap:n kanssa. Tuntemani akateemiset päin vastoin hyvin mielellään keskustelevat ja auttavat oman alansa asioissa. Tosin emme asu pk-seudulla, onkohan siellä jotain "akateemisia hienostopiirejä" joissa esiintyy moista käytöstä..

Toisaalta olen kyllä enimmäkseen tekemisissä toisten akateemisten kanssa...

Tätä on nyt useammassakin viestissä kritisoitu, että "miksi vaan akateemisten" - siksi kohdistin tämän nimenomaan juuri akateemisiin, koska he ovat juuri sitä ihmisryhmää, jotka eivät ns. pienelle kanssaihmiselle voi taipua alastaan keskustelemaan.

Otetaan pari esimerkkiä:

Kokit / kondiittorit / leipurit: googlettakaapa vaikka kakun teko-ohjeita täältä netistä; ilmaisten blogien määrä on huikaiseva!

Sairaanhoitajat / kätilöt / terveydenhoitajat: kuinka monta em. ammattikunnan edustajaa tiedät, jotka eivät olisi heti valmiita auttamaan hieman tuntematontakin, jos heiltä apua joihinkin vaivoihin kysytään? Et varmaan montaa; valmius ja tahto auttaa löytyy aina (olin sitten töissä tai vapaa-ajalla).

Rakennusalalla: tietoa löytyy ilmaiseksi netistä; ja ko. foorumeilla on ammattimiehiä ilmaiseksi auttamassa silkasta halusta auttaa.

Esimerkkejä piisaa pilvin pimein. Mutta yritäpäs kysyä akateemiselta hänen alaansa liittyvä erityistietoa tai asiantuntijamielipidettä - voit yllättyä. Halu auttaa ei useinkaan välity tuosta keskustelusta ensimmäisenä.

Täälläkin monesta viestistä on luettavissa se, että "kuinka on hankalaa, kun ensin pitäisi opettaa termistö" - ettekö te huomanneet tuota viisasta kirjoitusta aiemmin, missä nimenomaan todettiin, että myös akateemisen tutkimuksen tulee olla kansantajuista? Mitä hyötyä siitä on, jos pieni piiri keskenään pyörii tärkeän tiedon parissa, jos ei sitä tietoa jaeta laajemmallekin? Eikö se tieto tulisi saattaa ihmisten keskuuteen siten, että se koskettaisi mahdollisimman laajaa kuulijakuntaa? Ei niin, että ne samat (jo entuudestaan valveutuneet) tyypit ovat ainoita, jotka tiedon saavat.

Ap. *joka on itseasiassa vihreän oikeiston kannattaja - ei demareiden*

sanottu ja lisäksi myös tukku kommentteja asian vierestäkin saatu



Akateeminen ylimielisyys on ei-akateemisten alemmuudentunteisessa päänupissa

niin silloin tietty. Mutta termistöllisesti kandi on ylempi korkeakoulututkinto, tosin tietysti suppeampi kuin maisteri.

Pitkä lainaus:

"Erityisesti on huomattava, että ennen tammikuun 1. päivää 1994 annettujen säännösten ja määräysten mukaan suoritetut kandidaatintutkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja (poikkeavat ajat mainittu):

filosofian kandidaatti

elintarviketieteiden kandidaatti

hallintotieteiden kandidaatti

hallinto-opin kandidaatti

kauppatieteiden kandidaatti

kasvatustieteiden kandidaatti (asetusta 139/1995 edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen)

liikuntatieteiden kandidaatti

maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti (asetusta 214/1995 edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen)

musiikin kandidaatti

oikeustieteen kandidaatti (asetusta 794/2004 edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen)

psykologian kandidaatti

taiteen kandidaatti

tanssitaiteen kandidaatti

teatteritaiteen kandidaatti

teologian kandidaatti

yhteiskuntatieteiden kandidaatti

Useimpien näiden tutkintojen suorittajat saattoivat hakea yliopistoltaan alaansa vastaavan maisterin arvonimen maksamalla nimellisen leimaveron. Kuitenkin monet jättivät tämän mahdollisuuden käyttämättä, koska maisterin arvonimestä ei ollut 1970- ja 1980-luvulla mitään käytännön hyötyä.

Lisäksi seuraavat historialliset tutkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja:

teologinen erotutkinto

Sacri ministerii (aiempi teologinen tutkinto)

molempien oikeuksien kandidaatti

odontologian lisensiaatti (hammaslääketiede)

agronomin tutkinto (maatalous – nykyään maataloustieteistä valmistuneelle maatalous- ja metsätieteiden maisterille myönnettävä arvonimi)

ekonomin tutkinto, joka on kauppatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (402/1977) mukainen (aiempien määräysten mukaiset tutkinnot ovat alempia korkeakoulututkintoja; nykyään kauppatieteiden maisterille myönnettävä arvonimi)

Kuvataideakatemian loppututkinto

lainopin kandidaatti

metsätutkinto

metsänhoitotutkinto

puutarha-agronomin tutkinto

Sibelius-Akatemian diplomitutkinto

Taideteollisen korkeakoulun loppututkinto

terveydenhuollon kandidaatti

valtiotieteellinen virkatutkinto

valtiotieteen kandidaatti

ylempi oikeustutkinto

taloustieteiden kandidaatti.

Myös sotatieteiden maisterin tutkinto sekä Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettu, asetuksen 662/1992 voimaantulon jälkeen annettujen määräysten mukainen upseerin virkatutkinto ovat ylempiä korkeakoulututkintoja. Ennen vuotta valtioneuvoston asetusta 612/2001 voimassa olleiden määräysten mukainen yleisesikuntaupseerin tutkinto vastaa ainakin ylempää korkeakoulututkintoa."

maisteri on ylempi, lisensiaatti sitäkin ylempi ja tohtori ylin.

T: FM, kohta lisäksi YTM

Nykyisin se on maisteri.

Eihän ylempää tutkintoa saa, jos ei gradua ole tehnyt.



Niin ja minähän sen juuri tiedänkin, että systeemi on muuttunut. Mutta ihan turha aina väittää, että vain maisterit ovat suorittaneet ylemmän tutkinnon, sillä on iso joukko kandeja, joilla on ylempi korkeakoulututkinto graduineen kaikkineen. - 35

on YLEMPI korkeakoulututkinto.

Nykyisin se on maisteri.

Mieheni tosin on DI, joka kertoisi kaikille omasta alastaan, jos vain ihmiset jaksaisivat kuunnella..

Eivät kaikki ole - mutta liian moni on.

että "niputtaa" ihmiset pelkän koulutustason perusteella tietynlaisiksi ;-) Joo-o, ihan jokaikin akateeminen on samanlalainen, joopa joo.

Taisit osua naulan kantaan:

Kaiken tiedon keskellä sivistys on pudonnut pois akateemisuuden edellytyksistä.

Ap.

Ja siinä on mielestäni olemassa vakava ristiriita sen suhteen, mitä varten meillä ylipäätään on olemassa tieteellinen tutkimus ja yhteiskunnallinen intressi - kaiken akateemisuuden taustallahan on pyrkimys parantaa yhteiskuntaamme tiedon avulla. Luulisi, että "niihin piireihin" hakeutuisi siis ihmisiä, joilla on intressi yhteisten asioiden eteenpäin viemiseen ja olosuhteidemme parantamiseen?

Miksi näin ei sitten käytännössä tapahdu (juuri) ollenkaan? Kaikki se teoreettinen tieto ja vuosisatojen kuluessa kartutettu viisaus jää istumaan henkilön pääkoppaan, eikä sieltä auta muita. Mitä hyötyä? Ai niin - se oma status ja asema, sekä joillakin aloilla tietysti myös houkutteleva rahallinen korvaus ja / tai siisti toimistotyö.

Itse henkilökohtaisesti olen suunnattoman pettynyt juuri tähän "pönöttämis"-kulttuuriin; akateemisuuden perimmäinen idea on kadonnut jonnekin kauas taustalle, vaikka sen pitäisi olla prioriteetti numero ykkönen.

Ap.

Mutta tiedä mitä tarkoitat. Ehkä niille pitäis antaa joku diagnoosi?

Se bb-Mia vai mikä lie joka joutu ulos talosta oli kyllä just sellainen ylimielinen "akateeminen" ääliö!

Se BB-Mia oli alle 20-v. Ei siinä iässä vielä akateemisia tutkintoja olla suoritettu.

Sillon pitää vaan pätee!

Itselläni on maisterin- ja kandintutkintojen lisäksi tohtorintutkinto, joten varmaan minutkin luetaan "akateemiseksi". Olen myös työskennellyt kymmenkunta vuotta yliopisossa - tarkemmin kolmessa yliopistossa- ja sanoisin, että on toki korkeasti koulutettujen joukossa myös ylimielisiä ihmisiä. Yliopistot ovat sosiaalisia yhteisöjä sinänsä, mutta suuri osa alalle hakeutuvista omaa "tutkijanvietin" ja luennoimisen lisäksi homma on aika yksinäistä omassa huoneessa työskentelemistä. Olen tavannut mm. paljon professoreita, joilta tuntuu puuttuvan tyystin edellytykset sosiaaliseen kanssakäymiseen ja osa on sanonutkin, ettei edes luennoiminen ole "se juttu" vaan se oma yksinäinen tutkimustyö. Tässä tietysti myös koulutusalalla on merkitystä. Kasvatusalan ihmiset tuppaavat usein olemaan sosiaalisempiä ja vähemmän tärkeileviä kuin tekniikan alan ihmiset varmaan johtuen erilaisista oppiaineista, joihin on jo alkujaan hakeutunut erityylisiä ihmisiä. Yksilökysymys toki.



Noin muuten sanoisin, että Suomessa alkaa yli puolet nuoremmista ikäluokista olla "akateemisia" eli korkean asteen koulutuksen saaneita, joten totta kai joukkoon mahtuu kaikenlaista sakkia ja siksi yleistäminen akateemisiin on vähintäänkin ontuvaa.



Keskustelen mielelläni oman alani asioista ja minusta jokaisen akateemisen alasta riippumatta pitää pystyä puhumaan kansantajuisesti erityisalastaan, koska viime kädessä tieteen merkitys on sen käytännöllisyydeessä.



Minua ärsyttää eniten näsäviisaus eli tiettyjen ihmisten ihmeellinen tarve pystyä kumoamaan lähestulkoon kaikki, mitä joku toinen sanoo ja tietenkin ilman mitään perusteita. Tärkeintä heille on siis vain osoittaa tietävänsä kaiken kaikelta alalta paremmin kuin edes alan asiantutntijat, jotka usein kommentoivat asioista vasta niitä perusteellisemmin tutkittuaan.



Minusta ihmisestä ei tule sivistynyttä ainoastaan lukemalla vaan tärkeää on myös kyky havainnoida asiota ympärillään ja yhdistellä tiedonmurusia kokonaisuuksiksi. Älykkyyttä on myös monenlaista ja ihan samalla tavalla se autonasentaja voi olla älykäs tai sivistynyt kuin yliopiston proffakin, kenties eri osa-alueilla, mutta kuitenkin.

Nuo aikaisemmat kandin tutkinnot eivät ole yhtään suppeampia kuin nykyiset maisterin tutkinnot. Maisterin arvon sai silloin ihan vain hakemalla eikä siihen tarvinnut yhtään lisäopintoja, kun oli ylemmän kandin tutkinnon suorittanut. Tutkintovaatimuksetkin näyttää monessa aineessa olevan nykyään kuta kuinkin samat kuin parikymmentä vuotta sitten.

Minusta olisi tullut loistava akateeminen! Keskusteleva, kaikkia huomioon ottava, minulla ei ole tarvetta alentaa henkisesti muita ihmisiä (en usko, että tämä piirre minussa muuttuisi, vaikka olisi se akateemisuuskin ns. "pulkassa" - olen kuitenkin työskennellyt esimiestehtävissä jne. kokemusta vastaavasta tilanteesta siis sivuavasti löytyy) ja mikä parasta; minulta löytyi se tarvittava palo ja polte parantaa (yhdessä muiden kanssa!) tätä yhteiskuntaa! .

Kyseessä ei suinkaan ole "akateemisten ylitsevuotava ylimielisyys"

vaan Duunarin loputon alemmuudentunne! =)

niin nollatasoa, ettei tajua, että suomen kielen opettajilta ei tällä hetkellä todellakaan työt lopu.

Mutta kun ei tosiaan ole sitä kykyä yhdistellä asioita jne. niin minkäs sille voi. Ei tosin pitäisi ihmetellä, jos ei joku fiksumpi jaksa keskustella...

alastani esim. ihmisen kanssa, joka kysyy "ai sä oot lukenu filosofiaa" tai "Miks suomee pitää opiskella - eiks sitä kaikki osaa". Olen siis FM pääaineenani suomen kieli.

...joka on opiskellut itsensä työttömäksi :)

alastani esim. ihmisen kanssa, joka kysyy "ai sä oot lukenu filosofiaa" tai "Miks suomee pitää opiskella - eiks sitä kaikki osaa". Olen siis FM pääaineenani suomen kieli.

mutta mä olen tuntenut monta akateemista ja dippainsinööriä, jotka on kyselleet ihan samaa...

ette vissiin ymmärrä huumoria.

On aivan sama, miten paljon akateeminen vuodattaa tietämystään satunnaisesti tapaamilleen tuttaville, koska sillä ei ole yhteiskunnan kannalta mitään merkitystä.

Etkö sinä ole kuullut sitä, että se elämä on juuri se, mikä tapahtuu siellä ruohonjuuritasolla - aivan kaikella on merkitystä.

Oletetaan nyt vaikka, että erityisalasi on fonetiikka. Voit tehdä vaikka aloituksen Vauvan av:lle, missä sinulta voidaan kysyä em. aiheeseen liittyviä ajatuksia ;). Tämä vain yksi esimerkki.

Tai sosioligi voi tehdä aloituksen, missä hänen kanssaan voi keskustella yhteiskuntakriittisesti sen (yhteiskunnan) eri ilmiöistä.

Jos taas joku yksittäinen ihminen haluaa kehittää itseään, hän hakee sen tietämyksen itse! Suomen kirjastolaitos on erinomainen ja avoin yliopisto on olemassa.

Toki! Mutta ei se silti poista sitä, että on paljon ihmisiä, jotka voisivat hyötyä joko sinun tai jonkun toisen erityistietämyksestä, mutta eivät osaa / viitsi / halua hakea ko. tietoa itse. Monenlainen tietohan on sinällään mielenkiintoista (ihan vaikka vaan poliittista mielipidettä muodostaessa), mutta eivät kaikki silti aloita opintoja avoimessa yliopistossa.

Itse en viitsi keskustella omasta erityisalastani sosiaalisissa tilanteissa, koska ihmisillä on siitä niin järjettömiä ennakkokäsityksiä. Useimmat ihmiset eivät myöskään kauan jaksa jakaa innostustani tästä erityisalasta sen jälkeen, kun olen kummonnut nuo ennakkokäsitykset. Taika katoaa. :)

Harmi. =)

Ap.