Säälin kerrostaloissa asuvia!

Meidän kerrostalossa alaovi on auki päivisin :) Ja niin on itse asiassa ollut kaikissa aikaisemmissa (kerrostalo)asunnoissani. Lapsuuteni olen asunut suurimmaksi osaksi omakotitalossa pikkukaupungissa, omakotialueella ja kyllä siellä välillä oli jotain hiippareita takapihoilla. Se oli pelottavaa.



Keskimäärin tunnen oloni turvallisemmaksi kaupungissa ja nimenomaan kerrostalossa ei maan tasalla olevassa huoneistossa. Kyllähän kirveen kanssa pääsee kerrostalon ovesta sisään, mutta aika marginaalinen riski tuossa on. Sitäpaitsi tänne tulee tarvittaessa poliisit ym hälytysajoneuvot kohtuullisen nopeasti, toisin kuin jossain 30km päässä lähimmästä taajamasta.



Kukin asuu kuten parhaaksi näkee, mutta sääli on sairautta - vai miten se menikään.

Silti meidän poika 11v. Ilmoitti ettei saa leikkiä omakotitalolais lasten kanssa omakotitaloalueella. Koska omakotitaloasukkaiden vanhemmet ovat tehneet kiellon omakotitaloalueella skeittailusta ja oleskelusta.



Tämä harmittaa molempia osapuolia (lapsia). Rikkaiden vanhemmat eivät halua kerrostalon lapsia alueelleen. Lapset eivät ole noudattaneet tätä sääntöä. Monesti on äkäinen mieshenkilö tullut pelottelemaan lapset pois alueelta.



Kenties nämä rikkaat kuvittelevat olevansa niin hyviä ihmisiä ettei meidän "oleskelu" alueella ole suotavaa.

kestetään, meillä on KAKSIKERROKSINEN kerrostaloasunto, millaiseen en ollut koskaan aiemmin törmännyt. Tuntuu kuin rivarissa asuisi=)

Näinhän se on. Tiedän kun olen kokenut molemmat asumismuodot.

Lapsen kanssa on huomattavasti helpompaa kun asuu maalla, ei tarvitse erikseen lähteä lapsen kanssa ulos, kun voi tehdä vaikka ruokaa ja samalla seurata omalla pihalla leikkivää lasta.

jonkin aikaa, tosin tiesin jo silloin että se tulee olemaan vain väliaikaista.



Mitä tulee noihin murtoihin ja häiriköihin, niin asuessani kerrostalossa, meidän kellariin murtauduttiin 2 kertaa. Ovikelloa kävi soittelemassa kaiken maailman tyypit ja muutenkin rappu oli rauhaton.

Omakotitalossa ei oo ikinä ollut vastaavaa. Ei oo käynyt varkaita, ei oo epämääräisiä tunkeilijoita tontilla tai oven takana.



Osa kavereistani asuu kerrostalossa ja viihtyy, sitten on niitä jotka haluaisi omakotitaloon mutta ei rahatilanne anna periksi. Minkä sille mahtaa? pääasia että on katto pään päällä.



Ei me kolata talvisin. Meidän pihan käy auraamassa traktori, se sama joka auraa noi yleiset tiet. Eikä mitään suuria istutuksia eikä marjapensaita ole, eikä me asuata misään periferiassa vaan kaupungissa.



Joskus jos oon kaverilla yötä joka asuu kerrostalossa, niin mä kiinnitän kaikkiin kolauksiin huomiota, käy hissi, käy ovet, rapussa liikutaan yöaikaan, puhumattakaan naapurista kantautuvista äänistä. En mä tykkää, kylhän siihen varmaan tottuu, mutta en mä tykkäis.

Itse en tykkäis asua keskustassa. Ja ne kaupunginkerrostaloluukut jossain ties missä vesalassa tai vastaavassa paikassa, hyi hitsi! Pakko myöntää, kyllä säälittää ne jotka joutuu siellä asumaan.



Joku osake kerrostalossa hyvällä paikalla ja isolla kattoterassilla, ihan ok. Mutta tosiaan ne vuokraluukut muovimattoineen, ei kiitos ikinä!

Olen erittäin tyytyväinen tähän helppoon asumismuotoon. Ei pihatöitä yms. Iso piha käytettävissä ja metsää lähellä. Palvelut ja leikkipuistot todella lähellä joten todella helppo asumismuoto lasten kanssa. Lisäksi hyvät julkiset liikenneyhteydet. Mukavia naapureita löytyy myös. Sopii todella hyvin minulle. Varaa muuhunkin olisi.

Kovaa on selittely ja kaikilla kerrostaloasujilla yhtäkkiä merinäköala ja hirmuisesti neliöitä!!! Sallikaa mun nauraa teille raukat :) Ja että yhdellä ihan loft-asunto, buahhahaaaaaaaa.........

taitaa olla keskivertopalstailijalla parisataaneliöinen loft-asunto merinäköalalla keski-eurooppalaisessa pikkukaupungissa. Yeah right, ja viehättävät takapihat ja kaikki.

:D lol

Eihän se tosiaan niin ole! Kun kaikilla on isotonttinen (mutta HELPPOhoitoinen tietysti!) iso omakotitalo/kartano, joka on kuitenkin lähellä palveluita/harrastuksia/kaupungissa ja naapureita ei kuitenkaan näy kuin korkeintaan tuomassa leipomispäivänä kasan pullia oven taakse...

Ja aikaa on vain istuskella puutarhassa kahvilla, ja pihakin kukkii ja tekee satoa ihan ilman sormenkaan liikautusta...:D:D:D

me voidaan mennä teatteriin, mökille, kaupungille, harrastamaan tai elokuviin, sillä aikaa kun sä kitket, korjaat, remontoit ja teet lumitöitä!

Me asumme oopperan kulmilla ja tykkäämme hengailla kaupungilla puistoissa, stadikalla uimassa, terasseilla, hiihtämässä, pulkkamäessä, luistelemassa, uimahallilla ja käymme paljon oikeasti oopperassa katsomassa oopperaa ja balettia ja konsertteja. Ei mulla taitais mikään takapihan rapsuttelu riittääkään... Taidemuseioiden lasten pajoissa vietämme myös paljon aikaa tuttavaperheiden kanssa. Kesät ollaan mummun mökillä, viikko pari riittää ja kierrämme paljon Hesan saaria yhteysveneillä. Nukumme usein Pihlajasaaressa viikonloppuja. Tutuilla on myös pari siirtolapuutarhamökkiä, joissa satunnaisesti vähän kuopsutella maata. Joskus toki kaipais pihaa kun lapset nukkuu kesällä, mutta maalle en lähde valittamaan kun lapsilla ei ole kavereita tai ei ole tarpeeksi seuraa iltaisin...

t.katajanokkalaiset

Viettekö aina lapset leikkipuistoon? Onko taloyhtiössä kiva piha? Onko teillä kaikilla kesämökki vai missä vietätte kaikki kauniit kesäillat? Siellä lasitetulla parvekkeellako? Viihtyvätkö lapset parvekkeella?

Me ollaan vietetty oikeastaan koko kesä meidän omalla pihalla, jossa alle kouluikäset lapset saavat rauhassa touhuta.Tulla ja mennä välillä sisälle, välillä ulos. Pihassa on keinut, tramppa, hiekkalaatikko, leikkimökki ja tilaa pyöräillä edes takaisin.

ap

ps. ihan ystävyydellä kysyn kun kiinnostaa

ollaan ainakin ihan sisällä aina! Viime kesänä oli niin kuuma, että hommattiin kikantista sellainen ilmanpyörittäjätuuletin, joka sitten huusi meijän kerroksessa. Sitähän sitten hyökkäs kaikki naapurit väkisin lainaamaan, kun eivät voineet olla kuulematta sen hurinaa. No pahimmat hellepäivät istuttiin sitten siinä keskikerroksen rapussa ja veettin jatkoroikalla se meijän kikantin tuuletin hurraamaan.

Kyllä oli niin mukavaa kun Koskisen Jamppakin haki huuliharpun ja veisas loppuillasta jätkän humppaa (hiljaa, kuiteski, ettei alakerran Irmeli häiriintynyt). Ihania muistoja!!! Ihan rakkauvella...

Kyllä oli hianoo ja kaikki oikein puhuttiin, että oispa ens kesäkin yhtä kuuma ja ihana. Talvellahan me ei toisiimme törmätä, kun ollaan siellä pikkunelijöittemme sisällä ainoastaan...

vaikka äsken jo kirjoitin.



Meillä on siis leikkipuisto todella lähellä, siellä ollaan paljon koska lapsi siellä viihtyy todella hyvin ja osaa nyt jo alle kaksivuotiaana jo pyytää päästä sinne ja itsekin tykkään siitä, että siellä on seuraa. Tunnetaan myös henkilökunta hyvin ja olo on aina tervetullut. Leikkipuistossa on ulkona keinut, kiipeilytelineet, kesällä hiekkalaatikko leluineen sekä uima-allas ja talvella kelkat, lumilapiot jne käytössä. Lisäksi talvisaikaan sisätiloissa paljon leluja ja ohjattua toimintaa. Lisäksi taloyhtiössä on kiva piha. Pihalla on vaihtelevaa maastoa, jota erityisesti isommat lapset leikeissään arvostavat, löytyy keinuja ja hiekkalaatikkoa sekä grilli. Talon takana on metsää ja sieltä alkavat lenkkipolut. Vietämme aikaa sekä omalla pihalla että leikkipuistossa ja käymme myös metsäretkillä lähimetsässä ja joskus kauempanakin. En kaipaa omaa rauhaa sinänsä. Ymmärrän niitäkin jotka kaipaavat mutta itse olen sosiaalinen ja tyytyväinen tällaiseen asumiseen. Meidän pieni lapsemme kyllä viihtyy todella hyvin myös parvekkeella. Kesällä lämpimällä säällä on ovi sinne auki ja on siellä (valvotusti tietenkin). Vie lelujaan sinne ja puuhailee siellä monenlaista. Pärjäisi kyllä hyvin ilman parvekettakin. Kesällä kyllä oikeasti ulkoillaan monta kertaa päivässä, syömme myös usein ulkona pihalla, puistossa tai lähimetsässä (jopa talvella varsinkin välipalat). Talvisin ulkoilemme yleensä vähintään kerran päivässä.



Puutarhatöitä teemme sitten mummoloissa. Sisarellani on maatalo, jossa lapsi pääsee tutustumaan näihin puuhiin kaikkein parhaiten. Haluan hänelle näyttää mistä ruoka on peräisin ja että sitä voi itse viljellä. Mökkielämää en ole koskaan oikein ymmärtänyt, aitoa maalaiselämää, johon kuuluu laajassa mitassa oman ruuan kasvatus (en ihan omavaraistaloutta tarkoita) sen sijaan arvostan vaikken sellaista elämää itse osaisikaan elää.



Jos puutarhatöitä haluaisi tehdä niitä voisi tehdä myös meidän isossa taloyhtiössämme. Jotkut talon asukkaat hoitavat pihalla kukkia yms. omasta halustaan. Itse olemme osallistuneet vain talkoopäivinä pihan hoitoon, talvella on välillä ihan lapsen iloksi ja oman liikunnan kannalta myös kolattu pihaa lumesta hän kun sellaisissa hommissa viihtyy mainiosti. Tässä elämäntavassa on paljon plussia myös mutta eikö tärkeintä ole, että kaikki viihtyisivät omassa asumismuodossaan. Mukavaa kun olet myös tyytyväinen omaasi ap.

Ehkä sinulla on itsetutkiskelun paikka, jos se on noin voimakas tunne siitä miten toiset näkee parhaakseen.

mielenkiintoinen keskustelu. Huomaan, että tämä on nimenomaan arvokysymys. Monet kehuvat näköalaa ja keskustaa. Minulle näköalalla ei ole mitään merkitystä, en tykkää merestä. Enkä missään nimessä haluaisi asua minkään kaupungin, edes pikkukaupungin, keskustassa. Minä arvostan omaa rauhaa ja nimenomaan omaa pihaa, joka on meidän lapsille todella tärkeä asia. En pystyisi elämään ilman omaa pientä n 800m2 pihaamme. Kokemusta on myös isosta pihasta ja siinä oli liikaa työtä. Rivitalossa ahdistuin kun omalla pihalla istuessaan kuuli kaikki naapureiden jutut ja päinvastoin. Emme kuitenkaan asu maalla vaan omakotitaloalueella, jossa on kaikki palvelut ja esim. koulumatka on 5 min.

ap

Kovaa on selittely ja kaikilla kerrostaloasujilla yhtäkkiä merinäköala ja hirmuisesti neliöitä!!! Sallikaa mun nauraa teille raukat :) Ja että yhdellä ihan loft-asunto, buahhahaaaaaaaa.........

taitaa olla keskivertopalstailijalla parisataaneliöinen loft-asunto merinäköalalla keski-eurooppalaisessa pikkukaupungissa. Yeah right, ja viehättävät takapihat ja kaikki.

:D lol

Minä tykkään neljä metriä korkeista huoneista ja satavuotiaan talon tunnelmasta. Naapureista tai käytävästä ei kuulu koskaan mitään.

vaikkei ole edes merinäköalaa ja kaksiomme on 56-neliöinen. Ihan hyvin riittää kolmihenkiselle perheelle. Isommassahan ei muuta kerkeis tekeenkään kuin siivoamaan.





Asuntomme sijaitsee pikkukaupungin (muka keskisuuri näin Suomessa kun ollaan) keskustassa, pienessä ja rauhallisessa taloyhtiössä. Tori on kahden korttelin päässä ja tässä on jo hyvin rauhallista. Melua ei kuulu oikein mistään. Joka paikkaan on lyhyt matka. Ainoat pienet miinukset ovat talon ruma ulkonäkö ulkoapäin (ja tätähän en joudu itse niin katselemaan, parvekenäkymämme on kaunis ja se, että pihalla ei ole mitään lapselle. Onneksi puistot ovat lähellä. Kuten myös kaikki muukin!

Suck thai pussi ihan keskenäs, likka, äläkä käy mulle ehdotteleen. Kerrostaloihin pääsee suurimmaksi osaksi kuka tahansa keskellä päivää porraskäytäviin, kun osaa avata ulko-oven. Joissain kerrostaloissa on toki suljetut ulko-ovet, mutta mitä ne lukitut ovet estää tarpeeksi lahjakasta tiirikankäyttäjää tunkeutumasta halutessaan niistä sisään. Kaupungeissa on sitäpaitsi suhteellisesti enemmän asukkaitakin ja niin ollen potentiaalisia kriminaalejakin liikkuu niillä alueilla huomattavasti enemmän kuin syrjäkylien puoliautioilla teillä. On silkka atyperyyttä kuvitella olavensa herran kukkarossa vain, koska asuu kerrostalossa. Itse en menisi enää sellaiseen vaikka pakotettaisiin. Ennemmin olen reilusti mettäläinen ja väistelen peuroja, jäniksiä ja hirviä. Vai tarkoititko, että mettäläinen olisi typerän ihmisen synonyymi? Mitä sinä muuten maata vierastat? Samaa maata se on täällä kuin siellä "sinun" kerrostalosikin alla.

Ihan kuin kerrostalojen ns. katutasojen kohdalla moista riskiä ei olisi...

kyllä minuakin ahdistaisi asua maanpinnalla. Miten koette olevanne turvassa sielä. Kuka tahansa pääsee asuntoonne :( hyi helvetti. Kuka tahansa voi kurkistella teitä sieltä pusikosta.

Alhaalla asuvat ovat varmasti valinneet asvalttitason samasta syystä kuin omakotitalossa asujat. Eli eivät pelkää riskiä ryöstetksi tulemisesta. On silkkaa huolimattomuutta asua maanrajassa, kuin metsäläiset. Se on suora viesti kriminaaleille: tervetuloa.

Daa daa dirlan daa, vanha akka tuntee laulun. En tunne ainuttakaan kerrostaloa jossa ovi olisi auki päivisin. Sen lisäksi naapurusto kyllä havaitsee nopeasti murtoyritykset, toisin kuin omakotialueella. Minua aivan hirvittäisi asua maanrajassa. Sinne voi eksyä vaikka karhu. Mitä jos karhu tulee sisään? Siinä ei auta hälyytyslaitteet. Jo muinaiset kulttuurit rakensivat asumuksensa korkealle turvaan pedoilta ja vihamielisiltä heimoilta. Ylhäältä suojasta on hyvä puolustautua. Maanrajassa ollaan hyvin alttiita vaaralle. Omakotitalo on hölmön valinta.

LOL

Tää oli paras.

Viettekö aina lapset leikkipuistoon? Onko taloyhtiössä kiva piha? Onko teillä kaikilla kesämökki vai missä vietätte kaikki kauniit kesäillat? Siellä lasitetulla parvekkeellako? Viihtyvätkö lapset parvekkeella?



Me ollaan vietetty oikeastaan koko kesä meidän omalla pihalla, jossa alle kouluikäset lapset saavat rauhassa touhuta.Tulla ja mennä välillä sisälle, välillä ulos. Pihassa on keinut, tramppa, hiekkalaatikko, leikkimökki ja tilaa pyöräillä edes takaisin.

ap



ps. ihan ystävyydellä kysyn kun kiinnostaa

Leikkipuistoissa on valinnan varaa, 5-10 minuutin kävelymatkan päässä. Puistoihin voi kesällä mennä piknikille. Kesämökkiä ei ole, parvekkeellakaan emme vietä juuri aikaa. Ei musta ole paha kävellä muutamaa minuuttia, että voi leikkiä pihalla. En mä muutenkaan tota vuoden ikäistä yksin pihalle laittais! :D



Ja voihan sitä vaikka mummolassa käydä, jos kaipaa hyttysiä ja amppareita elämäänsä. Mä en kaipaa, kaupungissa on paljon ihanampaa kesällä!

kerrostalo tykkää kun siinä asutaan!