reindeer spotting Janin vanhemmat? Olisi mielenkiintoista

Mua ei ainakaan kiinnosta Janin vanhemmat. Ovat varmasti saaneet kärsiä jo ihan tarpeeksi. Mielestäni kyllä voi kenen tahansa muksulle tapahtua moinen juttu jos vaan ei kerkee/huomaa kiinnittää joihinkin lapsen käytökseen tms.. huomiota. On niin helppoa osoittaa sormella ns.naapuria.

Itselläsi ei ilmeisesti ole lapsia, kun väität ettei perheen arvoilla ole merkitystä..hmmm...paitsi lapsen arvot? lapsen arvothan koostuu ympäristöstä: perhe, päiväkoti, koulu ymms.. .ja mitenköhän koulukiusaaminen liittyy tähän asiaan?? Jos sinulla on lapsia niin taidat olla aika vaikeuksissa heidän kanssaan noilla jutuilla.

mutta päivä kerrallaan onnistuen

mutta se on yksi syy miksi täydellisetkään vanhemmat (tai lapsuus ja nuoruus) eivät välttämättä voi estää nuoren sortumista huumeisiin.

Haalooooooooooooooooo???????????

on lapsiakin rakastettu ja opetettu oikeat arvot?

Muahahahaaaa....

nähdä minkälaiset vanhemmat hänellä oli. Mietin tässä vain, että voiko kuka tahansa ja kenen tahansa lapsi päätyä vastaavanlaiseen tilaan?

vaikka Anita Korhosen Kirjeitä Tiinalle, äiti on ihan tavallinen äiti ja tyttö ihan tavallinen tyttö kunnes sotkeutuu huumeisiin. Ja tiedän esim. kaksi poliisin poikaa, jotka kumpikin ovat alkoholisteja. Ja entäs Matti ja Hilkka Ahde? Heidänkin kultalusikka perseessä kasvanut poikansa veti kokaa nokkaan.

kokeilin huumeita 18-vuotiaana kun olin jo muuttanu kotona pois uudelle paikakunnalle. Kiehtoi kun ne olivat kiellettyjä.

kun aiemmin mainitsin toisessa ketjussa että minusta on hyvä että vanhemmat kysyvät huumeista esim meiltä ex-narkomaaneilta ja puhuvat sitten asioista niiden oikeilla nimillä nuorten kanssa.Mitä enemmän vanhemmat ovat pihalla asioista,sen herkemmin asiasta vaietaan (kun ei osata puhua siitä..pelotellaan jne)...huumeista tulee mystinen,äärimmäisen kiehtova asia,jota jossakin vaiheessa nuori haluaa kokeilla..kun se on niin kiellettyä.On myös uskallettava puhua siitä että huumeet tuntuvat,ihan oikesti,hyvältä..aluksi.turhaa sitä kieltää.Minulle aina kerrottiin kuinka kamalia huumeet ovat.No ensimäisen kerran jälkeen,kun oli muistona vain positiivisia kokemuksia,totesin itelleni että vanhemmathan puhuvat paskaa..kivaahan tämä on.Siinä lensi samalla koko valistus "paskanjauhanta"-valistuksena ikkunasta ulos.Kunnes vuosien jälkeen ei enää ollutkaan.

t.ex-nisti

kun aiemmin mainitsin toisessa ketjussa että minusta on hyvä että vanhemmat kysyvät huumeista esim meiltä ex-narkomaaneilta ja puhuvat sitten asioista niiden oikeilla nimillä nuorten kanssa.Mitä enemmän vanhemmat ovat pihalla asioista,sen herkemmin asiasta vaietaan (kun ei osata puhua siitä..pelotellaan jne)...huumeista tulee mystinen,äärimmäisen kiehtova asia,jota jossakin vaiheessa nuori haluaa kokeilla..kun se on niin kiellettyä.On myös uskallettava puhua siitä että huumeet tuntuvat,ihan oikesti,hyvältä..aluksi.turhaa sitä kieltää.Minulle aina kerrottiin kuinka kamalia huumeet ovat.No ensimäisen kerran jälkeen,kun oli muistona vain positiivisia kokemuksia,totesin itelleni että vanhemmathan puhuvat paskaa..kivaahan tämä on.Siinä lensi samalla koko valistus "paskanjauhanta"-valistuksena ikkunasta ulos.Kunnes vuosien jälkeen ei enää ollutkaan.

t.ex-nisti

Meillä kotona huumeista ei saanut puhua, vaikka jossain vaiheessa kun olin vielä lapsi/varhaisnuori ne kiinnostivat kovasti. Olihan se hämmentävää että on tällaisia aineita jotka tekevät hyvän olon mutta jotka ovat pahoja ja kiellettyä eikä niistä saa edes puhua.

Sain sen käsityksen että kunnon ihmisen ei kuulu tietää mitä eroa on pilvellä tai heroiinilla, ja kaikkia näistä kuuluu vihata ja pelätä yhtä lailla.

Otin sitten itse vähän vanhempana selvää. Onneksi ei käynyt pahasti ja selvisin muutaman vuoden kokeilulla.

Jani sanoo itse, että äiti vaan ryyppää.



En ole itse katsonut, mutta jostain lehdessä luki.

varmasti moni huumeidenkäyttäjä tulee huonosta perheestä, mutta eivät suinkaan kaikki. Ja on myös se, että vaikka tekisit kaiken kasvatusoppaiden mukaan, niin silti useimmat teini- ikäiset yleensä häpeävät vanhempiaan ja pitävät näitä ihan idiootteina, riippumatta siitä, millaisia nämä ovat. Eli jonkun mielestä äiti soittelee liikaa perään ja on liian huolehtivainen ja kyselee tyhmiä ja näyttääkin ihan kauheelta, eikä silloin paljon kuunnella äiskän mielipiteitä tai saarnoja.

Pääpointti näissä keskusteluissa on usein se, ettemme me vanhemmat voi mitään sille jos lapsi haluaa päihdyttää itsensä. Kasvatusoptimismia peliin, kiitos!

Siinä hän sanoi juuri tuolla tavalla. Isästä en sitten tiedä.

Pääpointti näissä keskusteluissa on usein se, ettemme me vanhemmat voi mitään sille jos lapsi haluaa päihdyttää itsensä. Kasvatusoptimismia peliin, kiitos!

se on fakta että kaikelle eivät vanhemmat todellakaan voi minkään. Jos omat vanhempasi olisivat toivoneet, että harrastat seksiä vasta avioliitossa, niin miten suurella todennäköisyydellä olisit näin toiminut?

Miten te vanhemmat....



Niin minäkin olin varma. Perheessämme kaikki hyvin, poika opiskelemassa täysi-ikäisenä toisella paikkakunnalla. Eräällä viikonloppukäynnillä vain ihmettelet, miksi lapsesi on laihtunut. Ja kun lapsi kertoo, mikä on tilanne, voi olla, että varsinkin ne varmat vanhemmat voivat oppia jotain.Suojelimme lapsena, kotona ei koskaan ole ollut päihteitä, perheessämme ei ollut mitään ongelmia. Nyt autamme vain kuntoutumaan, välillä takapakkeja kokien. Rakastamme lastamme, vaikka välillä vihaakin koetaan. Tausta ei auta, ja muistakaa te varmatkin vanhemmat: lapsesi voi olla huumekoukussa jo nyt, etkä aavista edes asiaa, ensimmäiset merkit voivat olla jo nurkan takana vaanimassa.

reindeer spotting Janin vanhemmat? Olisi mielenkiintoista nähdä minkälaiset vanhemmat hänellä oli. Mietin tässä vain, että voiko kuka tahansa ja kenen tahansa lapsi päätyä vastaavanlaiseen tilaan?

Vanhempia en tunne tai tiedä, mutta ainakin ko. elokuvassa Jani kertoo perheensä hajonneen ja että äitinsä käyttää alkoholia aika tavalla, sanatarkasti lause taisi olla: "äitikin vaan ryyppää" tms.

Jonkunlaisen in memoriam -raapustuksenhan äiti taisi jokin aika sitten sanomalehdessä julkaista...

Kyllä vanhemmat voivat paljon tehdä sen eteen, että antaa hyvät eväät elämään. Silti lapsi voi valita toisin eikä se ole vanhempien vika. Periaatteessa kenen tahansa lapsi voi ajautua tuolle tielle, mutta kyllä vanhemmat paljon voivat tehdä jos osaavat, haluavat ja ymmärtävät tilanteen. Se edellyttää luottamuksellista suhdetta ja avointa keskusteluyhteyttä.

Tässä mun mielestä asioita, jotka ovat tehneet eron esim siinä, onko huumeita kokeillut ajautunut vaikeuksiin ja riippuvuuteen vai onko lopettanut jossain vaiheessa nuoruuden kohellusten jälkeen (tai onko kokeillut huumeita ensinkään):

OMAN MIEHENI OSALTA, JOKA JÄI 16-VUOTIAANA HUUMEKOUKKUUN JA ELI NISTINÄ 10 VUOTTA.

- Lapsen itsetunto ja omakuva - millaiseksi se on muotoutunut lapsuudesta lähtien - onko esim porukan vietävissä vai ei. Onko ylpeä itsestään, arvostaako itseään ja elämäänsä.

Miehelläni on aivan valtavan upeat vanhemmat, joilla on ihan normaali vanhempi-suhde lapsiinsa ( ja lapsenlapsiin). Ei kaverisuhde, mutta sellainen, että MIKÄÄN ei koskaan tule muuttamaan sitä, että heidän lapsensa ovat heidän rakkaita lapsiaan.

Mieheni ei ole ollut porukan vietävissä. Itse asiassa hän on aina ollut porukan pää. ON tällä hetkellä arvostetussa asemassa työpaikallaan, ja on aina arvostanut itseään ja elämäänsä.

- Sosiaaliset taidot. Monille alkaa päihteet maistua, koska ne tuovat "rohkeutta ja itsetuntoa". Sosiaaliset taidot ja sosiaalisten tilanteiden hallinta ihan pienestä asti.

Hänellä ei koskaan ole ollut ongelmia sosiaalisten tilanteiden hallinnassa, ja kavereita ja harrastuksia on ollut aina.

- Onko muita kiinnostuksen kohteita ja esim harrastuksia vai eikö ole ikinä "mitään tekemistä" ja ainoa mitä tehdään kaverien kanssa on tupakanpoltto ja hengailu.

On ollut tekemistä, on ollut perhe, jossa on vietetty todella paljon aikaa yhdessä, on harrastuksia, ja opiskelut ovat aina sujuneet.

- Onko nuorella tulevaisuuden suunnitelmia, onko hän ns elämän syrjässä koko ajan kiinni - käy kouluja, töissä, armeijaa tmv. Tukeeko vanhemmat koulunkäyntia, että se sujuisi edes kohtalaisesti eikä ihan surkeasti (= yksi suuri syrjäytymisen riskitekijä).

ON aina ollut myös tulevaisuudensuunnitelmia, ja kiitos siitä, että mies suoritti lukion loppuun ja sen myötä hankki itselleen ensin AMK ja sitten YO-tutkinnon kuuluu vain ja ainoastaan hänen vanhemmilleen, jotka jaksoivat kaikin tavoin tukea poikaansa opiskeluissa. Vaikka väliin on kuulunut vankilavuosia ja ties mitä pohjalla rypemistä.

- Vanhempien suhtautuminen päihteisiin ja esimerkki - onko kodissa aina ollut positiivinen suhtautuminen pään sekoittamiseen (esim alkoholilla joka viikonloppu). Onko jo lapsen ensimmäisiin päihdekokeiluihin puututtu (tupakka, alkoholi jne). Osaavatko vanhemmat rentoutua ja viettää kivaa vapaa-aikaa ilman päihteitä.

Vanhempien juomatavoissa ei ole mitään erikoista. Juovat viinilasillisen silloin tällöin, eivät koskaan ördää kännissä, päihteiden käyttöä ei ole hyväksytty alaikäiseltä.

- Geneettinen perimä, jolla on vaikutusta riippuvuuden syntyyn ja vahvuuteen.

JA tässäpä hyvä kysymys. Miehen suvussa ei ole päihderiippuvaisia. Ja mies itse ei ole ennen eikä jälkeen tuon huumeajan ollut perso millekään päihteelle, ei siis ryyppää, tupakoinnin on lopettanut jo aikapäivää sitten.

Tässä tällä miehen historialla on todella vaikeaa tietää, mitä enemmän vanhemmat voisivat tehdä, jotta lasta voisi estää ajautumasta huumejengeihin. Mun ainoa ja suurin lohtu on se, että entisenä käyttäjänä mieheni aivan varmasti huomaa käytön merkit HETI, tietää kaikki metkut joilla voi läheisiään huijata jne.

Ja jos niistä arvoista sun muista haluaa tässä asiassa jotain hyvää löytää, niin ainakin mieheni kohdalla katson hänen parantumisensa avainasiaksi sen, että hänellä on ollut aina jossain ne arvot. Hänellä on aina ollut ympärillään ihmisiä, jotka ovat olleet valmiita tukemaan häntä, eivätkä ole hylänneet vaikka olisi tehnyt mitä. Ovat pitäneet omalta osaltaan kiinni tavallisessa elämässä niin hyvin kuin ovat pystyneet.

Ja aivan kamalan tien ovat joutuneet läpi käymään, miehen perhe ja sisarukset. Mutta onneksi se on kannattanut, kun tänä päivänä ( ja jo monta vuotta) asiat on olleet reilassa.

mulla on ammatteja kax, lemmikít, perhe , sukulaiset ja asunto, silti täys narkki. Ihan oma kohtanen valinta mun elämääni ja hoidan asiani silti hyvin. Mun vanhemmilla aina ollu työt, autot, omakotitalo, mökki, metsätontti yms. Mistä oot saanu päähäs et kotiolot tähän vaikuttaa? Mieti vähän.

Ihanko on KAX ammattia narkkimammalla?

Mä oon sen verran nistejä nähnyt, että nistin "hoidan hommani hyvin" on... noh... aina aika surullista ja surkeeta.

Toivottavasti sulla ei ole lapsia. Ymmärräthän, että ne tullaan väistämättä viemään sulta pois jossain kohtaa, ja jos joutuvat kanssasi elämään, hylkäävät sut heti kun pystyvät.

NArkit on kuvottavia, ja SÄÄLITTÄVIÄ luullessaan pystyvänsä yhtään mihinkään. Se on nähty, eivät pysty.

PS. Ja mä en nyt puhu mistään rapanisteistä pirihuorista. Vaan jos ihmisellä on yhtään silmää ja kokemusta asioista, nistin tunnistaa AINA. Ja onneksi nisti on helppo murtaa ja tuupata ulos esim. työpaikalta.

Mitäköhän huumeita kokeilit? Yleensä ihmiset eivät vain "päätä" että huumet eivät ole minulle . Se ei ole itsestä enää kiinni.

kuin se, että kerrasta jää koukkuun.

Mä olen kokeillut subua, pilveä, piriä, kokaiinia, ja crackia, ja varsinkin tuo viimeisenä mainittu oli ihan uskomatonta kamaa. Ja just siksi lopetin siihen. Kyllä ihminen voi myös oikeasti sisäistetysti ymmärtää, että "ilmaista lounasta ei ole".

Mä esim. tajusin sen, että niin suuresta mielihyvästä on maksettava yhtä suuri hinta, ja siksi homma jäi siihen.

Meillä on "laitettu" maailmalle 5 nuorta ja jokainen on aloittanut elämänsä omalla tavallaan, toiset paremmin ja toiset pikkusen huonommin... Uskon, että luontainen temperamentti ja persoonallisuus (geeniperimä?) vaikuttavat olennaisesti nuoren valintoihin. Toisaalta uskon myös siihen että hyvä suhde edes johonkin välittävään, turvalliseen ja tasapainoiseen aikuiseen auttaa valitsemaan niitä vähemmän huonoja vaihtoehtoja tai muuttamaan myöhemmin suuntaa. Arpapeliä tämä elämä taitaa kuitenkin loppujen lopuksi olla...

oli menossa koulusta kotiin kolmen aikaan iltapäivällä. Eikä liikkunut missään epämääräisissä paikoissa.

Tosissasiko kuvittelet että kaikki raiskaukset tapahtuvat yöllä ja ulkona? Tietäisit vain kuinka moni tulee puolisonsa raiskaamaksi. Mutta sinun täydellisesti kasvattama tyttäresi ei tietenkään sekaantuisi tällaiseen mieheen. Kun kyllähän niillä on leima otsassa josta ne erottaa...

anteeksi nyt vain kaikki raiskatut, en vain ymmärrä miten ihmiset joutuu raiskatuksi ellei omassa päätöksentekokyvyssä ole jotakin häikkää.

Itse esim. olen liikkunut öisin, ja liftannut. En vain suomessa mutta myös ulkomailla.

Koskaan minua ei ole raiskattu, koska osaan lukea ihmisiä todella hyvin ja ennustaa minne ja kenen kyytiin kannattaa mennä. Keneen voin luottaa ja keneen en.

Osaan tarkkailla myös ympäristöä. En lenkkeilisi illalla polulla missä näyttää vähänkään siltä, että voisi tulla raiskatuksi.

Siis kaikenkaikkiaan pidän ihmisiä, jotka joutuvat raiskatuksi, vähän yksinkertaisina ja tyhminä.

Tuomitsen kuitenkin raiskauksen rikoksena, enkä saoisi tätä koskaan ääneen kenellekään raiskatulle, koska en halua syyllistää

eli joillakin on vaan isompi tarve saada nuppi sekaisin ja isompi riski jäädä koukkuun mihin tahansa päihteeseen.