reindeer spotting Janin vanhemmat? Olisi mielenkiintoista
nähdä minkälaiset vanhemmat hänellä oli. Mietin tässä vain, että voiko kuka tahansa ja kenen tahansa lapsi päätyä vastaavanlaiseen tilaan?
Kommentit (109)
Välinpitämättömyyttä on ehkä kuitenkin voinut olla tai etäisyyttä.
itse hän sanoi, että hänellä oli onnellinen lapsuus. Ja sanoi myös, että hänellä on hyvä itsetunto. Joten jos ihminen on itse sitä mieltä, että lapsuus oli onnellinen, niin miten voit todistaa, ettei näin ollut?
koska osaa liikkua kaupungilla päiväsaikaan. Eikä öisin puistoissa. Mun lapseni tuskin seurustelisi pojan kanssa joka olisi itsemurhakandidaatti. Jos minun lapseni kuolisi olisi se tuskaa mutta tuskin alkaisin sen vuoksi käyttämään huumeita.
Tässä sulle esim. arvoja joiden vuoksi meidän perheessä tulee tuskin koskaan olemaan huumeongelmia vaikka kuinka yrität minua lannistaa. :)
Aamen. Piste ja hyvää yötä.
Välinpitämättömyyttä on ehkä kuitenkin voinut olla tai etäisyyttä.itse hän sanoi, että hänellä oli onnellinen lapsuus. Ja sanoi myös, että hänellä on hyvä itsetunto. Joten jos ihminen on itse sitä mieltä, että lapsuus oli onnellinen, niin miten voit todistaa, ettei näin ollut?
Ja sanoo mitä sanoo. En uskoisi kenenkään alkkiksen puheita.
voi kyllä jäädä koukkuun. Ei kaikkiin aineisiin, mutta joku on sellanen ett kertakin voi riittää, valitettavasti. Toivon sydämestäni, että lapseni eivät halua edes kokeilla.
Isäni on alkoholisti, ja voin sanoa, ettei häntä ainakaan huonot kotiolot ole ajaneet tarttumaan pulloon. Siis tarkoitan isovanhempiani näillä kotioloilla.
koska osaa liikkua kaupungilla päiväsaikaan. Eikä öisin puistoissa. Mun lapseni tuskin seurustelisi pojan kanssa joka olisi itsemurhakandidaatti. Jos minun lapseni kuolisi olisi se tuskaa mutta tuskin alkaisin sen vuoksi käyttämään huumeita.
Tässä sulle esim. arvoja joiden vuoksi meidän perheessä tulee tuskin koskaan olemaan huumeongelmia vaikka kuinka yrität minua lannistaa. :)
Aamen. Piste ja hyvää yötä.
mulle nyt on ihan sama, tuleeko teidän perheeseen huumeongelmaa vai ei. Todistat vain sen, että teidän perheeseen sen on helppo tulla, koska olet noin sinisilmäinen ja naiivi.
Ihmisiä raiskataan esim. iltaisin lenkkipolulla, ei vain yöllä puistossa. Eikö lapsesi saa käydä siis kuuden jälkeen ulkona ollenkaan?
Mistä tiedät, millaisen ihmisen kanssa lapsesi alkaa seurustelemaan? Ei huumeiden käyttäjät ole itsemurhakandidaatteja, monet ovat hyvissä ammateissa ja käyttävät niitä ns. viihdetarkoitukseen. Se komea Hankenissa opiskeleva Nicklas voi ihan hyvin käyttää silloin tällöin kokaiinia.
Ja myös sinun lapsesi lapsi voi kuolla, tai hänelle voi sattua jotain muuta kamalaa, mihin et voi vaikuttaa, joka aiheuttaa sen, että hän haluaa turruttaa tuskansa.
Valitettavasti kun ympäristö ei ole ainoa, mikä vaikuttaa ihmisen psyykeeseen, vaan myös geenit. Et voi siis muokata lastasi ihan miten haluat, hänelle voi tulla myös vaikka masennus tai jokin muu mt- häiriö.
pitäisi varmaan puhua sellaisille äideille, jonka lapset ovat teini- iässä ja yli ja kysyä heiltä, tekevätkö heidän lapsensa kaiken mitä käsketään vai ajattelevatko he omillakin aivoillaan, tai ovat ajattelematta. Helppohan se on kuitata kaikki jutut "no enpä usko, kyllä niitä kaikkia on lapsena hakattu ja pidetty nälässä", liian pelottavaahan se olisi, jos ette voisikaan hallita kaikkea.
Siis olemmeko me huono perhe koska olemme köyhiä?
Köyhistä oloista tulee ihan yhtä kunnollisia ihmisiä, kuin varakkaammistakin. Lapsi voi saada köyhiltä vanhemmilta ihan yhtä hyvät elämän eväät kuin varakkaammiltakin, ei se raha mitään merkitse.
Ja päihdeongelmaiset ihmisetkin voivat olla ihan kunnollisia, se päihdeongelma on sairaus, addiktio, eikä sitä voi valita kenelle se osuu. Voin kyllä uskoa, että jos vanhemmilla on asenne "meidän lapsi ei ikinä käyttäisi huumeita", on lapsen erittäin vaikeaa luottaa vanhempiinsa jos ongelmia kuitenkin tulee.
Pitäkää sydämenne ja ovenne auki lapsellenne, siitä huolimatta mitä hän elämässään kokeilee. Se antaa sen turvallisuuden ja hyväksytyksitulemisen tunteen, mikä terveen itsetunnon kannalta on ensiarvoista. Ja selviytymisen, jos kaikki ei menekään "putkeen" (niin kuin joku aiemmin tällä palstalla ongelmatonta elämäänsä kuvaili..).
Terveisin nuorten parissa työskentelevä
elämänvaiheessa kohdata ongelmia,alkaa voimaan pahoin ja olla silloin samaanaikaan huumeiden lähettyvillä.Ei se muuta tarvitse..hetkeksi arvostelukyvyn heikkenemistä esim masennuksen vuoksi..eikä siltä suojaa kasvatus,uskonto,rakkaus..mikään.Kävin todella pohjalla tuossa maailmassa.Minullaon maailman rakastavimmat vanhemmat,hyvät käytöstavat jne..mutta masennuin parikymppisenä pitkään jatkuneen parisuhteen alettua rakoilla..Nyt toimisin toisin,eroaisin ennemmin.Silloin halusin liia pitkään pelastaa suhteen..ja väsyin,uuvuin,masennuin....ja ystäväni tuttu osui väärään aikaan aikaan väärään paikkaan (baariin).Kännissä kokeiltu juttu..ja päätyi lopulta suonensisäisten huumeidenkäyttöön vuosien "viihdekäytön" jälkeen.Nyt minulla on maailman ihanin perhe,ihana ammatti/työ ja osaan todella arvostaa elämää omalla kohdallani.Se (huumeidenkäyttö) on taakka, jota aina kantaa,mutta toisaalta se laittoi monet asiat uuteen perspetiiviin :).
elämänvaiheessa kohdata ongelmia,alkaa voimaan pahoin ja olla silloin samaanaikaan huumeiden lähettyvillä.Ei se muuta tarvitse..hetkeksi arvostelukyvyn heikkenemistä esim masennuksen vuoksi..eikä siltä suojaa kasvatus,uskonto,rakkaus..mikään.Kävin todella pohjalla tuossa maailmassa.Minullaon maailman rakastavimmat vanhemmat,hyvät käytöstavat jne..mutta masennuin parikymppisenä pitkään jatkuneen parisuhteen alettua rakoilla..Nyt toimisin toisin,eroaisin ennemmin.Silloin halusin liia pitkään pelastaa suhteen..ja väsyin,uuvuin,masennuin....ja ystäväni tuttu osui väärään aikaan aikaan väärään paikkaan (baariin).Kännissä kokeiltu juttu..ja päätyi lopulta suonensisäisten huumeidenkäyttöön vuosien "viihdekäytön" jälkeen.Nyt minulla on maailman ihanin perhe,ihana ammatti/työ ja osaan todella arvostaa elämää omalla kohdallani.Se (huumeidenkäyttö) on taakka, jota aina kantaa,mutta toisaalta se laittoi monet asiat uuteen perspetiiviin :).
on taakka :).Ole kuivilla ollut jo 8 vuotta.Tuosta nyt sai sellaisen kuvan että edelleen käyttäisin huumeita ja siinä sivussa käyn töissä ja kasvatan omia lapsiani :/.
ja ihmetyttää se, miten voi jo 14-vuotiaasta lähtien käyttää kovia huumeita??
Miten ajautuu sellaiseen, eivätkö vanhemmat todella huomaa mitään?
Kyllä niitä pitää kokeilla useammankin kerran, että on kiikissä.
Se, että päästääkö itsensä siihen jamaan, että on kiinni riippuu ihan siitä sen ihmisen itsetunnosta.
Ja itsetuntohan tunnetusti saadaan kotona vanhemmilta ja kasvatuksen kautta.
Nuori ja hölmö voi olla mutta jäädäkseen kiinni huumeisiin, on huumetta käytettävä "lääkityksenä" jotakin syvempää ongelmaa kohtaan.
Jokin kipu sillä ihmisellä on kun se haluaa turruttaa aivonsa niin, ettei enää tunne.
Komppaan. Joku kipupiste ihmisen ja maailman välissä on, jos käyttö siirtyy riipuvuudeksi asti.
Jotkut ihmiset ovat toki alttiimpia päihteille ja kokevat ensimmäisestä käytöstä ajatuksen"vau, tää on mun juttu" - mutta siitä on vielä pitkä matka todelliseen fyysiseen ja psyykkiseen riippuvuuteen. Ja sielläkin on yleensä joku tarve takama muokata omaa todellisuutta.
Sehän ei tarkoita sitä, etteikö vanhemmat voisi olla "hyviä ja tavallisia". Tarkoittamani kipupiste voi olla vaikka koulukiusaus.
Kyllä vanhemmat voivat paljon tehdä sen eteen, että antaa hyvät eväät elämään. Silti lapsi voi valita toisin eikä se ole vanhempien vika. Periaatteessa kenen tahansa lapsi voi ajautua tuolle tielle, mutta kyllä vanhemmat paljon voivat tehdä jos osaavat, haluavat ja ymmärtävät tilanteen. Se edellyttää luottamuksellista suhdetta ja avointa keskusteluyhteyttä.
Tässä mun mielestä asioita, jotka ovat tehneet eron esim siinä, onko huumeita kokeillut ajautunut vaikeuksiin ja riippuvuuteen vai onko lopettanut jossain vaiheessa nuoruuden kohellusten jälkeen (tai onko kokeillut huumeita ensinkään):
- Lapsen itsetunto ja omakuva - millaiseksi se on muotoutunut lapsuudesta lähtien - onko esim porukan vietävissä vai ei. Onko ylpeä itsestään, arvostaako itseään ja elämäänsä.
- Sosiaaliset taidot. Monille alkaa päihteet maistua, koska ne tuovat "rohkeutta ja itsetuntoa". Sosiaaliset taidot ja sosiaalisten tilanteiden hallinta ihan pienestä asti.
- Onko muita kiinnostuksen kohteita ja esim harrastuksia vai eikö ole ikinä "mitään tekemistä" ja ainoa mitä tehdään kaverien kanssa on tupakanpoltto ja hengailu.
- Onko nuorella tulevaisuuden suunnitelmia, onko hän ns elämän syrjässä koko ajan kiinni - käy kouluja, töissä, armeijaa tmv. Tukeeko vanhemmat koulunkäyntia, että se sujuisi edes kohtalaisesti eikä ihan surkeasti (= yksi suuri syrjäytymisen riskitekijä).
- Vanhempien suhtautuminen päihteisiin ja esimerkki - onko kodissa aina ollut positiivinen suhtautuminen pään sekoittamiseen (esim alkoholilla joka viikonloppu). Onko jo lapsen ensimmäisiin päihdekokeiluihin puututtu (tupakka, alkoholi jne). Osaavatko vanhemmat rentoutua ja viettää kivaa vapaa-aikaa ilman päihteitä.
- Geneettinen perimä, jolla on vaikutusta riippuvuuden syntyyn ja vahvuuteen.
jokainen vastaa omasta elämästään,
T. 17 vuotiaan karkurin äiti, joka on pääsemässä pois syyllisyydestään
kokeilin huumeita 18-vuotiaana kun olin jo muuttanu kotona pois uudelle paikakunnalle. Kiehtoi kun ne olivat kiellettyjä.
Lopulta oli menoa kun poikaystävä ehdotii että ottaisin suoraan suoneen :/
Vuoden käytin ja sitten tuli stoppi.
Olen ihan normaalista perheestä.
Ja nykyään tumtuu että täysi-ikäisyynden rajan voisi nostaa 21 vuoteen :D
Niin ja sen janin äitihän on alkoholisti, ehkä ei katsonut missä porukassa 14-vuotias liikkui.
kunnes tapasin miehen joka käytti. Olin umpirakastunut ja hän sai vedettyä myös minut mukaan huumesekoiluihin. Olin tuolloin 27 vuotias.
Kokeilin melkein kaikkia aineita... Parin vuoden jälkeen totesin ettei tämä ollut mun juttuni ollenkaan. Olin koko ajan pystynyt pitämään jonkunlaista rajaa "kokeiluissani" ja tajusin koko ajan mitä minulle on tapahtumassa. En tiedä mistä se voima tuli mutta pystyin lopettamaan käytön. Psyyllisesti jää koukkuun paljon helpommin kuin fyysisesti.
Vieläkin, nyt 9 vuotta myöhemmin näen unia joissa olen sekaisin vaikken mitään ole ottanut 9 vuoteen enkä edes ajatellut huumeita.Ekasta kerrasta ei varmaan jää fyysisesti riippuvaiseksi eikä kahdestakaan kerrasta. Mutta psyykkinen riippuvuus voi tulla jo ekalla kerralla jos eka kerta on hyvä. Pelottavaa... jälkeen olen miettinyt mitä ihmettä oikein ajattelin, olin vain niin rakastunut ja kaipasin jotian jännitystä elämään.. sitä sain ja kun karu todellisuus iskee naamaan se on niin kamalaa ettei mikään. Se kun huumeiden viihdekäyttö muuttuukin pakoksi ja hauska pelottavaksi ja elämä sairaaksi.
kunnes tapasin miehen joka käytti. Olin umpirakastunut ja hän sai vedettyä myös minut mukaan huumesekoiluihin. Olin tuolloin 27 vuotias.
Kokeilin melkein kaikkia aineita... Parin vuoden jälkeen totesin ettei tämä ollut mun juttuni ollenkaan. Olin koko ajan pystynyt pitämään jonkunlaista rajaa "kokeiluissani" ja tajusin koko ajan mitä minulle on tapahtumassa. En tiedä mistä se voima tuli mutta pystyin lopettamaan käytön. Psyyllisesti jää koukkuun paljon helpommin kuin fyysisesti.
Vieläkin, nyt 9 vuotta myöhemmin näen unia joissa olen sekaisin vaikken mitään ole ottanut 9 vuoteen enkä edes ajatellut huumeita.Ekasta kerrasta ei varmaan jää fyysisesti riippuvaiseksi eikä kahdestakaan kerrasta. Mutta psyykkinen riippuvuus voi tulla jo ekalla kerralla jos eka kerta on hyvä. Pelottavaa... jälkeen olen miettinyt mitä ihmettä oikein ajattelin, olin vain niin rakastunut ja kaipasin jotian jännitystä elämään.. sitä sain ja kun karu todellisuus iskee naamaan se on niin kamalaa ettei mikään. Se kun huumeiden viihdekäyttö muuttuukin pakoksi ja hauska pelottavaksi ja elämä sairaaksi.
kirjoitat kuin minun elämästäni :).Juuri noin minullekin tapahtui!olin vain 26 vuotias...muuten kuin kopio..
kipu voi tulla vaikka siitä, jos joutuu raiskatuksi. Tai jos poikaystävä tappaa itsensä. Tai jos oma lapsi kuolee. Ei se kyllä itsetunnosta ole kiinni, tuntuuko nuo asiat tuskaisilta.