Millaisilla ihmisillä ei ole säästöjä tai omaisuutta?
Tämä on alkanut kiehtoa minua entistä enemmän, koska lähipiirissä ei tuollaisia ole, ei edes yh-äideissä.Ja ihan tavisduunareita suurin osa.
Millainen lapsuudenkoti on ihmisellä, joka vielä 35v iässä elää kädestä suuhun? Oliko koti köyhä vai eikö opetettu käyttämään rahaa järkevästi? Tai miten jollain alle 25v ikäisellä voi olla kulutusluottoja yli 5000 e, jos ei ole töitä ja opinnotkin jumissa, jos edes alkaneet.
Saahan ihminen rahansa laittaa mihin tahtoo, mutta minusta on sitten aika turha valittaa, että ei ole varaa lapsen vaatteisiin tms.
Ja kyllä, ymmärrän, että kaikilla ei ole töitä ja elämässä voi tapahtua mitä tahansa, mutta tälle yhdellekö palstalle ne kaikki elämässä epäonnistuneet kerääntyvät?
Kommentit (76)
Tiedän useita ihmisiä, jotka elävät kädestä suuhun ja vailla säästöjä. Kyse ei ole elämänhallinnan puutteesta, vaan olosuhteista.
Olen asunut maassa, jossa inflaatio voi olla jopa 1 000%. McDonalds' ssa kysyttiin automaattisesti, haluammeko maksaa aterian osamaksulla. Kaupat tarjoavat 50 osamaksua, sillä muuten monilla ihmisillä ei olisi varaa ostaa tarvitsemiaan asioita. Ihmiset, jotka ovat pitäneet rahoja pankissa, menettivät ne pankkien mennessä konkurssiin. Sinne paloi säästöt ja tulevaisuuden turva. Ihmiset, jotka pitävät käteistä kotonaan, joutuvat olemaan varuilla, sillä kaduilla liikkuu slummialueen ihmisiä, jotka hyökkäävät taloihin sisälle keskellä kirkasta päivää, ottavat asukkaat panttivangiksi ja ryöstävät kaiken mahdollisen, millä pienintäkään arvoa. Puhumattakaan perheistä, jotka ovat menettäneet työpaikkansa, sen myötä asunnon ja elävät lapsineen kadulla.
Tässä maassa ja näissä olosuhteissa olimme useasti tiukoilla ja säästöjä ei paljoa kertynyt, vaikka palkka oli hyvä.
Tämä keskustelu sai karvat pystyyn. Inhoan, kuinka pienissä ympyröissä ja etuoikeutetuissa olosuhteissa elävät ihmiset ovat kuin hemmoteltuja pentuja -ei ymmärrystä, ei nöyryyttä, vain ylimielisyyttä ja omahyväisyyttä. Hienoa, että olette järjestäneet raha-asianne hyvin. Hienoa, että teillä on säätöjä. Ja kiitos vinkeistänne.
kaikkien tuntemiensa ihmisten raha-asiat?
Ei minulla ainakaan ole mitään hajua onko ystävilläni säästöjä vai ei, eikä suoraan sanottuna edes kiinnosta.
Tosin on meillä hieno talo hienolla alueella, josta kyllä vielä paaaaaaljon velkaa jäljellä. Mitään säästöjä ei ole laisinkaan, mutta ei myöskään muuta velkaa, kun tuo asuntovelka.
Mitään ei jää tällä hetkellä säästöön, koska olen kotiäiti. Kaikki menee, mitä tulee, ihan pennilleen! Ostan lapsille ihan normaaleja markettivaatteita, joskus saan naapurilta ilmaiseksi lastenvaatteita, joita he eivät tarvitse. Suurin osa niistä on kallista merkkikamaa vielä kaiken lisäksi.
Emme ole lopettaneet myöskään lomamatkailua kotiäitiyteni ajaksi, joten kerran vuodessa menee ainakin pari tonnia matkailuun. Voisinhan sen säästää, mutta mielummin tuhlaamme sen reissaamiseen ja elämme elämäämme siitä nauttien.
Käymme myös miehen kanssa kerran kuussa, joka ikinen kuukausi siis, ulkona syömässä ja sen jälkeen baarissa, yleensä jotain bändiä kuuntelemassa. Käyn myös välillä ulkona omien kavereiden kanssa ja silloin usein tulee taksiakin käytettyä. Tuohon kaikkeen menee rahaa, mutta ilman muuta haluan TEHDÄ juttuja, en vaan säästää. Minä elän tässä ja nyt ja nautin siitä. Säästää ehdin, kun menen taas töihin.
Jos tulee hätä, käytämme luottokorttia tai otamme lainaa.
Minkälainen on sinun tilanteesi? Sinun lapsuuden kotisi? Sinun nykyiset säästösi ja omaisuutesi.
Kerro toki, kun otit asiaksesi arvostella muita.
Vanhemmat olivat juoppoja, nyt jo molemmat kuolleita. Perintöjä ei luonnollisestikaan jäänyt, itse maksoin vielä kummankin hautauskulut ja pienet muistotilaisuudet.
Opiskelin lainan turvin, tein samalla iltatöitä, että pärjäsin. Koulussa olin aina luokan priimus, se kiltti ja hiljainen tyttö.
Mammonan kerääminen ei ole sittemminkään ollut minulle tärkeää.
Olen perustanut perheen, käyn töissä. Meillä on velkarahalla ostettu talo, auto (miehen työn takia pakollinen) on yli 10 vuotta vanha. Kulutusluottoihin yms. typeryyksiin en ole koskaan sortunut. Jos johonkin isompaan hankintaan ei ole tarvitsemishetkellä varaa, sen saa osamaksulla. Olen aina ollut tarkka siitä, että kaikki laskut maksetaan ajallaan, jottei minkäänlaisia maksuhäiriöitä tule.
Minulla on luottokortti, joka on "pahan päivän vara". En käytä sitä päivittäishankintoihin. Minulla on myös erillinen tili, jolle siirrän jos jotain joskus jää "yli" ja käytän niitäkin ennen luotolle siirtymistä.
Olen varmasti jonkun toisen mielestä epäonnistuja, omasta mielestäni olen lähtökohdat huomioiden pärjännyt ihan kohtalaisesti.
näistö johtuva masennus. siinä syyt miksei mulla ole säästöjä tai omaisuutta.
Lapset täällä keskustelee siitä kenellä on parhaat hajukumit. Lapsia kun ovat eivät voi edes kuvitella että suuri osa lapsista ei osaa edes kirjoittaa, joten ei tarvi kummausasioitakaan miettiä.
Ensin opiskelin, alaa joka kiinnosti jajonka työllistymismahdollisuudet vaikuttivat hyviltä. Kaikki raha mitä tuli tuoista ja töistä meni ihan elämiseen, en matkustellut tai asunut leveästi. Opiskelujen jälkeen sain lapsen. No, yllättäen ei sinä aikana kertynyt säästöjä. Sen jälkeen ei ole tullut vakiduunia, vaan ainoastaan pätkiä. Ikävä kyllä yliopistojen tulospalkkaus johti nimittäin siihen, että esim. omalle alalleni on koulutettu ihan liikaa väkeä suhteessa työpaikkojen määrään. Se mitä vähä mitä huonosti palkattujen pätkien aikana jää säästöön, menee pätkien välissä elämiseen.
Opiskelu kannataa, mutta ei taloudellisesti.
Ensin opiskelin, alaa joka kiinnosti jajonka työllistymismahdollisuudet vaikuttivat hyviltä. Kaikki raha mitä tuli tuoista ja töistä meni ihan elämiseen, en matkustellut tai asunut leveästi. Opiskelujen jälkeen sain lapsen. No, yllättäen ei sinä aikana kertynyt säästöjä. Sen jälkeen ei ole tullut vakiduunia, vaan ainoastaan pätkiä. Ikävä kyllä yliopistojen tulospalkkaus johti nimittäin siihen, että esim. omalle alalleni on koulutettu ihan liikaa väkeä suhteessa työpaikkojen määrään. Se mitä vähä mitä huonosti palkattujen pätkien aikana jää säästöön, menee pätkien välissä elämiseen.
Opiskelu kannataa, mutta ei taloudellisesti.
Minulla on korkeakoulututkinto, jonka jälkeen olen tehnyt pätkätöitä, saanut lapsen, ollut hoitovapaalla ja työttömänä. Kaikki aikaisemmat säästöt ovat menneet elämiseen, tulot ovat olleet kertakaikkiaan niin pienet pitkän aikaa.
Jonain päivänä toivon olevani hieman rikkaampi...
jonkin verran, vaikka olen opiskelija ja osa-aikatyössä. Mies tienaa triplasti ja panee kaiken menemään. Välillä surettaa ja hävettää hänen puolestaan, mutta hänen mielestään ei voi säästää ja maksaa opintolainaa (!) samaan aikaan. Eli maksaa niitä vaivaisia lyhennyksiä joka kuukausi seuraavat 5 vuotta ainakin, eikä aio säästää penniäkään sitä ennen kun ei ole "varaa". Rahat menevät peleihin ja huvituksiin. Meillä on omat tilit ja minulle omat rahani riittävät, enemmän hirvittää tulevaisuus.
Nyt kun tuloja on enemmän, lyhennämme asuntolainaa aika paljon kuukaudessa. Onhan se tavallaan omaisuutta ja säästämistäkin, mutta aika iso kynnys olisi lähteä kotiaan myymään. Siinä mielessä meillä ei ole ns. mitään pahan päivän varalle.
Jos on isompia hankintoja tiedossa, säästetään pari kuukautta, jos ei ole, rahat kuluvat johonkin muuhun. Joskus on palkkapäivänä tilillä edellisiä palkkoja joku 500 e, jos ei ole siinä kuussa ollut isoja menoja. Kun olin jäämässä hoitovapaalle, säästimme noin edellisen vuoden ajan joka kuukausi. Kaikki auton yllätysrempat yms. on saatu maksettua.
Mutta emme ole siis koskaan pitäneet mitään tuhansien eurojen ylimääräisiä jemmoja, mutta myöskään emme ole ottaneet mitään muita luottoja kuin asunto- ja autolainaa. Satunnaisesti maksettu visalla esim. ulkomaalainen hotelli ja heti seuraavassa kuussa takaisin.
Nautimme elämästä silloin kun pystymme (esim. matkustelu nyt kun kaksi aikuista töissä) ja pärjäämme hyvin pienellä rahalla jos esim. toinen on hoitovapaalla. Ja silloin säästämme muusta kuin lasten hyvinvoinnista.
säästöjä eikä omaisuutta. Kuten ei ole miehelläkään asuntoa lukuunottama joka sekin on vielä pankin kun lainaa ei ole maksettu vielä pois.
Kumpikaan ei ole koskaan nähnyt mitään tarvetta laittaa säästöön mitään tai ostaa esim. sijoitusasuntoa tms.
Me haluamme laittaa kaiken rahan tähän hetkeen. Ilmeisesti olemme kuitenkin yhteenlaskettujen tulojen perusteella köyhiä (alle 1800e/kk netto), mutta periaatteessa saisimme ehkäpä vaikka satasen kuussa säästöön, mutta sitten se olisi meiltä muusta pois emmekä halua joutua kituuttelemaan.
Toki aina on vaarana että vaikkapa jääkaappi hajoaa, mutta maksamme ne sitten osareilla. ja kituutamme sen ajan.
Joka tapauksessa, tämä on meidän valintamme ja olemme siihen tyytyväisiä.
kuin paras opiskelutoverini. Han oli erittain rikkaasta perheesta, mina taas koyhasta. Kun valmistuttiin mina olin rakastunut ja menin naimisiin ja tulin raskaaksi, han lahti jatkamaan opiskelujaan ulkomaille.
Nyt 10 vuotta myohemmin hanella on todella hyvapalkkainen tyo, elaa parisuhteessa, mutta ei ole onnistunut tulemaan raskaaksi toiveistaan huolimatta.
Minulla on onnellinen avioliitto ja kolme ihanaa lasta. Elamme kadesta suuhun, mutta emme kuitenkaan minkaan puutteessa; paitsi tietty rahaa saisi olla enemman!
Kumman valitsisit?
Paljoa ei säästöjä ole, vajaa pari tonnia ja opintolainaa nelisen tonnia. Mutta vähällä tulee toimeen, esim. huonekalut Ikeasta, vaatteet H&M:ltä tai tarjouksista (kenkiin ja takkehin panostan enemmän, mutta ostan ne matkoilta niin saa laadukkaita edullisemmin kuin Suomesta), ja en keräile mitään "Mariskooleja" tmv. Ei ole myöskään autoa (asunto paikalla mistä menee hyvin julkiset) en harrasta mitään kallista, ja en haali turhaa krääsää ympärille.
Rahaa menee kirjoihin (joita rakastan ja haluan ostaa itselle enkä lainata vain kirjastosta) ja matkusteluun josta nautin PALJON! Käyn myös teatterissa ja ystävien/miehen kanssa ravintolossa toisinaan jne.
Jos tahtoisin voisin säästää, mutta MIHIN säästäisin? Toki koko ajan sitä vähän säästää lyhyitä aikoja, esim. 3-6kk laittaa sivuun jotta saa matkarahat kokoon, mutta en käsitä miksi pitäisi jättää elämästä nauttiminen ja saada tilille vaikkapa 20´000€ säästöön?!
Jos maailmanloppu tulee huomenna, kumpi on onnellisempi:
-Rahaa tililleen säästänyt "Roope Ankka"
-Ihminen joka on käyttänyt rahaa ja saanut ihania kokemuksia
rikas opiskelijakaveri voi adoptoida lasta? Jos on lapseton, mutta haluaa äidiksi voi adoptoida lapsen.
+Jos ajatellaan tilannetta että on rikas niin on varaa maksaa paremmin lapsettomuushoitoja. Eli ei voi noin suoraviivaisesti ajatella kumpi on onnellisempi. Jos olisi niin että molemmilla ongelmia saada biologinen lapsi, niin hyvä työ a varallisuus mahdollistaa paremmin lapsettomuushoitojen maksamisen.
Olen tehnyt elämässäni ei-taloudellisten seikkojen ohjaamia asioita, kuten opiskellut kaksi tutkintoa, matkustellut, pitänyt hoitovapaita, valinnut ammatin, jossa ei ole suuri palkka, mutta joka aamu herään iloisena ja kiitollisena töihin. Valinnut (pienituloisen)miehen, jota rakastan. Rahat riittävät kaikkeen tarpeelliseen, mutta säästöjä ei juuri jää. En ole mikään säästäjä-tyyppi, laitan rahani lapsiini, itseeni, harrastuksiin, kauneuteen, sisustamiseen.