Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko itsekästä antaa lapset isovanhemmille tässä tilanteessa viikoksi hoitoon?
24.08.2010 |
Meillä on neljä alle kouluikäistä lasta. Ainoastaan esikoinen nukkuu yöt kokonaan, nuoremmat heräilevät vielä öisin. Vasta vähän aikaa sitten nuorin alkoi nukkua yöt eikä vaan itkenyt yötä päivää. Nuorimmalla oli useita allergioita ja lisäksi refluksi ja näiden takia ei saanut nukuttua, mutta vei oman aikansa ennen kun kaikki selvisivät. Nyt nukkuu jo useamman tunnin pätkiä yössä. Ei enää syö öisin, lähinnä varmistaa, että äiti/isi ei ole kadonnut. Nuorin nukkuu siis omassa sängyssä meidän sängyn vieressä.
Nuorimman valvottaessa ehti kertyä univelkaa niin minulle kun miehellekin todella paljon. Minulla valvominen alkoi aiheuttaa jo haittaa terveydelleni eikä ne oireet ole vieläkään täysin kadonneet.
Se mikä tässä eniten mietityttää on se, että minun vanhemmat asuvat ulkomailla. Ollaan kyllä käyty siellä perheenä ja minun vanhempani ovat käyneet meillä eli ovat kyllä tuttuja lapsille. Jotenkin vaan tuntuu, että päätös olisi helpompi tehdä, jos lapset olisivat kuitenkin suomen rajojen sisäpuolella. Tämä ehdotus tuli vanhemmiltani jo jokin aika sitten ja ollaan sitä tässä pohdittu, että mitä tehdään. Vanhempani eivät nyt voi tulla tänne ja varsinkaan minä en osaa nukkua muualla kun kotona hyvin eli emme voi lähteä mukaankaan. Tiedämme senkin, että jos mies lähtee myös vanhempieni luo niin lapset tuskin kelpuuttavat ketään muuta kun isin tekemään millon mitäkin. Tämä on nähty useasti. Eikä miehen lepäämisestä tulisi juuri mitään, jos hän hoitaisi lapset vanhemmillanikin.
Olen täällä muutama vuosi sitten lukenut vähän vastaavia keskusteluja enkä tiedä onko tämä oikea paikka kysellä, varsinkaan jos täällä ajatellaan yhä samalla tavalla.
Kaipaisin lähinnä kokemuksia, jos jonkun lapsi/lapset on olleet useamman päivän hoidossa esim. isovanhemmilla niin miten se on sujunut?
Nuorin lapsemme on siis reilu 1v.
Olen kyllä kuullut ja lukenut, ettei 1v sais olla kun 1yön erossa vanhemmista, 2v 2yötä jne, mutta en toisaalta ymmärrä miten lapsi voi saada traumoja, jos on kuitenkin tuttujen ihmisten kanssa ja esim. tuolle meidän nuorimmalle laitettais mukaan minulta tuoksuva "rätti".
Kommentit (140)
että 1 vrk eroa per ikävuosi. Muuten tulee traumoja.
Uskotelkaa itsellenne mitä puppua haluatte, mutta minua ihmetyttää miten romuihin suhteisiin niitä lapsia oikein teette, että se vaatii viikon paikkuuoperaatioita??
Jossa lapsi on joka ikinen viikko eri paikassa.
Ehkäpä nämä paikkuuoperaatiot (no joo, viikko on minustakin aika pitkä aika, mutta esim. viikonloppu kerran vuodessa) tekevät sen, ettei tarvitse erota ja virtaa riittää sitten perheellekin. Ja bonuksena lapset saavat läheiset suhteet isovanhempiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä ollaan vuoroteltu, mutta kun sitä on sen jotain 9kk tai reilu valvonut vuorokaudet läpeensä, saanut/osannut nukkua 1-2tuntia ja sekin muutaman minuutin pätkissä niin sitä univelkaa kertyy ja paljon. Lisäksi jo muutaman kk valvomisen jälkeen en enää osannut nukahtaa, vaikka siihen olisi ollut mahdollisuus tai jos nukahdin niin havahduin 5min päästä ja sit oli enää turha toivo, että sais unta, yleensä oli vauvakin alottanut jo itkunsa.
ap
tee niin, että mies menee viikolla tai vkl:na pariksi yöksi lasten kanssa vaikka omien vanhempiensa luokse tai hotelliin tai mökille tai ihan mihin vain ja sinä sillä aikaa nukut. Vastaavasti seuraavana vkl:na sinä hoidat lasten yöheräämiset ja mies nukkuu korvatulpat päässä mahdollisimman kaukana tai menee hotelliin. Näin jatkatte viikottain kunnes jaksatte paremmin.
En voisi lähettää lapsia ulkomaille, että itse saisin nukkua. Ja kyllä olen kärsinyt unettomuudesta kahden allergisen vauvan kanssa, joten tiedän edes vähän mitä se voi olla kun joutuu useita kuukausia heräämään yli kymmentä kertaa yössä...
Tarkoitin typerillä kommenteilla sitä joka kirjoitti, että huostaanotto olisi paras vaihtoehto ja sitten näitä, jotka eivät ymmärrä sitä, että ihmisiä on erilaisia eikä kaikki osaa nukkua samalla tavalla kaikkialla ja minä nukun parhaiten kotona omassa sängyssä.
Lisäksi ratkaisukin löytyy myöhemmin, ei ole aivan sama kun alotuksessa.
ap
Kiitän ajatuksistanne, joukossa oli onneks muutama järkeväkin vastaus eikä pelkästään typeriä kommentteja.
ap
eli siis joukossa oli pari, jotka ovat samaa mieltä kanssasi ja kaikki muut ovat typeriä? :)
Kyllä se nyt vaan ON niin, että yksivuotias ei millään voi ymmärtää sitä, että hänet lähetetään viikoksi täysin vieraaseen paikkaan ja vieraiden ihmisten luo (ja kyllä ne ovat hänelle täysin vieraita, ellei siellä ole käyty viimeisen kuukauden tai parin aikana). Ei hän voi mistään tietää, että pääsee enää koskaan takaisin äidin ja isän luo...
Ja vaikka, ette ajattelisikaan tässä lasten parasta, niin ajatelkaa nyt hyvä ihme edes vähän sitä aikaa tuon "lomaviikon" jälkeen. Ihmettelisin suuresti jos ei tuollainen ero vaikeuttaisi entisestään nuorimmaisenne nukkumista. Todennäköisesti hän heräilisi ainakin pari seuraavaa viikkoa myös öisin tarkistelemaan, ettei äiti ja isä ole taas kadonneet johonkin. Lopputuloksena olisitte vain entistä väsyneempiä!
Pienten kaksosten äitinä voin kokemuksesta kertoa, että vaikka saisitkin muutaman yön nukuttua hyvin, niin olet jälleen ihan yhtä väsynyt kun olet taas nukkunut yhden tai kaksi yötä huonosti... Miettikää nyt vielä!
luin koko ketjun. Jos tarkotit, että suurin osa vastauksista oli oikein asiallisia siitä huolimatta, että joukossa oli muutama tuollainen älytön huostaanottokommenttikin, niin olisit sitten kirjoittanut niin.
Ratkaisu, johon kerrotte päätyneenne, kuulostaa toki alkuperäistä paremmalta, mutta kehottaisin silti miettimään myös aikaa tuon viikon jälkeen... Olen edelleen sitä mieltä, että tuolla tavalla sahaatte vaan omaa oksaanne ja olette viikon nukuttuanne entistä enemmän hajalla, kun reissussa rähjääntyneet ja erossa oloa oireilevat lapsenne palaavat kotiin, ettekä saa nukuttua enää sitäkään vähää kuin ennen. Ja kokemusta löytyy, en jaksa tähän nyt alkaa koko omaa historiaani kirjoittaa, mutta uskokaa nyt vaan...
Antaa olla, poistun paikalta, en jaksa sataan kertaan vastata samoihin kysymyksiin.
Lukekaa ketju kokonaan niin ainakin useimpiin löytyy vastaus.
Palaan kertomaan miten sujui lasten matka + kotiutuminen
ap
miten järjettömältä kuulostaa, kun rinnastat huostaanoton ja sen kuinka kamalaa on kun kukaan ei tajua, että aikuinen ihminen ei voi nukkua kuin omassa pikkupetissä...
Kerroit ne esimerkkeinä "typeristä" vastauksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kyllä minäkin voin kertoa, että näpistys ja tappo ovat molemmat rikoksia, mutta ei se silti tarkoita sitä, että pitäisin niitä jotenkin tuomittavuudessa toisiinsa rinnastettavina. Ei se, että kaksi sanaa tai lausetta esiintyy samassa virkkeessä tarkoita sitä, että ne olisivat rinnasteisia!
Terveisin, ei Ap, mutta joku, joka toivoo, ettei kaikki aina menisi tällaiseksi epäolennaisten asioiden inttämiseksi...
että sinä ja naapurin x olette molemmat typeriä, et käsittäisi niin, että sinut rinnastetaan naapuriin ja/tai että sinua pidetään typeränä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
123, juuri äsken rinnastit! Kerroit ne esimerkkeinä "typeristä" vastauksista.
väännän rautalangasta.
Alkuperäinen kirjoittaja oli siis sitä mieltä, että on typerää SEKÄ ehdottaa huostaanottoa hänen tilanteessaan ETTÄ olla ymmärtämättä sitä, etteivät kaikki aikuiset pysty nukkumaan sikeästi missä vaan. Hän EI kuitenkaan verrannut toisiinsa huostaanottoa ja aikuisen univaikeuksia. Got the point??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
varmaan hetimiten siirtää se 1-vuotias pois teidän sängyn vierestä! Omaan huoneeseen, niin taatusti paranee kaikkien uni. Jos lapsi on herkkäuninen, saattaa herätä teidän liikkeisiin ja toisinpäin...
kun ei ymmärretty hänen naurettavia juttujaan siitä, että vain omassa sängyssä voi nukkua sekä siitä, että kirjoitettiin huostaanotosta.
Siis totaalista mittasuhteiden puutetta - kuten tuo koko typerä dilemmakin, että muka-uupunut muka vaatii optimihuonekaluolosuhteet levätäkseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eriasia jos vanhempasi tulisivat teille että ympäristö olisi tuttu.
Tuo reilu 1.v menee todellakin sen 1-2 päivää.
Ei kiva :(. Kyllä minä sinuna opettelisin nukkumaan vaikka hotellissa ja palkkaisin hoitajan.
Tää on pyörinyt täällä ennenkin ja ihan sama mitä tälle kirjottaa, keksii aina jotain typerää. Viihtyy varsinkin tällaisissa ketjuissa, joissa ihmisillä on vaikeuksia.
129, ei vaan hän tuohtui siitä, kun ei ymmärretty hänen naurettavia juttujaan siitä, että vain omassa sängyssä voi nukkua sekä siitä, että kirjoitettiin huostaanotosta.
Siis totaalista mittasuhteiden puutetta - kuten tuo koko typerä dilemmakin, että muka-uupunut muka vaatii optimihuonekaluolosuhteet levätäkseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa jättää eräiden idioottien kommentit omaan arvoonsa, he kun eivät osaa asettua toisen asemaan saati ymmärtää, että joku todella voi saada fyysisiä terveysongelmia valvomisesta.
Oletko, ap, jo saanut nukutuksi? Menikö lasten vierailu isovanhemmillaan hyvin ja oliko paluu helppo? Onko ongelmanne nyt ratkennut?
Kerrothan miten kävi!
Lasten vierailu isovanhemmilla sujui hyvin. Mies lähti viemään lapsia ja oli siellä puolet ajasta ja sen jälkeen tuli kotiin nukkumaan.
Isommat lapset kertoivat innoissaan kun tulivat, että mitä kaikkea olivat tehneet mummolassa ja nuorinkin oli ollut suurimman osan ajasta tyytyväinen. Yöllä olivat mummolassakin heräilleet muutamia kertoja.
Sen puoleen lasten kotiutuminen sujui hyvin, ettei lasten heräilyt lisääntyneet, joskaan eivät myöskään vähentyneet kotiuduttuaan, vaikka täällä osa kirjoittikin, että lapset nukkuisivat vielä huonommin mummolasta tultuaan.
Minulla tuo viikko meni oikeastaan lähes täysin nukkuessa, ensin tarvitsin kyllä unilääkkeitä, jotta nukahdin, mutta loppuviikosta en tarvinnut enää unilääkkeitä vaan uni tuli muutenkin.
Nyt meillä heräilee enää nuorin ja hänkin yleensä vain pari kertaa yössä.
Univelka on vähentynyt nyt niin paljon, että voin tässä lähiaikoina palata töihin ja elämä varmaan muutenkin pikkuhiljaa ns. normalisoituu.
ap
Oletko, ap, jo saanut nukutuksi? Menikö lasten vierailu isovanhemmillaan hyvin ja oliko paluu helppo? Onko ongelmanne nyt ratkennut?
Kerrothan miten kävi!
Olen todella onnellinen puolestasi!
Lasten vierailu isovanhemmilla sujui hyvin. Mies lähti viemään lapsia ja oli siellä puolet ajasta ja sen jälkeen tuli kotiin nukkumaan.
Isommat lapset kertoivat innoissaan kun tulivat, että mitä kaikkea olivat tehneet mummolassa ja nuorinkin oli ollut suurimman osan ajasta tyytyväinen. Yöllä olivat mummolassakin heräilleet muutamia kertoja.
Sen puoleen lasten kotiutuminen sujui hyvin, ettei lasten heräilyt lisääntyneet, joskaan eivät myöskään vähentyneet kotiuduttuaan, vaikka täällä osa kirjoittikin, että lapset nukkuisivat vielä huonommin mummolasta tultuaan.
Minulla tuo viikko meni oikeastaan lähes täysin nukkuessa, ensin tarvitsin kyllä unilääkkeitä, jotta nukahdin, mutta loppuviikosta en tarvinnut enää unilääkkeitä vaan uni tuli muutenkin.
Nyt meillä heräilee enää nuorin ja hänkin yleensä vain pari kertaa yössä.
Univelka on vähentynyt nyt niin paljon, että voin tässä lähiaikoina palata töihin ja elämä varmaan muutenkin pikkuhiljaa ns. normalisoituu.
ap
Oletko, ap, jo saanut nukutuksi? Menikö lasten vierailu isovanhemmillaan hyvin ja oliko paluu helppo? Onko ongelmanne nyt ratkennut?
Kerrothan miten kävi!
Meilläkin olisi tarvetta tuollaiseen, että lapset olisivat edes pari päivää yökylässä isovanhemmillaan. Olen itse ollut kipeänä ja on univelkaa, kun nuorin valvottaa. Mutta en uskalla edes kokeilla moista, koska tiedän, että kotiinpaluu on rankkaa. Lapset sen verran pieniä vielä, että sitten vasta solmussa ollaankin, kun kaikki kiukuttelevat mulle ikäväänsä. Isovanhemmat kyllä ottaisivat mielellään hoitoon, mutta en jaksa sitä paria kolmea päivää kauheaa kiukuttelua.
Matkustaisitte koko poppoo sinne neljän pienen lapsen kanssa, jättäisitte lapset sinne, lentäisitte miehen kanssa takaisin kotiin, nukkuisitte viikon, lentäisitte uudestaan vanhempiesi luo ja lasten kanssa takaisin?
Tai pistäisitte neljä pientä lasta laput kaulassa Finnairin lentoemojen avittamana koneeseen luottaen, että kyllä isovanhemmat ne sitten lentoasemalta hakee?
Jotenkin ei vaikuta järkevältä. Tai edes uskottavalta.
Siitä olen varma, etteivät lapset viikossa tuttujen ihmisten luona kuole ikävään, eikä suhteenne ole peruuttamasti loppuuntraumatisoitunut, meilläkin on ollut vanhin viikon mummolassa ja hienosti se meni, vaikka kotiin palattua lapsi osoittikin mieltä viisi minuuttia.
Alue: Aihe vapaa
minun ja miehen terveys on vaarassa, jos tämä univelka vielä lisääntyy.
ap